Moi!
Olen sairastanut jo 16vuotta MS:ää. Sairauteni ei näy päällepäin, mutta nyt elän ensimmäistä syksyä jolloin minusta tuntuu että lopun henkisesti ja fyysisesti. Olen hakenut Maskuun kuntoutukseen mutta kun en kuulu kelan kuntoutettaviin niin pelkään ettei tämä pieni kunta rupea rahoittamaan minun kuntoutusta. Olisi mukava jos joku kertoisi minulle niksejä ja konteja miten selviän tästä syksystä. Ajatukseni ovat hyvin synkät. Kiitoksia jo etukäteen.
Olen sairastanut jo 16vuotta MS:ää. Sairauteni ei näy päällepäin, mutta nyt elän ensimmäistä syksyä jolloin minusta tuntuu että lopun henkisesti ja fyysisesti. Olen hakenut Maskuun kuntoutukseen mutta kun en kuulu kelan kuntoutettaviin niin pelkään ettei tämä pieni kunta rupea rahoittamaan minun kuntoutusta. Olisi mukava jos joku kertoisi minulle niksejä ja konteja miten selviän tästä syksystä. Ajatukseni ovat hyvin synkät. Kiitoksia jo etukäteen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Heipparallaa!
Mä itse oon sairastanu MS:ää noin 13 vuotta, vaikkakin lopullinen diagnoosi tuli vasta muutama vuosi sitten. Mulla on tällä hetkellä aivan sama ongelma kuin sulla. Työni on sekä henkisesti että fyysisesti melko rankkaa ja nyt alkaa tosiaan voimat loppua. MS ei näy päälle päin, mutta ne "pienet" oireet mitä on, alkaa häiritä oikein urakalla...ja nukkumiseen menee luonnollisesti koko vapaa-aika. Yritän päästä osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joskus lähitulevaisuudessa. Tuskin se tulee onnistumaan, koska olen liian "nuori ja reipas", mutta yritän silti. On hyvä, että olet hakenut kuntoutukseen. Jos tulee kieltävä vastaus niin yritä uudelleen. Mä oon aivan vakuuttunut että kun tarpeeksi yrittää, niin lopulta joku sauma löytyy. Kai kuulut MS-liittoon? Liiton ihmiset osaa neuvoa, tai ainakin ne osaa sanoa mistä apua löytyy.
En osaa sua auttaa tämän paremmin, mutta koita jaksaa! Minäkin yritän.
kiitti viestistä, Itse olen jäänyt kokonaan eläkkeelle nuorena(reilu 20v.)justiinsa väsymyksen vuoksi. Voin sanoa että MS on yleensä semmoinen syy että sillä pääsee hyvin eläkkeelle. Perustelevat asiaa sillä kun siihen ei ole vielä parantavaa lääkettä. Heittääköhän ne sitten takaisin töihin kun lääkitys löytyy. Kiitos kuitenkin ja hyvää jatkoa sinulle.
Hellerei!
Mä oon kohta 27v. ja oon ollu koko ikäni töissä ja käynyt koulujakin siinä sivussa. Toivon että joku lääkäri tajuaa tätä väsymystä, niin että armahtaa ja päästää mut osa-aikaiselle. En mä vielä kokonaan eläkkeelle haluaisi kun kuitenkin pidän työstäni, mutta ärsyttää olla väsynyt jopa töissä. Ennen olin koko ajan "vireessä", nyt sen vapaa-ajan mitä mulla on oon väsynyt kun työ vie kaiken virran.
Minkä ikäinen ja mistä päin oot? Jos saa kysyä..? Mä itse asun pääkaupunkiseudulla. Kuinka hyvin tuut rahallisesti toimeen sun eläkkeellä? Pelkään vähän, ettei rahat riitä jos pääsen eläkkeelle (vaikka ei sitä kannattaisi miettiä), kun ostettiin vähän aikaa sitten asuntokin...
Jos suinkin viitsit, niin kerro enemmän siitä eläkkeelle jäämisestä. Esim.Olitko sairauslomalla ennen sitä? Mitä oireita sulla oli? Kauanko prosessi kesti? jne...Kiitos jo etukäteen ja hyvää yötä!
Moi!
asustelen täällä Oulussa ja iältäni olen 36. Mulla oli samanmoiset oireet, olin kokkina ja nukahtelin työmaalla seisalleen. Jäin sairaslomalle ja kun olin alle 30v, kelan piti minut uudelleen kouluttaa (lääkinnällinen kuntoutus)Kävin vielä koulua 3v. jonka jälkeen menin työvoimatoimistoon työnhakijaksi. olin työnhakijana 3kk jonka jälkeen piti olla sairaslomalla muistaakseni 1v. minä aikana hain eläkettä ja muita sos.etuja niitä saamatta kumminkaan. Nyt kun olen eläkkeellä niin en kyllä kerkeäisikään töihin, on niin kiirettä :) ensimmäinen vuosi meni siihen sopeutumiseen, mutta nykyään väsymystä pidän kurissa, kun nukun päiväunet joka päivä ja joskut kahdetkin. En tee mitään etukäteis suunnitelmia päiviksi vaan teen voimieni mukaan. Ainut mikä tuottaa ongelmia on se kun tämä väsymys ei näy päällepäin, minua on sanottu laiskaksi, kaappijuopoksi ( kun kompastelen ulkona ja horjun), aikaan saamaton............. lista on pitkä, mutta kaikille ei vain viitsi kertoa MS-tadista.Ton raha asian kerron mieluummin sähköpostina, Laita minulle sähköpostia niin kerron asioista enemmän.
Terve!
Joo, kyllä joskus tuntuu,että ei yhtään päivää tän kanssa jaksa, tekee mieli luovuttaa??
Itse sain diagnoosin 2003-kesällä, mutta niitä kaatumisia on ollut vuosien varrella useita, tasapaino on täysin mennyt....
Pitää vaan mennä päivä iltaan, tapella , ehkä joskus meillekin on helpotusta asiaan...
Jos on synkkä ajatuksissa niin tauti tuntuu raivoavan vahdilla...
Olen nyt eläkkeellä, pyysin Maskussa että tekevät kartoituksen työelämän suhteen,ja totesivat että eläkkeelle...
Olen kohta 45-vuotias, niin että työtä olisin voinnut vielä tehdä.Asun täällä savon maassa,aika monta tiedän täällä sairastuneita, ei tarvi olla yksin....
Toisilla näkyy enemmän oireita ja toiset pääsee vähemmällä, itsellä on oikee puoli heikko...
Periksi ei pidä kenenkään antaa,uskoa pitää olla seuraavaan päivään, me saimme vain huonot kortit loppu elämäksi...
Näin meille,toisille toisin, kaikille kummunkin...
Tyttö vaan