Niinhän siinä nyt käy kuin tv-lupamaksussa:Kaikki maksaa,oli tv tai ei!
Kirkkohallitus puoltaa kirkollisverotuksen remonttia, jossa yhteisöveron tilalle tulee valtion rahoitus.
Valtiovarainministeriön työryhmä esitti lokakuussa 2013, että seurakuntien yhteisövero-osuus poistettaisiin ja sen sijaan evankelis-luterilaisille seurakunnille ryhdyttäisiin maksamaan lakisääteistä valtionavustusta. Valtionavustuksella katettaisiin jatkossa kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä, kuten hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpidosta, aiheutuvia kustannuksia.
Valtion rahoitusosuus olisi 114 miljoonaa euroa vuodessa, mutta summaa tarkistettaisiin vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Lisäksi seurakuntien verotuskustannuksia alennettaisiin 6 miljoonalla eurolla.
Kirkolliskokous puolsi toukokuun istunnossaan seurakuntien yhteisövero-oikeudesta luopumista. Siirtyminen seurakuntien yhteisövero-osuudesta valtion rahoitukseen edellyttää kuitenkin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutoksia.
Kirkkohallitus ehdottaa kirkolliskokoukselle kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutosta siten, että yhteisöverosta voidaan luopua. Yhteisöveron tilalle otettaisiin järjestelmä, jossa kirkolle maksetaan lakisääteistä valtionavustusta kirkon hoitamista eräistä yhteiskunnallisista tehtävistä.
Asiaan liittyvässä lausuntoluonnoksessa valtiovarainministeriölle korostetaan, että on välttämätöntä, että seurakuntien osuutta verotuskustannuksista vähennetään ehdotetulla 6 miljoonalla eurolla. Muutos, jonka myötä yhteisöverosta luovuttaisiin, tulisi voimaan vuoden 2016 alussa.
Kirkkohallitus puoltaa kirkollisverotuksen remonttia, jossa yhteisöveron tilalle tulee valtion rahoitus.
Valtiovarainministeriön työryhmä esitti lokakuussa 2013, että seurakuntien yhteisövero-osuus poistettaisiin ja sen sijaan evankelis-luterilaisille seurakunnille ryhdyttäisiin maksamaan lakisääteistä valtionavustusta. Valtionavustuksella katettaisiin jatkossa kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä, kuten hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpidosta, aiheutuvia kustannuksia.
Valtion rahoitusosuus olisi 114 miljoonaa euroa vuodessa, mutta summaa tarkistettaisiin vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Lisäksi seurakuntien verotuskustannuksia alennettaisiin 6 miljoonalla eurolla.
Kirkolliskokous puolsi toukokuun istunnossaan seurakuntien yhteisövero-oikeudesta luopumista. Siirtyminen seurakuntien yhteisövero-osuudesta valtion rahoitukseen edellyttää kuitenkin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutoksia.
Kirkkohallitus ehdottaa kirkolliskokoukselle kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutosta siten, että yhteisöverosta voidaan luopua. Yhteisöveron tilalle otettaisiin järjestelmä, jossa kirkolle maksetaan lakisääteistä valtionavustusta kirkon hoitamista eräistä yhteiskunnallisista tehtävistä.
Asiaan liittyvässä lausuntoluonnoksessa valtiovarainministeriölle korostetaan, että on välttämätöntä, että seurakuntien osuutta verotuskustannuksista vähennetään ehdotetulla 6 miljoonalla eurolla. Muutos, jonka myötä yhteisöverosta luovuttaisiin, tulisi voimaan vuoden 2016 alussa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yhteisöverossahan sitä maksetaan jokatapauksessa. Kaikissa palveluissa, tuotteissa ja ostoksissa menee yhteisöveroa, jota maksaa sitä enemmän, mitä' enemmän kuluttaa, kuului sitä kirkkoon eli ei. Pitäisi saada kommunistit hallitukseen, että kirkon ja valtion välinen liitto saataisiin purettua.
Kirkko irti valtiosta.
http://www.eroakirkosta.fi
Kyse on siitä, ettei yritysten tarvitse enää maksaa veroja kirkolle, koska eivät käy kirkossakaan tai käytä seurakunnan rakennuksia.
Normaali seurakuntalainen maksaa vapaaehtoisesti ja saa kirkon palvelut.
Yrityksille on jo muutenkin asetettu valtavat kulut ja maksuvelvollisuudet, jotka pitää lisätä hintaan. Näin pyritään saamaan kilpailukykyä vientiin ja hintojakin laskuun.
Yritykset vaan on tässä odotellessa jo kilpailutettu ja verotettu niin kuralle, sekä velkaannutettu että nousu kestää kauan.
Yritysten heikko talous on johtanut kymmenien tuhansien irtisanomisiin, konkursseihin ja yrittäjien asuntojenkin menetyksiin.
Pakkohan sitä on yrittää korjata. Työntekijä kunnalla jää muuten ilman palkkaa ja irtisanottu ilman korvauksia, ellei yrityksiltä saada rahaa.
Suomen ongelma kun on sama kuin Euroopassa yleensäkin, menot tuloja suuremmat.