Hei!
Olen 25-vuotias nainen. Äidilläni on todettu vaikea skitsofrenia johon hän ei suostu syömään lääkitystä, jonka takia välimme ovat viilenneet lähes olemattomiin. Olen tänä vuonna ollut häneen yhteydessä kaksi kertaa, toisen kasvokkain ja toisen puhelimitse.
Olen ollut kaksi vuotta parisuhteessa joka on nyt edennyt siihen, että muutamme parin viikon sisään yhteen. Äitini tietää mieheni nimen ja jotain sisaruksieni kertomia perustietoja hänestä, mutta he eivät ole koskaan tavanneet. Olen kertonut miehelle äitini tilasta. Äitini sairaus tulee väkisinkin ilmi kun on puhe naisen ja miehen välisestä parisuhteesta, sekä hänen asunnossaan käydessä talon ollessa täynnä skitsofrenian sanelemia ehtoja sekä yleisen siisteystason että keräilyn suhteen. Erityinen "trigger" hänelle tuntuu olevan esikoistyttären miessuhteet.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Tuntuu, että minun pitäisi viedä mies näytille jotta möröt eivät pääsisi kasvamaan. En voi kuitenkaan luottaa äitini arvostelukykyyn, eikä ikinä voi tietää millä tavalla tunninkin kahvihetki voi päättyä.
Olisiko siitä mitään hyötyä, että teroittaisin äitini mieleen, että minulle olisi tärkeää että asiat sujuisivat tietyllä tavalla? Tämä on aiemmin johtanut välirikkoon äitini ollessa täysin kyvytön kontrolloimaan käytöstään. Löytyykö keltään vastaavia kokemuksia?
Olen 25-vuotias nainen. Äidilläni on todettu vaikea skitsofrenia johon hän ei suostu syömään lääkitystä, jonka takia välimme ovat viilenneet lähes olemattomiin. Olen tänä vuonna ollut häneen yhteydessä kaksi kertaa, toisen kasvokkain ja toisen puhelimitse.
Olen ollut kaksi vuotta parisuhteessa joka on nyt edennyt siihen, että muutamme parin viikon sisään yhteen. Äitini tietää mieheni nimen ja jotain sisaruksieni kertomia perustietoja hänestä, mutta he eivät ole koskaan tavanneet. Olen kertonut miehelle äitini tilasta. Äitini sairaus tulee väkisinkin ilmi kun on puhe naisen ja miehen välisestä parisuhteesta, sekä hänen asunnossaan käydessä talon ollessa täynnä skitsofrenian sanelemia ehtoja sekä yleisen siisteystason että keräilyn suhteen. Erityinen "trigger" hänelle tuntuu olevan esikoistyttären miessuhteet.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Tuntuu, että minun pitäisi viedä mies näytille jotta möröt eivät pääsisi kasvamaan. En voi kuitenkaan luottaa äitini arvostelukykyyn, eikä ikinä voi tietää millä tavalla tunninkin kahvihetki voi päättyä.
Olisiko siitä mitään hyötyä, että teroittaisin äitini mieleen, että minulle olisi tärkeää että asiat sujuisivat tietyllä tavalla? Tämä on aiemmin johtanut välirikkoon äitini ollessa täysin kyvytön kontrolloimaan käytöstään. Löytyykö keltään vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä vaan saa lapsia kyseisen miehen kanssa. Niille tulis myös skitsofrenia. Anaaliseksiä ja suuhun laukeeminen on ok, muttei muuten.
Älä piittaa äitisi kommenteista, vaan toimi omin päin. Ottakaa riittävä etäisyys äitiisi. Älkää päästäkö häntä uuteen kotiinne. Älä enää vastaa hänen puheluihin ja välttäkää myös vierailuja.
Saat hyvää vertaistukea Suku on pahin-palstalla. Siellä sekä narsistien että skitsofreenikkojen lapset kertovat kokemuksistaan. Jos alistut skitsoäitisi ehtoihin, et saa elämää koskaan!
Siis välinne on viilenneet sen takia, että äitisi ei suostu syömään aivoja lamaavia nappeja mielikuvitussairauteen? Voiko turhemmasta asiasta mennä välit poikki.