Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen
ASIA: Eduskunnan asema lainkäytön ja laillisuusvalvonnan valvojana
Olette minulle tiedoksi saatetun viestin mukaan kirjoittanut 14.10. 2004
oikeusturva-aktivisti Erkki Vasamalle seuraavalla tavalla liittyen
eduskunnan asemaan laillisuuden ja lainkäytön valvojana:
"Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin
vuosikertomusten eduskuntakäsittely ei mielestäni voi tarkoittaa sitä,
että tällöin - valiokunnissa ja täysistunnoissa - arvioitaisiin
uudelleen näiden laillisuusvalvojien tekemiä ratkaisuja oikeudellisin
perustein. Tällaisen muutoksenhaun kaltaisen tehtävän kuuluminen
poliittiselle valtioelimelle, eduskunnalle, olisi jyrkästi ristiriidassa
länsimaisen valtiovallan kolmiajako-opin kanssa."
Minä ymmärrän sanomanne tarkoittavan, että mielestänne sen enempää Te
eduskunnan puhemiehenä ja kansanedustajana kuin muutkaan kansanedustajat
tai eduskunta kokonaisuutena ei voi eikä saa tutkia päätöksiä, joita
laillisuusvalvojat antavat heille tehtyihin tuomareita ja
tuomioistuinlaitosta koskeviin kanteluihin.
Ilmoitan kohteliaimmin Teille puhemies Lipponen, että ajattelunne
näyttää olevan vahvasti ristiriidassa omaa puoluettanne edustavan
oikeusministeri Johannes Koskisen mielipiteen kanssa. Koskinen on
nimittäin puheessaan XIV Tuomaripäivillä 22.10.04 Helsingissä sanonut
seuraavaa:
"Mitä tulee oikeusministerin oikeuteen ottaa kantaa tuomioistuinten
ratkaisuihin, niin siihen vaikuttaa myös se parlamentaarinen vastuukate,
jonka eduskunta ulotti uutta perustuslakia säädettäessä koskemaan muiden
ohella tuomioistuinlaitosta. Riippumattomuuden pitäisi olla tae siitä,
että tuomioistuinten toiminta voi nauttia väestön laajaa luottamusta ja
hyväksyntää, kuten lakivaliokunta nimittämislaista antamassaan
mietinnössä edellytti. Oikeusministerille tämä merkitsee velvollisuutta
tarkkailla oikeuskäytännön linjoja ja lainsäädännön toimivuutta sekä
ratkaisutoiminnasta käytävää kansalaiskeskustelua. Ei ole esimerkiksi
hyväksi, jos ratkaisutoiminta ja yleinen oikeustaju joutuvat kovasti
ristiriitaan."
On ymmärrettävää, että Te puhemies Lipponen saatatte olla unohtanut
asian "Parlamentaarinen vastuukate, jonka eduskunta ulotti uutta
perustuslakia säädettäessä koskemaan muiden ohella
tuomioistuinlaitosta", ministeri Koskisen edellä mainittua puhetta
lainatakseni.
Kysymykseni Teille puhemies Lipponen onkin: Jos oikeusministeri
Koskinen, kansanedustaja hänkin, saa tai ottaa oikeudekseen arvioida
yksittäisiä tuomioistuinratkaisuja tämän "Parlamentaarisen
vastuukatteen" toteuttamiseksi, niin eikö sana "parlamentaarinen" tässä
yhteydessä tarkoita ainakin yhtä lailla eduskuntaa ja kansanedustajia,
Teitä puhemies Lipponenkin?
Eikö eduskunnan ja kansanedustajien, siis Teidänkin puhemies Lipponen,
kiistaton velvollisuutenne ole muuttaa ja korjata huonoja lakeja, tai
säätää kokonaan uusia, jos tuomioistuinlaitos EI TOIMI lainkäytössään
eduskunnan haluamalla tavalla? Eikö tämä ole ainut eduskunnan
käytettävissä oleva keino puuttua asiaan?
Mutta miten, puhemies Lipponen, eduskunta tietää esimerkiksi muuttaa
oikeudenkäymiskaaren tuomioistuinmenettelyä koskevia säädöksiä, jos
sille ei, katsantonne mukaan, kuulu tutkia miten tuomarit
yksittäistapauksissa toimivat, eli soveltavat eduskunnan säätämää lakia?
Kuinka Teille, puhemies Lipponen mahdollistuisi esimerkiksi laista jo
poistetun niin sanotun mielivaltakieltopykälän OK 24:3 (29.7.1948/573)
lakiin palauttamisen ehdottaminen, ellei Teillä olisi "Parlamentaarinen
vastuukate" eli velvollisuus ottaa vastaan ja etsiä kaikki tieto siitä,
kuinka mielivaltaisesti tuomarit ja tuomioistuimet yksittäisissä
päätöksissään mielivaltakieltopykälän poistamisen jälkeen ovat
toimineet?
Tässä mielessä, vastuukatteenne toteuttamisen helpottamiseksi, olen
edelleen pyytämässä, että voin keskustella kanssanne muun muassa juuri
ko. mielivaltakieltopykälän palauttamisesta oikeudenkäymiskaareen,
Teille sopivana ajankohtana. Odotan ystävällistä vastaustanne asiaan.
Esko Kärkäs
Imatra
ASIA: Eduskunnan asema lainkäytön ja laillisuusvalvonnan valvojana
Olette minulle tiedoksi saatetun viestin mukaan kirjoittanut 14.10. 2004
oikeusturva-aktivisti Erkki Vasamalle seuraavalla tavalla liittyen
eduskunnan asemaan laillisuuden ja lainkäytön valvojana:
"Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin
vuosikertomusten eduskuntakäsittely ei mielestäni voi tarkoittaa sitä,
että tällöin - valiokunnissa ja täysistunnoissa - arvioitaisiin
uudelleen näiden laillisuusvalvojien tekemiä ratkaisuja oikeudellisin
perustein. Tällaisen muutoksenhaun kaltaisen tehtävän kuuluminen
poliittiselle valtioelimelle, eduskunnalle, olisi jyrkästi ristiriidassa
länsimaisen valtiovallan kolmiajako-opin kanssa."
Minä ymmärrän sanomanne tarkoittavan, että mielestänne sen enempää Te
eduskunnan puhemiehenä ja kansanedustajana kuin muutkaan kansanedustajat
tai eduskunta kokonaisuutena ei voi eikä saa tutkia päätöksiä, joita
laillisuusvalvojat antavat heille tehtyihin tuomareita ja
tuomioistuinlaitosta koskeviin kanteluihin.
Ilmoitan kohteliaimmin Teille puhemies Lipponen, että ajattelunne
näyttää olevan vahvasti ristiriidassa omaa puoluettanne edustavan
oikeusministeri Johannes Koskisen mielipiteen kanssa. Koskinen on
nimittäin puheessaan XIV Tuomaripäivillä 22.10.04 Helsingissä sanonut
seuraavaa:
"Mitä tulee oikeusministerin oikeuteen ottaa kantaa tuomioistuinten
ratkaisuihin, niin siihen vaikuttaa myös se parlamentaarinen vastuukate,
jonka eduskunta ulotti uutta perustuslakia säädettäessä koskemaan muiden
ohella tuomioistuinlaitosta. Riippumattomuuden pitäisi olla tae siitä,
että tuomioistuinten toiminta voi nauttia väestön laajaa luottamusta ja
hyväksyntää, kuten lakivaliokunta nimittämislaista antamassaan
mietinnössä edellytti. Oikeusministerille tämä merkitsee velvollisuutta
tarkkailla oikeuskäytännön linjoja ja lainsäädännön toimivuutta sekä
ratkaisutoiminnasta käytävää kansalaiskeskustelua. Ei ole esimerkiksi
hyväksi, jos ratkaisutoiminta ja yleinen oikeustaju joutuvat kovasti
ristiriitaan."
On ymmärrettävää, että Te puhemies Lipponen saatatte olla unohtanut
asian "Parlamentaarinen vastuukate, jonka eduskunta ulotti uutta
perustuslakia säädettäessä koskemaan muiden ohella
tuomioistuinlaitosta", ministeri Koskisen edellä mainittua puhetta
lainatakseni.
Kysymykseni Teille puhemies Lipponen onkin: Jos oikeusministeri
Koskinen, kansanedustaja hänkin, saa tai ottaa oikeudekseen arvioida
yksittäisiä tuomioistuinratkaisuja tämän "Parlamentaarisen
vastuukatteen" toteuttamiseksi, niin eikö sana "parlamentaarinen" tässä
yhteydessä tarkoita ainakin yhtä lailla eduskuntaa ja kansanedustajia,
Teitä puhemies Lipponenkin?
Eikö eduskunnan ja kansanedustajien, siis Teidänkin puhemies Lipponen,
kiistaton velvollisuutenne ole muuttaa ja korjata huonoja lakeja, tai
säätää kokonaan uusia, jos tuomioistuinlaitos EI TOIMI lainkäytössään
eduskunnan haluamalla tavalla? Eikö tämä ole ainut eduskunnan
käytettävissä oleva keino puuttua asiaan?
Mutta miten, puhemies Lipponen, eduskunta tietää esimerkiksi muuttaa
oikeudenkäymiskaaren tuomioistuinmenettelyä koskevia säädöksiä, jos
sille ei, katsantonne mukaan, kuulu tutkia miten tuomarit
yksittäistapauksissa toimivat, eli soveltavat eduskunnan säätämää lakia?
Kuinka Teille, puhemies Lipponen mahdollistuisi esimerkiksi laista jo
poistetun niin sanotun mielivaltakieltopykälän OK 24:3 (29.7.1948/573)
lakiin palauttamisen ehdottaminen, ellei Teillä olisi "Parlamentaarinen
vastuukate" eli velvollisuus ottaa vastaan ja etsiä kaikki tieto siitä,
kuinka mielivaltaisesti tuomarit ja tuomioistuimet yksittäisissä
päätöksissään mielivaltakieltopykälän poistamisen jälkeen ovat
toimineet?
Tässä mielessä, vastuukatteenne toteuttamisen helpottamiseksi, olen
edelleen pyytämässä, että voin keskustella kanssanne muun muassa juuri
ko. mielivaltakieltopykälän palauttamisesta oikeudenkäymiskaareen,
Teille sopivana ajankohtana. Odotan ystävällistä vastaustanne asiaan.
Esko Kärkäs
Imatra
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täältä sun viesti varmasti poistetaan!
Kaikki näkemäsi vaiva oli siis turhaa!
Jos haluat Lipposen lukevan viestisi, niin kehotan ottamaan yhteyttä eduskuntaan ja sinne vaikka kirjeellä suoraan Lipposelle.