tietoa aloittelijoille...

tässä pikkaisen juttua....


marsut (cavia porcellus) on kotoisin etelä--amerikasta kuuluvat marsueläinten heimoon (Cavidae), johon luetaan muun muassa myös marat eli pampajänikset. Jopa vesisiat eli kapybarat ovat marsun sukulaisia. Marat kasvavat 70cm:n pituisiksi ja 16 kg:n painoisiksi ja kapybara jopa 130 cm pitkäksi ja 50 kg painavaksi, mutta se onkin maailman suurin jyrsijä. On kuitenkin helppo nähdä, että se on tuskin kilonpainoisen ja noin 22-35 cm pitkän villimarsun sukulainen. Kaikilla marsueläimillä on suhteellisen suuri pää, ne ovat hännättömiä, tai niillä on vain hyvin lyhyt häntä, ja niillä on etujaloissa neljä, takajaloissa vain kolme varvasta, joissa on leveät kaviomaiset kynnet. Kaikki marsueläimet ovat varvasasujia ja ne juoksevat hyvin samalla tavalla.
Varsinaisten marsujen (Caviinae) alaheimoon luetaan marsujen (Cavia), lumikkomarsujen (Galea), kääpiömarsujen (Microcavia) ja vuorimarsujen (Kerodon) suvut. Niistä meitä kiinnostaa lähinnä Cavia, sillä siihen kuuluvat kotoisen marsumme esivanhemmat.
Etelä-Amerikan intiaanien kotieläin
.Aperea( Cavia aparea) on Etelä-Amikan laajimmalle levinnyt marsulaji.Niitä on tuon valtaisan mantereen pohjois.-länsi ja kaakkoisiosissa.Lännessä elävä rotu tschudimarsu (cavia aparea tsuidii) lienee kaikkien lemmikkimarsujen kantamuoto.Tutkimusmatkailijoiden ja löytöretkeilijöiden kertomusten persusteella on todennäköistä,että Etelä-ja keski-Amerikassa intiaaneilla oli hoidossaan saman lajin muitakin rotuja
Vuoristomarsu
Sveitsiläisen eläintieteilijän Tshuidin mukaan nimensä saanut Tschuidimarsu asuu Chilessa peruun ulottuvilla alueilla.se on vuoristo eläin ja elää jopa yli 4000 metrin korkeudella vuoriniityillä ja louhikko-,pensaikko -ja ruohikkorinteillä.Tschuidimarsu kaivaa yksinkertaisia koloja maahan,mutta asustaa kuitenkin mielummin toisten eläinten hylkäämissä tai luonnonmuovaamissa kallionkoloissa.Kuten kaikki marsut sekin on pääasiassa päiväeläin.Laumaan voi kuulua neljästä jopa kahteen kymmeneen eläintä,jotka pysyttelevät tiiviisti yhdessä.Ne kulkevat joukolla etsimään ruokaa ja käyttävät silloin ruohikkoon syntyneitä polkuja,jotka muodostavat usein oikean tunnelintapaisen,korken ruohon peittämän labyrintin.Eläimet ovat nopeita ja valppaita ja varoittavat toisiaan vaarasta viheltämällä ja vinkumalla.Kuullessaan hälytysmerkin kaikki pujahtavat pakoon ja piiloutuvat tiheikköön tai koloihinsa.Jopa poikasetkin ovat muutaman tunnin kuluttua syntymästään niin nopeita ja taitavia,että niillä on hyvät mahdollisuudet päästä pakoon vihollisilta.Jos petoeläin kuitenkin äkkiä yllättää,ne kangistuvat,mikä useimmiten auttaa niitä selviämään hengissä
Heinikossa ja pensaikossa asuvat marsut
Muut aperea-rodut elävät tasankomaalla.Ne asuvat heinikoissa,pensasikoissa ja asluskasvillisuuden joukossa.Monet kaivavat omia koloja,toiset käyttävä't jo valmiina olevia ja muutamista on tullut niin sanottuja"heinikko-ja pensaikkojuoksijoita".jotka piiloutuvat tiheimpiin heinikoihin ja aluskasvillisuuden joukkoon.Muutamilla suoseuduilla asuvilla roduilla ei myöskään ole enään koloja.Tavallisesti marsut kuitenkin elävät kuivilla ruohikkoisilla alueilla ja välttävät Amazonin alueen trooppisia metsiä.Cavia-suvun muut lajit Galea ja Microcavia elävät Aperea-lajin tavoin koloeläiminä ruohikoissa ja pensaikoissa.Ne kaikki ovat vikkeliä juoksijoita ja liikkuvat taitavasti pensaikoissa.Ne ovat kuitenkin aika huonoja kiipeilemään ja hyppäämään.Kerodon-suvun ainoa laji Vuorimarsu,on poikkeus,Se elää kallionkoloissa Kaakkois-Brasilian vuoristoalueilla.Moko pystyy tekemään metinkorkuisia hyppyjä.Se myös kiipeilee hyvin taitavasti kallioilla ja noutaa puista ruuakseen maukkaita nuoria lehtiä.
Jo inkoilla oli Marsuja
Jo kauna ennen Amerikan löytämist' Etelä-Amerikan intiaanit pitivät marsuja kotieläiminä.Inkojen asuma-alueiden ja hautakammioiden kaivauksissa on löydetty marsujen muumioita.Luurankoja ja turkinpalasia.Ikuiseksi salaisuudeksi jäää varmaan kuitenkin se,miten ja milloin panaman intiaantit kesyttivät marsun.Kulkiessaan ensi kertaa Keski-Amerikan tämän osan halki Espanjalaiset löytöretkeilijät Vasco Balbao ja hänen väkensä näkivät marsuja kaikkialla intiaanien majoissa.Myös Pizarron,Almagron,Quesadan,Orellanan ja Valdivian johtamat Conquistadorit kohtasivat marsuja kaikkialla intiaanien asuma-alueilla.Kun ruokaa oli niukasti,hekin söivät näitä jyrsijöitä,kuten paikalliset asukkaat tekivät jatkuvasti.Espanjalaiset olivat tulleet valloittamaan maata ja noutamaan kotimaahansa kultaa ja hopeaa ja jalokiviä,eikä heidä laivoissaan juuri ollut tilaa pienille harmaanruskeille eläimille,Muutaman marsun on kuitenkin pitänyt tulla eurooppaan jo vuoden 1540 paikkeilla,sillä sveitsiläinen eläintieteilijä Konrad Gessnet kuvaili eläintä jo vuonna 1554. Marsu ei ollut inkoilla vain lihantuottaja vaan myös uhrieläin.Varsinkin ruskean-ja valkoisenkirjavia marsuja uhrattiin auringonjumalalle tai annettiin kuolleille mukaan hautaan.Näiden eläinten muumiot osoittavat,että marsujen kesyttäminen oli edennyt pitkälle jo 1500-luvun Etelä-Amerikassa.
Kuinka marsu tuli eurooppaan
Ei tiedet'ä,jäikö tänne myös niiden marsujen jälkeläisiä.joita espanjalaiset mahdollisesti toivat eurooppaan vuoden 1540 paikkeikka.Sitä vastoin tiedämme,että Surinamista Alankomaiden Guayanasta,tuli marsuja Hollantiin vuonna 1670
Hollantilainen "meerzwijn"
Kun hollantilaiset kauppiaat näkivät näitä huvittavia ja luotettavaisia eläimiä Guayanan intiaaneilla,he ottivat niitä mukaansa kotimaahansa lastensa lemmikeiksi.Marsut silvisivät hyvin pitkästä merimatkasta,sopeutuivat nopeasti uuteen ympäristöönsä ja lisääntyivät reippaasti.Hollannissa kasvatettuja marsuja myytiin jo 1680 Ranskaan ja Englantiiin.Ne olivat kuitenkin niin kalliita,että vain varakkaat ihmiset saattoivat ostaa niitä erikoisuuden halusta tai lastensa leikkikaluiksi.Myöhemmin niistä tuli erittäin suosittuja Hollannissa ja Englannissa,viimeine myös Saksassa,koska niiden hoitaminen,ruokkiminen ja kasvattaminen oli yksinkertaista.
Marsut koe-eläiminä
Noin vuodesta 1850
ensinmmäiseen maaimsotaan saakka lisääntyi marsujen suosio,Varsiinkin maaseudulla oli tarpeeksi tilaa pienen eteläamerikkalaisen jyrsijän majoittamiseen ja kasvattamiseen.Moni maalaispoika hankki muutaman markan kasvattamalla marsuja,joita ei pidetty vain lemmikkeinä vaan käytettiin myös koe-eläiminä.Marsujen avulla Robert Koch tutki tuberkuloosin torjumista,Sen jälkeen marsuja on käytetty lukemattomissa tieteellisissä kokeissa.

perustieto tiivistettynä
Marsu on päiväeläin ,joka luonnossa elää laumassa.Marsulla olisikin hyvä olla toinen marsu seuranaan tai ihminen,i mikään muu ei korvaa toisen marsun seuraa.Marsuemo kantaa poikasiaan keskimäärin n. 60-72 vuorokautta(riippuen poikueen koosta) Poikasia syntyy yleensä 2-4,mutta ensisynnyttäjillä yleensä 1-3.Ensinmmäiset poikaset tulee teettää(mikäli niitä aijotaan teettää) Marsunaaraan ollessa 6-10 kuukauden ikäinen,koska vuoden ikää lähestyessä marsun lantioluut alkavat luutua kiinni,joten synnytys tämän jälkeen on hengenvaarallista.Poikasilla on syntyessään karvapeite,silmät auki ja ne voivat syödä heti kiinteää ruokaa,koska maitohampaat ovat vaihtuneet jo kohdussa.Marsu imettää n 3-viikkoa jonka jälkeen poikaset vieroitetaan.Urokset ja naaraat pitää siinä vaiheessa erottaa toisistaan,aikaisintaan luovutusikä marsuilla on kuitenkin 4 viikkoa,koska marsujen täytyy oppia lajitovereiltaan omia elintapojaan.Sukukypsäksi urosmarsu tulee yleensä 6-8 viikon iässä ja naaras hieman kuukauden ikäisenä.Jotkut jo aikaisemminkin.Marsun pääravinto on Heinä ja soitä tulisi olla aina saatavilla.Jomavesi kannattaa vaihtaa vähintään joka toinen päivä.Lisäksi marsuille annetaan joko siemenseosta(Supa Guinea) tai vaihtoehtoisesti pellettiä(altromin).Pelletit ovat siinä mielessä parempia että ne eivät sisällä mitään lihottavia aineksia kuten pähkinää tai auringonkukansiemeniä.Marsuilla on harvinainen ominaisuusmeli se ei voi itse tuottaa C-vitamiinia.C:tä onkin annettava jok päivä koska se ei varastoidu elimistöön.Juomavedestä vitamiini nopeasti myös haihtuu auringonvalontakia.Hyvä C-vitamiini on marsuille Vitablanssin c-rakeet.Se on jauhetta jota laitetaan tuoreen ruuan joukkoon,esim kurkunpäälle puoli teelusikallista.Tämä tuote on todistetusti hyvää ja moni muu tuote on vain ns:"kaupallisia"tuotteita,joiden pitoisuudet voivat olla liian alhaisia ja niistä ei juurikaan ole mitään hyötyä.Marsu painaa noin kilonverran.Pino riippuu kuitenkin monesta tekijästä,kuten perimmästä ja ruumiin rakenteesta.Keskimäärin marsu elää n. 4-7,vuotta,mutrta siitä vanhemmatkaan eivät ole harvinaisia.Ikään vaikuttaakin paljon marsun hoito. Marsun hampaat ja kynnet kasvavat koko sen eliniän.Liian pitkät kynnet kasvavat kieroon ja haittaavat marsun kävelemistä.Lisäksi ne voivat kiertyä tassun alle,jolloin niistä voi tulla haava,josta voi tulla tassunpohjaan tulehdus.Pitkät kynnet voivat helposti myös katketa tai jopa irrota kokonaan.Kynnet tuleekin leikata n 1-2 kertaa kuukauddessa.Tietenkin riippuu taas yksilöistä kuinka nopeasti kynnet kasvavat.Kynsiä leikatatessa täytyy varoa osumasta verisuoneen.Vaaleissa kynsiss' verisuoni näkyy,joten verisuonen jälkeen jätetään vielä parimilliä kynttä.Tummissa kynsissä verisuonta ei näe,joten silloin leikataan varovasti tunnustelemalla.Kynsi muuttuu hauraammaksi ja jauhomaiseksi verisuonta lähestyessä,joten leikkaaminen lopetetaan siihen.Marsun hampaar kuluvat tarpeeksi jos niillä on pureskeltavaa.Hyvä olisikin antaa kuivia lehtipuun oksia kuten Pajua.Muista kuitenkin pestä oksatt ennenkuin annat ne marsuille. Terve marsu on virkeä ja eloisa,sekä kiinostutunut ympäristöstään.Marsun silmät ovat kirkkaat ja turkki hyvässä kunnossa.Jos huomaat marsussa jotain sairauden oireita kuten: silmä-tai sierainvuotoa,yskimistä,ruokahaluttomuutta,hilseilyä apaattisuutta
tms.Ota yhteyttä Eläinlääkäriin.!!!
Marsujen eleet ja äänet
Kuikuttaminen(Kviik,kviik): Marsu haluaa huomiotatai ruokaa
yleensä ruokaa sillä marsun maha on pohjato ja marsujen motto lkuulukin näin: " Tie Marsun sydämeen käy vatsankautta"
.Marsu kuikuttaa kovaa ja korkealta halutessaan jotain ja siksi se myös yleensä saa sen.
Hurina(hurrr):Marsu hurisee kahdella eritavalla,toinen tarkoittaa sitä että ei pidä ja toinen että pitää.Nämä hurinat ja niiden tarkoitukset huomaa kyllä seuraillessaan marsujen puuhia.
Pulputus:Marsu juttelee tyytyväisenä,useasti marsut alkavat juttelemaan kun niitä pidetään sylissä,ehkä ne kertovat päivän kuulumiset :)
Kosiminen: Heiluttaa takamustaan ja hurisevat
Pomoilu: Laumassa isommat pomottelevat pienempiä nostamalla päänsä ylös ja näyttäen samalla hampaita
Hampaiden kalistelua: Marsu uhkailee kalisuttamalla ylä ja alahampaita"Varo olen vihainen ja voin iskee nää hampaat kii jos kosket"
Pelästyessään marsu saattaa myös huutaa kovaan ääneen jos marsun esim ottaa äkkiä kiinni niin se saattaa pelästyä ja kiljasta" iik ,Apual,Vihollinen hyökkää!!!" Pelästyessään marsu saattaa myöskin jähmettyä paikoilleen tai sännätä kovaa vauhtia piiloon.
Marsu erikielillä
Hollanti: Meerzwijn
Japani:Morumotto
Saksa:Meerscweinchen
Italia: Cavia
Turkki: Kobay
Portugali: Cobaia,porguinho-da-india
Ruotsi: Marsvin
Suomi : Marsu
Vietnam:Chuôt bach,chuôt tau
Englanti: Guinea pig,cavia
Viro: Merisika
Ranska: Cobayes ja Chon d`inde
Espanja: Conejillo de indias