herään aamuisin, touhuan päivän touhut ja illalla painun nukkumaan, mutta
joku minussa kuoli sinun myötä
jonnekin sydämen pohjalle jää ikävä, jota ei mikään tunnu hiovan pois
valehtelisin, jos väittäisin unohtaneeni sinut
valehtelisin, jos väittäisin etten lähtisi mukaasi kyselemättä jos tilaisuus olisi
joku minussa kuoli sinun myötä
jonnekin sydämen pohjalle jää ikävä, jota ei mikään tunnu hiovan pois
valehtelisin, jos väittäisin unohtaneeni sinut
valehtelisin, jos väittäisin etten lähtisi mukaasi kyselemättä jos tilaisuus olisi
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä lähtisin Hänen mukaansa, en enää exän mukaan. Hän satutti liikaa, Hän ei koskaan!
Rakkaus satuttaa tosi paljon ja jos toisen herkkyyttä käytetään hyväksi niin missä Se raja menee, silloin on toisten mietittävä omaa käytöstään miksi hän rupesi olemaan niin inhottava takaisin, olisikohan siinä syy ettei toinen jaksa enää kuunnella sellaista.
"Rakas onnea matkaan, sinä ansaitset kultaa..."
Noin,
luovutan - oletko m vai n?
Samoin. Jokin minussa kylmeni myös silloin. Nykyään ei enää oikein mikään tunnu miltään. Tasapaksua kaikki.
Et sä voi jatkaa sitä elämääs, kun sulla on kummiski aina ikävä häntä. Elämä oiskin helppoa, kun vois pyyhkäistä ihmisen muistoista, kuin pienen pölyhiukkasen pesusienellä. Pitää muistaa sekin että ihminen, johon oma mieli tarttuu on niin lujassa kiinni, ettei sitä tahdo eikä voi saada mielestään millään konstilla. Eikä kannatakkaan väkisin siihen ryhtyä. Pitää tottakai yrittää jatkaa elämää mutta elää sovussa menneiden (rakkaiden) ihmisten kanssa.