Työstän roottaus-aihesia sivuja parin kaverini kanssa. Sivustelle tulee tietoa roottaukseen liittyen sekä oppaita.
Ajattelin laittaa tänne erään sivun sisällön jotta voitte sanoa jos tekstissä on kerrottu jotai virheellisesti tai jätetty jotain olennaista välistä. Lause rakenteet voivat olla huonoja tai voi olla kirjoitus virheitä mutta haen lähinnä vastauksia sisältöön. Teksti Terminologia sivulta:
ROM-IMAGE
Rom-imagella eli ROM:illa tarkoitetaan harrastelijoiden itse kehittämää käyttöjärjestelmäversiota. ROM:illa voidaan myös tarkoittaa kokonaan androidista erillistä käyttöjärjestelmää kuten Ubuntu-touch:ia.
ROM:eissa on yleensä tehty isompia tai pienempia muutoksia alkuperäiseen käyttöjärjestelmään eli OS:iin (operating system).
OS:in käyttöjärjestelmäversio on voitu päivittää uudempaan, vaikka kyseiseen laitteeseen ei virallisesti saisi uudempaa versiota. ROM voi sisältää myös monenlaisia muunlaisia muutoksia, sen UI:tä (user interface) eli käyttönäkymää on voitu muuttaa mm. erinlaisella launcherilla. ROM sisältää usein myös muokatun kernel-version. Suosituin ja useimpiin laitteisiin saatavilla oleva ROM on CyanogenMod.
KERNEL
Kernel on olennainen osa käyttöjärjestelmää. Se hoitaa puhelimen raudan ja käyttöjärjestelmän välistä kommunikointia. Se myöskin ohjaa virrankäyttöä ja prosessorin (CPU) nopeutta. Hyvä custom kernel voi luoda suuriakin positiivisia eroja laitteen tehoon ja akunkestoon.
GOVERNOR
Governori säätelee, kuinka kernel ohjaa CPU:n nopeutta. Kun CPU käy hitaammalla nopeudella akunkesto paranee mutta vastaavasti suorituskyky heikkenee. Usein ROM:it sisältävät erinlaisia governoreita, joita vaihtelemalla voi halutessaan vaikuttaa akunkestoon ja suorituskykyyn.
OVERCLOCKING
Ylikellotus tarkoittaa komponentin käyttämistä korkeammalla taajuudella kuin sen valmistaja on suunnitellut. Ylikellottaminen parantaa suorituskykyä mutta laskee akunkestoa ja järjestelmän vakautta. Se myös nostattaa komponentin lämpötilaa. Android-puhelimien komponenteista on mahdollista ylikellottaa CPU:ta (prosessori) ja GPU:ta (grafiikkaprosessori). Tämä vaatii laitteen roottausta ja mukautettua kerneliä, joka tukee ylikellotusta. Ylikellottaa voi siihen tarkoitetuilla root-sovelluksilla, kuten No-Frills CPU.
Vastaavasti on mahdollista alikellottaa, eli laskea prosessorin kellotaajuutta, jolloin akunkesto paranee mutta suorituskyky heikkenee. Alikellottaa on mahdollista mm. Governoreilla tai manuaalisesti siihen tarkoitetulla root-sovelluksella.
BOOTLOADER
Ennen roottausta täytyy yleensä avata bootloader. Bootloader on koodin pätkä joka suoritetaan aina ennen laitteen käynnistyessä. Lukittu bootloader myöskin estää asentamasta laitteeseen mm. epävirallisia OS-versioita tai recoveryjä. Puhelimen ostaessasi laitteen bootloader on lukittu, koska sen valmistaja ei halua että puhelinta "modataan". Bootloader voidaan kuitenki avata esimerkiksi tietokoneen kautta Android-SDK -kehittäjätyökalulla. Tämä on myöskin hieman laitekohtaista.
RECOVERY
Kun laitteesi bootloader on avattu ja laite on rootattu, voit asentaa custom(muokatun) recoveryn. Recovery on laitteen tila josta on mahdollista asentaa ROM:eja, custom kerneleitä tai ottaa vaikka varmuuskopiot. Recorvery tilaan laite saadaan käynnistettyä yleensä tietyillä näppäin-yhdistelmillä, tämä on laite kohtaista. Yleisimmin käytettyjä custom recoveryjä ovat CWM (ClockworkMod) ja TWRP (Team Win Recovery Project).
Laitteissa on oletuksena ns. stock-recovery, mutta sieltä ei voida tehdä muutoksia laitteen käyttöjärjestelmän tasolla. Stock-recoverystä on kuitenkin mahdollista tehdä esimerkiksi hard-reset, joka vastaa tehdasasetuksien palautusta. Tämä voi olla tarpeellinen jos on unohtanut laitteen suojauksen, eikä siksi pääse laitteeseen sisään.
BRICK
Laitteen "brickaaminen" tarkoittaa laitteen toimintakelvottomuuden aiheuttamista esimerkiksi epäonnistuneella roottauksella tai custom ROM:in asennuksella. Syitä epäonnistuneelle roottaukselle tai ROM:in asennukselle on monia, mutta useimmat johtuvat käyttäjän huolimattomuudesta.
BLOATWARE
Laitevalmistajat tuppaavat asentamaan laitteisiinsa omia sovelluksiansa, näitä sovelluksia nimitetään bloatwareksi. Yleensä harva käyttäjä niitä käyttää ja tällöin ne ovat vain turhaan muistia kuluttamassa. Bloatware voi olla ongelma varsinkin halvimmissa laitteissa, joissa on usein muutenkin hankaluuksia muistin kapasiteetin suhteen.
Ajattelin laittaa tänne erään sivun sisällön jotta voitte sanoa jos tekstissä on kerrottu jotai virheellisesti tai jätetty jotain olennaista välistä. Lause rakenteet voivat olla huonoja tai voi olla kirjoitus virheitä mutta haen lähinnä vastauksia sisältöön. Teksti Terminologia sivulta:
ROM-IMAGE
Rom-imagella eli ROM:illa tarkoitetaan harrastelijoiden itse kehittämää käyttöjärjestelmäversiota. ROM:illa voidaan myös tarkoittaa kokonaan androidista erillistä käyttöjärjestelmää kuten Ubuntu-touch:ia.
ROM:eissa on yleensä tehty isompia tai pienempia muutoksia alkuperäiseen käyttöjärjestelmään eli OS:iin (operating system).
OS:in käyttöjärjestelmäversio on voitu päivittää uudempaan, vaikka kyseiseen laitteeseen ei virallisesti saisi uudempaa versiota. ROM voi sisältää myös monenlaisia muunlaisia muutoksia, sen UI:tä (user interface) eli käyttönäkymää on voitu muuttaa mm. erinlaisella launcherilla. ROM sisältää usein myös muokatun kernel-version. Suosituin ja useimpiin laitteisiin saatavilla oleva ROM on CyanogenMod.
KERNEL
Kernel on olennainen osa käyttöjärjestelmää. Se hoitaa puhelimen raudan ja käyttöjärjestelmän välistä kommunikointia. Se myöskin ohjaa virrankäyttöä ja prosessorin (CPU) nopeutta. Hyvä custom kernel voi luoda suuriakin positiivisia eroja laitteen tehoon ja akunkestoon.
GOVERNOR
Governori säätelee, kuinka kernel ohjaa CPU:n nopeutta. Kun CPU käy hitaammalla nopeudella akunkesto paranee mutta vastaavasti suorituskyky heikkenee. Usein ROM:it sisältävät erinlaisia governoreita, joita vaihtelemalla voi halutessaan vaikuttaa akunkestoon ja suorituskykyyn.
OVERCLOCKING
Ylikellotus tarkoittaa komponentin käyttämistä korkeammalla taajuudella kuin sen valmistaja on suunnitellut. Ylikellottaminen parantaa suorituskykyä mutta laskee akunkestoa ja järjestelmän vakautta. Se myös nostattaa komponentin lämpötilaa. Android-puhelimien komponenteista on mahdollista ylikellottaa CPU:ta (prosessori) ja GPU:ta (grafiikkaprosessori). Tämä vaatii laitteen roottausta ja mukautettua kerneliä, joka tukee ylikellotusta. Ylikellottaa voi siihen tarkoitetuilla root-sovelluksilla, kuten No-Frills CPU.
Vastaavasti on mahdollista alikellottaa, eli laskea prosessorin kellotaajuutta, jolloin akunkesto paranee mutta suorituskyky heikkenee. Alikellottaa on mahdollista mm. Governoreilla tai manuaalisesti siihen tarkoitetulla root-sovelluksella.
BOOTLOADER
Ennen roottausta täytyy yleensä avata bootloader. Bootloader on koodin pätkä joka suoritetaan aina ennen laitteen käynnistyessä. Lukittu bootloader myöskin estää asentamasta laitteeseen mm. epävirallisia OS-versioita tai recoveryjä. Puhelimen ostaessasi laitteen bootloader on lukittu, koska sen valmistaja ei halua että puhelinta "modataan". Bootloader voidaan kuitenki avata esimerkiksi tietokoneen kautta Android-SDK -kehittäjätyökalulla. Tämä on myöskin hieman laitekohtaista.
RECOVERY
Kun laitteesi bootloader on avattu ja laite on rootattu, voit asentaa custom(muokatun) recoveryn. Recovery on laitteen tila josta on mahdollista asentaa ROM:eja, custom kerneleitä tai ottaa vaikka varmuuskopiot. Recorvery tilaan laite saadaan käynnistettyä yleensä tietyillä näppäin-yhdistelmillä, tämä on laite kohtaista. Yleisimmin käytettyjä custom recoveryjä ovat CWM (ClockworkMod) ja TWRP (Team Win Recovery Project).
Laitteissa on oletuksena ns. stock-recovery, mutta sieltä ei voida tehdä muutoksia laitteen käyttöjärjestelmän tasolla. Stock-recoverystä on kuitenkin mahdollista tehdä esimerkiksi hard-reset, joka vastaa tehdasasetuksien palautusta. Tämä voi olla tarpeellinen jos on unohtanut laitteen suojauksen, eikä siksi pääse laitteeseen sisään.
BRICK
Laitteen "brickaaminen" tarkoittaa laitteen toimintakelvottomuuden aiheuttamista esimerkiksi epäonnistuneella roottauksella tai custom ROM:in asennuksella. Syitä epäonnistuneelle roottaukselle tai ROM:in asennukselle on monia, mutta useimmat johtuvat käyttäjän huolimattomuudesta.
BLOATWARE
Laitevalmistajat tuppaavat asentamaan laitteisiinsa omia sovelluksiansa, näitä sovelluksia nimitetään bloatwareksi. Yleensä harva käyttäjä niitä käyttää ja tällöin ne ovat vain turhaan muistia kuluttamassa. Bloatware voi olla ongelma varsinkin halvimmissa laitteissa, joissa on usein muutenkin hankaluuksia muistin kapasiteetin suhteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaa ihan itse tarkistaa netin avulla nämä.
Jep, tottakai. Tulipahan vaan laitettua, et jos jollain tulee jotakin mieleen :)