Toimistokissat

Jaana oli rietas näky toimistopöydän päälle taipuneena. Mies hänen takanaan
oli kohottanut hänen mekkonsa lantiolle ja hieroi nyt kädellään
suorasukaisesti Jaanan kostunutta jalkojenväliä. Jaanalla ei ollut ollut
pikkuhousuja alunperinkään, ja nyt Jaanalla oli jalassaan enää korkeakorkoiset
kenkänsä. Jaana hymyili itsekseen ja levitti jalkojaan, tyrkyttäen itseään
esimiehelleen. Hän ei häpeillyt itseään. Oli merkityksetöntä, kumpi aloitteen
seksiin oli tehnyt. Seksi ja seksuaalisuus olivat luonnollinen ja tärkeä osa
hänen elämäänsä, eikä hän sulkenut niitä työelämän ulkopuolelle.

"Mitens Sari?" myyntipäällikkö kysyi hieman epävarmana. Mika oli huolestunut
kiinnijäämisestä. Jaana kiemurteli esimiehensä makoisan hyväilyn kohteena ja
vastasi kärsimättömänä: "Valot on poissa... Ei Sari meitä huomaa, ja hän
soittaa jos hän yrittää saada meitä kiinni". Jaana vilkaisi Mikaa olkansa
yli ja houkutteli tätä matalammalla ja kiihkeällä äänellä: "Anna mulle sun
kyrpää". Hänen esimiehensä ei enempää kannustusta tarvinnut.

Todellisuudessa myynti- ja markkinointiosaston päällikkönä toimivan
myyntipäällikön ja vastavalmistuneen, markkinointiapulaiseksi
palkatun Jaanan työpaikkasuhde oli paljastunut Sarille jo aiemmin. Kuumien
kesähelteiden aikaan osaston yhteinen toimistosiipi oli lähes tyhjillään,
eikä Sarilla ollut usein asiaa muodolliselle esimiehelleen. Sari
oli kuitenkin ehtinyt keittiössä käväistessään huomata apulaisen livahtavan
Mikan jäljessä miesten vessaan. Sari oli tyrmistynyt syvästi työtoveriensa
häpeilemättömästä käytöksestä, varsinkin kun toiminnan luontevuus kieli jo
pidemmälle ehtineestä salasuhteesta.

Vaikkei Sari pitänyt itseään ahdasmielisenä ihmisenä, hän oli kyllä saanut
nuoresta tytöstä hieman epäilyttävän kuvan alusta alkaen. Jaana oli saapunut
työhaastatteluun nahkaisessa hameessa ja hihattomassa paidassa hyvin
meikattuna - kylläkin siistin näköisenä, mutta pikemmin illanviettoon kuin
työpaikalle varustautuneena. Sari oli ihmetellyt hieman kärkkään oloisen
tytön valintaa tehtävään, mutta hän oli kuitenkin luottanut pomonsa
arvostelukykyyn. Nyt Sari ei enää ollut varma uuden työntekijän
suositusten luonteesta.

Sarin ensireaktio salasuhteeseen oli ollut hämmennys ja järkytys, ja hän
vältteli esimiestään ja tämän alaista loppupäivän ajan. Häntä järkytti
tuttujen ihmisten sopimaton toiminto ja sen työpaikalle luomat jännitteet, ja
hän alkoi epäillä yrityksen vallankäytön perusteet muutenkin. Jos hänen
mukavana miehenä pitämänsä pomonsa teki muutkin päätöksensä mielihalujen
ohjaamana, heidän koko myynti- ja markkinointiosastonsa saattoi olla
tuuliajolla. Silloin hänen työnsä mainospäällikkönä ja yritysilmevastaavana
olisi turhaa.

Katkeruus Jaanaa kohtaan heräsi Sarissa vasta myöhemmin. Hän itse oli
valmistunut uutteralla työllä Kauppakorkeakoulusta ja saavuttanut asemansa
rehellisin keinoin. Sari oli pystynyt tuntemaan ylpeyttä ammattimaisesta
työmoraalistaan. Nyt jokin merkonominhutsu oli onnistunut pääsemään hänen
reviirilleen reittä pitkin kiipeämällä! Olisiko hänenkin pitänyt vaihtaa
huoliteltu jakkupukunsa johonkin napakoruun ja minihameeseen? Sarin
suuttumusta lievensi vain se, että hänen oma toimensa osastolla oli
suhteellinen itsenäinen, eikä nuoresta pyrkyristä ollut hänen toimelleen
suoranaista uhkaa.

Sari havaitsi tyhjästä, valottomasta toimistohuoneesta kuuluvat vaimeat äänet
astuessaan viereiseen toimistotarvikevarastoon. Hänen kätensä oli ehtinyt jo
varastohuoneen valokatkaisimelle, mutta hän seisahtui ja jäi kuuntelemaan.
Hän ei olisi muuten välttämättä kiinnittänyt meteliin huomiota, mutta huoneen
pimeänä oleminen saattoi merkitä vain yhtä seikkaa.

Sari erotti Jaanan vaimean voihkaisun. "Se lutka!" Sari suutahti. Hänen
mieleensä palasi, miten suttuisen näköisenä hän oli Jaanan nähnyt eräänä
iltapäivänä. Se nainen ei kyllä häpeillyt yhtään. Sari leikitteli ajatuksella
yllättää salapari rysän päältä, mutta hän jäi seuraamaan naapurihuoneesta
kuuluvia ääniä. Ne muistuttivat hänelle kiusallisesti siitä, että hän oli
itse joutunut tulemaan monta kuukautta yksin toimeen himojensa kanssa
erottuaan poikaystävästään.

Sari ei voinut sille mitään, että hän alkoi tulla uteliaaksi. Mitähän ohuen
seinän takana tapahtui? Äänistä päätellen nuori hutsu oli saamassa munaa
oikein kunnolla. Sari tiesi, että jäämällä salakuuntelemaan hän sekaantui
itsekin koko juttuun, mutta toisaalta hänen työtoverinsa olivat kerjänneet
ikävyyksiä pelehtimällä vaarallisesti työpaikalla. Mehukas skandaali kiehtoi
häntä outosti. Sen vuoksi kai televisiossakin näytetään paljon roskaa...

Varastohuone oli erotettu tyhjillään olevasta toimistohuoneesta ohuella
seinällä, jonka katonrajassa oli kapea lasi-ikkuna. Pöydälle nousemalla Sari
saattoi ylettyä kurkistamaan naapurihuoneeseen. Siitä kiinni jäädessään
hänellä ei kyllä itselläkään olisi selittelyn varaa. Sari tiesi harkitsevansa
jotain luvatonta, eikä hän kehdannut ottaa ensimmäistä, syyllistävää askelta,
mutta lopulta hänen uteliaisuutensa vei hänestä voiton. Hän riisui kenkänsä
ja nousi varovasti pöydän päälle seisomaan. Sarin posket punottivat. Miten
hän oli alentumassa tirkistelijän asteelle? Toisaalta hän tunsi samaan
aikaan kehonsa kuumottavan jännityksestä ja vatsansa pohjassa kipristelevän
viekoittelvan tuhman syyllisyyden tunteen. Ehkei hänen tarvitsisi alentua
hakemaan kicksejään tälläisestä, jos hän olisi yhä yhdessä poikaystävänsä
kanssa...

Sari nojautui huoneita erottavaa seinää vasten ja korottautui varovasti
ylemmäksi. Hän veti henkeä ylettyessään lopulta kurkistamaan
naapurihuoneeseen.

Nuori markkinointiapulainen oli varsin riettaan näköisesti nelinkontin
toimistopöydällä. Tämän rinnat ja kovana nöpöttämät pienet nänninsä oli
vedetty ulos tummansinisestä, hihattomasta kesämekosta. Mekon alle jätetyt,
tissien alle rypistetyt rintaliivit kohottivat rintoja näytille. Mekon helma
puolestaan oli nostettu lantiolle. Jaanan kiemurrellessa pöydällä hänen
avonaiset tummanpunaiset hiukset pyrkivät jatkuvasti valahtamaan tämän
kasvoille, ja Jaana joutuikin ravistelemaan niitä jatkuvasti pois tieltään.
Sarille ei Jaanan rooli leikissä jäänyt epäselväksi hänen huomatessa Jaanan
jättäneen yhä piikkikorkoiset kengät jalkaansa. Sen hutsun täytyi nauttia
lutkan roolistaan.

Mika ei sen sijaan olisi voittanut seksikkyyskilpailuja paita ja kravatti yhä
kaulassaan, mutta ilman housuja. Sarin mielestä Mika vaikutti kyllä muuten
varsin hyväkuntoiselta ja hyvin varustetulta. Minkä tämä ehkä hävisi tyylissä,
Mika voitti kyllä takaisin innokkuudessa. Mika piteli Jaanaa kiinni vyötäröstä
ja yhtyi tähän voimakkaasti, ynähdellen joka työnnöllä. Jaana vastasi Mikan
työntöihin siten, että tämän kivekset paukkuivat Jaanan häpykumpua vasten.
Rivo näky sai Sarin hengen salpautumaan. Kunnolla nussituksi tuleva nainen
kiemurteli himosta ja nautinnosta pomonsa käsittelyssä. Jaanan pudotessa
kerran tahdista Mika läimäisi tämän takapuolta kämmenellään, ja Jaana kirkaisi.

Sari tunsi poskiensa kuumottavan, ja hänen kätensä laskeutui kuin huomaamatta
sivelemään haarojenväliä jakkuhameen päällä. Jotenkin ajatus juuri hänen
työtovereistaan naimassa tällä tavoin lähes julkisesti aiheutti Sarissa
perverssiä kiihotusta. Sarin käsi kulkeutui hänen pikkuhousujensa sisään, ja
hän voihkaisi huomatessaan olevansa aivan märkä. Tähänkö hän oli alentunut?
Työtoveriensa panon perverssiin tirkistelyyn? Ajatus ja sen tuoma häpeä
tuntui kaksinkertaistavan tilanteen kiihkon ja kiihotuksen.

Lasin toisella puolen Jaana ei todellakaan vaikuttanut olevan uhrin roolissa,
vaan hän käännähti aina välillä vilkaisemaan pomoaan silmiin ja kannustamaan
tätä matalalla äänellä. Sarin oli vaikea saada sanoista selvää, mutta niiden
ilmaisema viesti ei voinut jäädä epäselväksi. Nuori häpeämätön lutka tuntui
kyltymättömältä ja oli valmis alentamaan itseään enemmän saadakseen vain lisää
kovaa kyrpää sisäänsä.

Mikan rajat alkoivat tulla vastaan. Kolmikymppinen mies alkoi puuskuttaa
silminnähtävästi, ja hänen kouransa puristivat Jaanaa rajusti hänen
yrittäessään panna toimistoapulaistaan aivan pohjaan asti. Mikan silmät
sulkeutuivat ja alkoivat väristä hänen lähestyessään siemensyöksyä. Sarikin
kiihdytti toisessa huoneessa masturbointiaan, mutta hän oli aivan liian
lumoutunut Mikan kiihkosta voidakseen itse saavuttaa huippuaan. Jaana levitti
jalkojaan ja koitti korottaa takamustaan päästääkseen Mikan työntymään niin
syvälle kuin mahdollista. Mika työntyi viimeisen kerran nuoren merkonomin
sisään ja laukesi ulvoen tämän sisälle. Sarin mielestä se oli kaunis, hypnoottinen
näky. Hän pystyi hyvin kuvittelemaan, miltä Jaanalta mahtoi tuntui pullistuneen
kyrvän sykkiessä lämpimät siemenensä syvälle Jaanan sisuksiin.

Sari alkoi tuntea olonsa hieman epävarmaksi Mikan maatessa huohottaen Jaanan
päällä. Entä jos hän jäisi nyt kiinni tirkistelystä? Mutta miten hän voisi
pakottaa itsensä lähtemään ollessaan jo niin lähellä laukeamista? Sarin jalat
olivat puristuneen tiukasti yhteen kuin virtsaa pidetellessä ja Sari seisoi
paikallaan lähes halvaantuneena. Vielä hetki, vielä pieni hetki...

Sari huomasi Jaanan hierovan itseään Mikan alla. Sari ei ollut ehtinyt
seurata, oliko Jaanakin ehtinyt laueta Mikan mukana, mutta selvästikään tämä
ei ollut vielä kokonaan tyydytetty. Jaanan kasvot hehkuivat hiestä ja
kiihkosta ja tämän silmämeikki oli jo levinnyt suttuisesti poskille.

Jaana puhui Mikalle jotain. Tämä vastasi lyhyesti jotain huohotuksensa
lomasta ja kohottautui pois Jaanan päältä. Jaana hymyili nautinnollisesti
ja kääntyi liioitellun hitaasti selälleen pöydällä, levittäen jalkansa
aivan levälleen. Sari veti henkeä ja kuiskasi itselleen: "Mikä pieni lutka!"
Jaanan tummanpunainen, turvonnut pillu oli ajeltu paljaaksi karvoista - sitä
Sari oli lähes osannut odottaakin - mutta Jaanan esille turvonneessa
häpykielessä kimalteli pieni klitoriskoru. Sari näki vielä Mikan kumartuvan
Jaanan jalkojenväliin nuolemaan tätä, mutta Sari oli silloin jo tunnemyrskyn
vallassa.

Klitoriskoru! Se narttu oli merkinnyt itsensä silkaksi julkiseksi
jakorasiaksi! Se oli Sarille enemmän kuin tarpeeksi. Hän tunsi orgasmin
aaltojen nousevan sisältään ja hän valui alaspäin toimistohuoneiden väliseinää
pitkin runkaten itseään villisti. Hän laukesi pitkään ja hartaasti syntisen
häpeän velloessa sisällään, mutta hän yritti olla ääneti, etteivät
naapurissa olijat olisi havainneet tirkistelijäänsä.

Heti väristysten alkaessa laantua Sari kömpi alas pöydältä, jolle hän
oli alunperin noussut seisomaan, ja alkoi luikkia takaisin huoneeseensa.
Naapurihuoneesta ei kuulunut sillä hetkellä mitään ääntä. Sari saattoi vain
arvata, millaiselta hän itse näytti, ja hän pelkäsi törmäävänsä joihinkin
harvoista kiinteistössä työskenteleviin työtovereihinsa. Onnekseen hän
kuitenkin pääsi hiippailemaan autioita käytäviä pitkin huoneeseensa
kohtaamatta ketään.

Sari vajosi toimistotuoliinsa ja pyyhki hikeään paperipyyhkeellä. Hänen
mielessään pyöri yhä vain näky hänen työtovereistaan parittelemassa
toimistopöydällä. Häntä alkoi hieman hävettää hänen oma käytöksensä, ja Sari
pakotti ajatuksensa muualle. Hänen ilmeensä muuttui miettiväksi. Jaana ei
selkeästi pelannut peliään puolikkain panoksin, vaan oli valmis tekemään mitä
tahansa ja alentumaan mihin hyvänsä. Ja tämä sai siitä selvästi vielä
nautintoakin. Jaanalle kyseessä saattoi ehkä olla nautinnollinen peli, mutta
Sarille kyseessä oli totinen tosi - Sarin ura saattoi olla vaakalaudalla sen
nuoren kevytkenkäisen naikkosen vuoksi.

Sari jäi mietteisiinsä. Jotain hänen täytyisi tehdä, kuitenkaan ryhtymättä
suoraan kilpailuun Jaanan kanssa. Sari hymyili. Itsensä myymisen taidossa
sillä nuorella neidolla oli turhankin pitkä etumatka...

--

Useampi päivä kului muutoksetta sen jälkeen, kun Sari oli löytänyt pomonsa,
myyntiosaston päällikön Mikan sekä osastolle palkatun nuoren
markkinointiapulaisen Jaanan harrastamasta intohimoista seksiä tyhjillään
olevassa toimistohuoneessa. Sari oli itsekin tuntenut syyllisyydentuntoa
tirkisteltyään sopimattomasti työtovereidensa touhua, mutta ilmeisesti
kukaan ei ollut nähnyt häntä. Viikonlopun kasvatettua hieman etäisyyttä
tapahtumiin Sari mietti ankarasti, miten hänen pitäisi toimia
työpaikkasuhteen kanssa.

Sari pystyi jo suhtautumaan nuoreen merkonominhupakkoon rauhallisemmin. Se
ei toki tarkoittanut, että hän olisi hyväksynyt tätä, pikemminkin päinvastoin.
Sarin mielestä Jaana oli tyhjäpäinen ja kevytkenkäinen hutsu, joka ei ollut
vielä aikuistunut ja saanut järkeä päähänsä. Sari muisti nuoruudestaan
samanlaisia ihmisiä. Heille elämä ja seksuaalisuus olivat yhtä vastuunpakoilua
ja suurta seikkailua, ja he olivat kykenemättömiä sitoutumiseen tai
vastuunkantoon. He eivät ymmärtäneet, että elämässä täytyi tehdä myös
päättäväisiä ja pitkäkestoisia valintoja. Samaan aikaan kun Sari oli lukenut
Kauppakorkean pääsykokeisiin, jotkut hänen tuttavistaan olivat kiertäneet
läpi kesän rockfestivaaleja vanhalla pakettiautolla, jolle nimitys
huorabussi sopi hyvin.

Missähän ne hänen entiset ystävänsä olivat nyt? Sari vilkaisi peilikuvaansa ja
tunsi näpäyksen ylpeyttä katsellessaan itseään. Peilistä häntä katsoi takaisin
ammattitaitoisen näköinen, hyvin istuvaan harmaaseen jakkupukuun pukeutunut
vaaleahiuksinen kolmekymppinen nainen, jonka ei tarvinnut korostaa
pukeutumisellaan suuria rintojaan tehdäkseen vaikutuksen. Jaana ei säästellyt
vaivaa esitelläkseen sitä vähääkään, mitä tälle oli poven suhteen siunattu.

Ongelma oli siinä, Sari ajatteli, että käyttäytyessään vastuuttomasti Jaanan
kaltaiset ihmiset vetivät myös ympärillään olevat ihmiset mukaan kuvioihinsa.
Ei siinä mitään, jos Jaana olisi tyytynyt vain vapaa-aikanaan harrastamaan
sekavia suhteitaan, mutta työpaikalla näin tehdässään tämä oli vaarassa
sotkea koko työpaikan ilmapiirin ja kuviot. Sen vuoksi nuoren tytön
kevytkenkäinen, rietas leikki oli Sarille totista totta ja asia, johon hänen
täytyi myös puuttua.

Jos Sari saattoikin kuvitella nuoren apulaisen leikkivän tulella
kypsymättömyyttään, ei heidän yhteisen pomonsa toimissa ollut selittelyn
varaa. Keski-ikäisen, aviossakin olleen miehen olisi kyllä pitänyt tietää
paremmin oikean ja väärän rajan. Mitenhän jo vuosia esimiestehtävissä
toiminut henkilö pystyi olemaan noin vapaasti nuoren hupakon vietävissä? Sari
oli jokseenkin varma siitä, ettei Jaana olisi kyennyt manipuloimaan Mikaa
ilman, että tämä olisi antanut selkeää vastakaikua lähestymisyrityksille.

Sarilla oli ollut Mikasta hauska kuva rentona miehenä, joka antoi alaisilleen
vapauden löytää omat työtehtävänsä. Siksi heidän ammatillinen suhteensa olikin
toiminut niin hyvin: Sari oli tehnyt itsenäistä työtä mainostoimistojen
kanssa, ja hän oli saanut vapaasti hioa johtoryhmän hyväksymää yritysilmettä
toimivampaan suuntaan. Nyt Sarin kuva pomostaan oli romuttunut. Sari oli
herännyt näkemään esimiehensä rentouden lähinnä tahdonvoiman puutteena ja
luonteen heikkoutena. Myyntipäällikössä tietynlainen "hyvänä tyyppinä"
oleminen ei välttämättä ollut kohtalokas heikkous, mutta henkilökohtaisella
tasolla... Sari alkoi ensimmäistä kertaa epäillä Mikan aviovaimon
kyllästyneen tähän Mikan luonteen heikkouksien vuoksi.

Mikan oli antanut manipuloida itsensä palkkaamaan toimistoapulaiseksi monen
pätevämmän hakijan sijasta kevytkenkäisen ja vastuunkantoon kykenemättömän
nuoren lutkan vain päästäkseen uimaan tämän liiveihin. Siinä oli koko homman
ydin.

Sari kävi hakemassa toimistokeittiöstä kahvia. Kuten arvata saattoi, Jaana
istui sieltä kahvilla. He tervehtivät toisiaan hieman vaivautuneesti, eikä
Sari jäänyt keittiöön juomaan kahviaan. Ei heidän ammatillisessa suhteessaan
sinänsä ollut mitään vikaa, Sari ajatteli, vaikka Jaana joskus käyttäytyikin
hieman ylimielisesti varsinkin miesten läsnäollessa. Mokomakin pikku härnäri.

Sari jatkoi huoneeseensa palattuaan pohtimista. Suhteen julkinen paljastaminen
aiheuttaisi vain lisää sisäisiä ristiriitoja yritykseen, eikä hän myöskään
halunnut antaa itsestään kielikellon kuvaa. Juoruja pystyisi toki
levittelemään selän takanakin, mutta parantaisiko se työyhteisön ilmapiiriä
sen enempää? Entäs suora yhteenotto Mikan ja Jaanan kanssa? Tuskin sekään
johtaisi kovin hyviin tuloksiin - jos hän haukkuisi nämä yksityisesti ja
tehostaisi sanojaan uhkauksilla, hän saattaisi kyllä päästä Jaanasta eroon,
mutta hän saisi heittää hyvästit urakehitykselleen aivan yhtä varmasti.

Sari ymmärsi, että tilanne vaati pehmeämpiä keinoja. Mika ei varmaankaan olisi
heti halukas irtisanomaan markkinointiapulaistaan, mutta jos Sari ystävystyisi
Mikan kanssa ja saisi tämän ymmärtämään toimintansa lyhytnäköisyyden ja
vahingollisuuden, tilanne korjaantuisi luontevasti ja hänestä jäisi
esimiehelleen hyvä kuva.

Tämä mielessään Sari pyrki läheisempään yhteistyöhön esimiehensä kanssa.
Vaikka Mikan myyntipäällikön tehtävät keskittyivätkin pääasiassa
avainasiakkaiden hankintaan ja hallintaan ja Sarin mainontaan ja
markkinointiin, Sari alkoi kysellä useammin Mikan mielipidettä
mainoskampanjojen laadinnassa. Kuten ihmiset yleensä, Mika antoi mielellään
kysyttäessä palautetta tuoreista ajatuksista, vaikka yrityksen johtoryhmä
tekikin itsenäiset päätökset kaikkiin kampanjoihin liittyen.

Sari alkoi osallistua useammin myös kahvipöytäkeskusteluihin varsinkin
silloin, kun hänen pomonsa oli paikalla. Normaalisti häntä eivät
iltapäivälehtien jutunaiheet niin kiinnostaneet, mutta yleensä varsinkin
äänekkäämmät työkaverit tuntuivat olevan täysin tyytyväisiä vain siihen,
että he saivat itse tuoda esille omat vankat mielipiteensä. Olihan Sarista
toki välillä mielenkiintoistakin kuulla, mitä tutuille ihmisille kuului.

Ennen pitkää mainospäällikkö olikin varsin tuttavallisissa väleissä pomonsa
kanssa, ja Mikakin tuli välillä hakemaan Saria kahville. Sari ei ottanut
työpaikkasuhdetta suoraan puheeksi, vaikka hän pyrkikin kuuntelemaan ja
neuvomaan Mikaa niissä asioissa, joista tämä tahtoi puhua. Asiasta
vaikeneminen oli ajoittain vaikeaa, varsinkin silloin, kun hänen pomonsa nuoli
katseellaan Jaanaa kahvihuoneessa. Eikä vain Jaanaa - Sari oli yllättyä
huomatessaan ensimmäisen kerran esimiehensä katselevan häntäkin arvioivasti
kiireestä kantapäähän. Vaikkeivat miehet sitä välttämättä itse tajua, siitä
turhaan peitellystä, hieman arkailevasta katseesta ei voi erehtyä. Sari itse
ei ainakaan pyrkinyt lähettämään vääriä signaaleja, vaan hän pyrki pitämään
heidän ystävyytensä työkumppanuuden tasolla.

Kesän kääntyessä loppuaan kohti muut työntekijät alkoivat palata lomiltaan,
eivätkä Mika ja Jaana uskaltaneet - Sarin helpotukseksi - ottaa enää yhtä
suuria riskejä kohtaamistensa kanssa. Jännite heidän välillään säilyi
kuitenkin ennallaan, ja kerran Sari kuuli muidenkin toimiston
naistyöntekijöiden juoruavan epäilyksiään mahdollisesta säpinästä pomon ja
hänen alaisensa välillä.

Syyskuun vaihteessa yritys järjesti osastopäivät vuokratussa
konferenssikeskuksessa. Sari oli reissun alla mietteitä täynnä, sillä hän
tiesi sopivan tilaisuuden tulleen asian esiinottamiseen. Hän ei saanutkaan
ensimmäisen päivän ryhmätyöskentelystä paljoa irti hänen jännittäessään iltaa.
Päivällisen jälkeen hän ehdotti omalle pienryhmälleen konferenssikeskuksen
baariin siirtymistä saunomisen sijaan, jotta hän saisi tilaisuuden jutella
rauhassa Mikan kanssa. Idea otettiin hyvin vastaan ja Sari vetäytyi
huoneeseensa valmistautumaan. Saria jännitti hänen pukeutuessaan tummaan
iltapukuun ja levittäessään voimakkaampaa iltameikkiä kasvoilleen. Miten Mika
suhtautuisi tietoon suhteensa paljastumisesta?

Toisessa, sihteerien ja tukihenkilöiden ryhmässä ollutta Jaanaa ei onneksi
näkynyt missään Sarin saapuessa baariin, ja pikkutakkiin pukeutunut Mika
viittoi Saria tuttavallisesti tiskin ääreen. Mika oli baarissa selvästi omassa
elementissään; hän tilasi työtovereilleen kierroksen ja kannusti kaikkia
pitämään hauskaa. Hän oli loistavalla tuulella eikä virallisen osuuden
tympääntymisestä ollut nyt merkkejäkään. Mielialan kohottajana Mika olikin
parhaimmillaan, ja sama juhlahenki tarttui kohta koko seurueeseen.

Illan edetessä Sari ja Mika päätyivät juttelemaan kaksistaan baaritiskillä
seurueen muiden jäljellä olevien jäsenten tupakoidessa syrjemmällä. He olivat
kummatkin pienessä hiprakassa, ja Mikan katse eksyi vähän väliä Sarin
avonaiseen kaula-aukkoon. Sarin ei silti tarvinnut yksin kilpailla esimiehensä
huomiosta, sillä tämä tuntui heidän jutellessaan panevan välillä merkille
muutkin hyvinmuodostuneet ravintolavieraat.

Keskustelun kääntyessä hiljattain päättyneisiin kesälomiin Sari kysyi, mitä
mieltä Mika oli ollut Jaanan toiminnasta kesän aikana. Lievä vaivautuneisuus
ja nolostus häilähti keski-ikäisen miehen kasvoilla, mutta tämä kertoi
kuitenkin Jaanan pärjänneen hyvin työssään ja olleen hyvin oppimishaluinen.

Sarilla oli asiasta eri käsitys, mitä hän ei enää halunnut pitää sisällään. Hän
laski kätensä pomonsa ranteelle kiinnittääkseen tämän huomion ja aloitti: "Mika,
minusta tuntuu, että Jaana leikittelee kanssasi. Hän jättää hommiaan muiden
hoidettavaksi aina kun voi, ja ottaa niistä kunnian sinun silmissäsi. Hän ei
suhtaudu työhönsä vakavasti."

Mika naurahti, ja vähätteli syytöksiä. "Eihän voi olettaa vastavalmistuneen
tytön vielä kaikkea osaavan. Olen ajatellut antaa hänelle kokeeksi hieman isompia
kokonaisuuksia vastuulleen."

Sari tunsi sapetuksen nousevan sisällään, mutta hän piti äänensä rauhallisena.
Mika oli liian humalassa kuullakseen ääneen ilmestyvän terävyyden. "Kuules Mika,
minusta tuntuu, että sinä olet antanut Jaanan ohjailla sinua ja teettänyt
hänellä aivan toisenlaisia touhuja. Olen huomannut, mitä te toimistolla salaa
puuhaatte."

Pelko häilähti Mikan silmissä, ja tämä näytti aluksi kuin pelästyneeltä
eläimeltä. Parin nielaisun jälkeen Mikan katse kuitenkin rauhoittui ja tämä
katsoi Saria takaisin kuin näkisi tämän uusin silmin. "No se nyt on vain
sellaista harmitonta", Mika sanoi vähätellen. Sari nieleskeli kiukkuaan. Hän
tiesi, että hänen olisi pitänyt selittää pienessä humalassa olevalle
esimiehelleen kärsivällisesti, miksi tämän työpaikkasuhde oli väärin ja
aiheutti ongelmia, mutta hän ei olisi halunnut vääntää rautalangasta
aikuiselle ihmiselle jotain sellaista, minkä tämän pitäisi tietää itsestään.

Mika rohkaistui hetken hiljaisuudesta ja hymyili Sarille. "Mä olen kyllä
pistänyt sutkin merkille siellä toimistolla, sä olet aikuinen nainen mun makuun",
Mika selitti ja vei kätensä häpeilemättömästi iltapuvun alta Sarin reidelle.
Mika puristi sitä omistavasti. "Mitä jos mentäisiin saunan pukuhuoneeseen, kun
muut lähtevät sieltä?"

Tyrmistynyt viha nousi Sarin sisältä ja hänen kätensä läiskäisi Mikan poskea
täysin vaistonvaraisesti. Sari ponkaisi pystyyn ja marssi vihaisesti ulos baarista
katsomatta taakseen. Se ääliö sika ei tajunnut sanaakaan mitä hän oli sanonut, ja
sen sijaan se kuvitteli vielä Sarin olevan hänestä kiinnostunut! Sarin teki mieli
juosta kertomaan koko firmalle pomonsa käytöksestä, eikä hän oikeastaan tiennyt,
mikä häntä pidätteli. Sari oli kuitenkin tottunut kohtelemaan ja ajattelemaan
työtovereitaan aina ammatillisessa mielessä, eikä hän pystynyt kuvittelemaan
haukkuvansa pomonsa pataluhaksi näiden edessä. Se ei jotenkin vain mahtunut
hänen maailmaansa.

Sari sulkeutui vihaisena huoneeseensa, heitti käsilaukkunsa mielenosoituksellisesti
nurkkaan ja selasi vihaisesti televisiokanavia paremman puutteessa. Hän ei
pystynyt rauhoittumaan, vaan sihisi kiukusta sängyllä.

Noin puolen tunnin kuluttua Sarin huonetoveri saapui saunanraikkaana paikalle.
Mirja huomasi puolihuomiossa Sarin äkäisyyden, mutta käyttäytyi tavoilleen
ominaisesti silti aina yhtä hyväntuulisesti. "Harmi, ettet tullut saunaan,
siellä oli tyttöjen kesken tosi hyvä tunnelma", Mirja kertoi, saaden Sarilta
vain murahduksen vastaukseksi. "Jaana on siellä vielä, jos ajattelit mennä,
mutta Mika jäi kyllä odottelemaan ulkopuolelle sen näköisenä, että miehet
olisivat menossa sinne seuraavaksi."

Jaana ja Mika, Sari ajatteli. Ei jumalauta! Sari syöksyi jaloilleen ja marssi
saunaosastoa kohta voimatta uskoa kuulemaansa. Hänen täytyi itse todeta, voiko
hänen epäilyksensä olla totta. Menikö Mika tosiaan kaiken tämän jälkeen vielä
panemaan sitä lutkaa?

Saunaosaston aula oli tyhjillään, ja Sari hiippaili raottamaan hiljaa
pukuhuoneen ovea. Se oli vaikeaa korkokengissä, joita Sari ei ollut tottunut
käyttämään.

Pukuhuoneen ovenraosta avautuva näkymä saattoi vaikuttaa ensisilmäyksellä
samankaltaiselta kuin mitä Sari oli aiemmin katonrajasta tirkistellyt.
Jaana makasi ilkoalasti kontallaan pukuhuoneen pöydällä, ja samaten vaatteensa
riisunut Mika oli parhaillaan yhtymässä tähän.

Sari oli syöksyä vihaisena sisään, mutta hän vaistosi tilanteessa olevan
erilaisen jännitteen. Nuori, kateutta aiheuttavan kiinteävartaloinen Jaana
vaikutti olevan panossa pikemminkin antavana osapuolena, jota Mika käytti
hyväkseen. Jaanan kesän aikana ruskettunut vartalo oli kireän jännittynyt, ja
hän vastasi Mikan älähdyksiin uikahduksilla. Ero aiempaan riettaaseen
kerjäykseen ja kannustukseen oli selvä.

Sari epäili ensin Jaanan olevan niin umpikännissä, ettei tämä edes
tiennyt missä oli. Se olisi vastannut hyvin hänen kuvaansa vastuuttomasta
nuoresta naikkosesta. Sitten hänen huulensa kääntyivät hymyyn hänen
tajutessaan Mikan panevan nuorta alaistaan takapuoleen. Ilmankos tämä ei enää
ollutkaan niin ärhäkkäästi mukana leikissä... Vaikka Sari ei voinut
tunnustaakaan "kilpailevansa" Jaanan kanssa, niin silti näky hyväili hänen
mieltään. Humalainen johtaja tuntui käyttävän Jaanaa kantamatta huolta tämän
tunteista tai nautinnosta, rynkyttäen itseään syvälle tämän perseeseen kerta
toisensa jälkeen, käyttäen tämän kehoa oman nautintonsa tuottamiseen. Jaana
yritti siinä sitten jotenkin pärjäillä ja hieroa välillä toisella kädellä
itseään. Näky ei huolestuttanut Saria; hänellä ei ollut enää jäljellä yhtään
kunnioitusta esimiestään kohtaan niin, että hän olisi jaksanut kauhistella
tämän käytöstä, eikä Sarin käynyt toisaalta Jaanaakaan erikoisemmin sääliksi.
Eiköhän tämän takapuolikin ollut ollut jo aiemmin hyvin sisäänajettu...

Jaanan silminnähtäväksi helpotukseksi Mikan kyrpä valahti vahingossa ulos
hänen sisältään, eikä Mika saanut sitä ensiyrittämällä enää kohdalleen. Jaana
kierähti ympäri selälleen ja levitti jalkansa levälleen, tarjoten turvonnutta
vittuaan pomolle nussittavaksi. Sari otti ovensuussa askeleen taaksepäin,
peläten tulevansa nähdyksi, mutta kun kumpikaan ei tullut katsoneeksi hänen
suuntaansa, Sari jäi aloilleen.

Pomo tarttui markkinointiapulaisensa suihkunkosteisiin hiuksiin, mutta tämä
kieltäytyi humalastaan huolimatta ottamasta pomoltaan suihin. Mika murahti,
kompuroi selällään makaavan naisen ylle hajareisin ja alkoi nussia tätä
rintojen väliin.

Rintojen väliin nussinnasta ei meinannut tulla yhtään mitään, koska Jaanan
kiinteät B-kupin rinnat olivat pienikokoiset. Pomo kuitenkin ähelsi ja jatkoi
yrittämistä. Sarin hymy hyytyi yht'äkkiä. Oli kuin hänen verensä olisi
seisahtunut. Sari tajusi, että hänen pomonsa käytti Jaanaa vain korvikkeena
Sarille itselleen! Saatuaan pakit Sarilta pomo käytti nyt vakipanopuutansa
himojensa kohteena ja kuvitteli olevansa nussimassa isorintaista
mainospäällikköänsä tissien väliin!

Juuri silloin kalpeaksi muuttunut Sari kuuli askelten ääniä takanaan. Paikalle
saapui Jarkko, eräs yrityksen konsulteista, joka vaikutti myöskin olevan
varsin hiprakassa kunnossa. "Mitäs, meinasitko sinäkin mennä saunaan?" Jarkko
kysyi kiinnittämättä huomiota Sarin säpsähdykseen. Sari kääntyi äkisti ympäri
ja otti pari askelta poispäin pukuhuoneesta. "Taitaa saunomiset olla jo
ohitse", hän totesi toivoen, ettei Jarkko menisi tutkimaan itse pukuhuonetta.

Jarkko hymyili Sarille pienessä humalassa olevan hieman hidasliikkeistä
hymyä. Pienen miettimisen jälkeen Sari vastasi Jarkon hymyyn, astui tämän
viereen ja tarttui tätä kädestä. "Millainen huone sulla on?" Sari kysyi.

--

Työpaikalla asiat olivat luisuneet huonompaan suuntaan. Sarin ja Mikan
jo kertaalleen lähentyneet välit ovat jälleen viilenneet, koska kumpikaan ei
halunnut ottaa osastopäivien tapahtumia puheeksi. Selvittämättömät asiat
saivat heidät toimimaan yhteistyössä vain olosuhteiden pakosta. Sari arvasi
myös Jaanan saaneen kuulla heidän käymästään keskustelusta, sillä nuori
apulainen alkoi vältellä vanhemman naisen katsetta.

Firman kahvipöydässä hymähdeltiin joskus myyntipäällikölle ja hänen
apulaiselleen heidän selkänsä takana. Jaanaa ei alunperin oltu paikattu Mikan
sihteeriksi vaan yleiseksi markkinointiapulaiseksi, mutta sittemmin Jaanan
työtehtävät olivat muotoutuneet yhä enemmän sihteerin tehtäviä
muistuttaviksi - seikka, mikä vain vahvisti Sarin pelkoja. Onneksi tieto hänen
ja Jarkon yhden yön syrjähypystä oli sentään pysynyt salassa. Jarkko oli
ilmeisesti pitänyt kiinni sopimuksesta pysyä asiasta hiljaa.

Sarin mielikuvitus laukkasi villisti koskien hänen esimiehensä ja Jaanan
salasuhdetta. Mitähän johtajan huoneessa mahtoi tapahtua suljettujen ovien takana?
Jaanan yhä rohkeammaksi muuttunut pukumuoti puhui asiasta omaa kieltään, mutta
toisaalta tuskin tyhminkään hormoniensa johdattelema mies uskaltautuisi
tekemään mitään kovin riskialtista työhuoneessa keskellä työpäivää. (Jos niin
tyhmä mies firmasta löytyisi, niin se olisi kyllä varmasti Mika, siitä Sari
oli varma.) Sari kyllä kuvitteli Jaanan meikin välillä töhriintyneen, mutta hän
huomasi keksivänsä aina likaisimmat mahdolliset selitykset kuullessaan Jaanan
korkokenkien kopinan käytävillä.

Sari ei enää saanut työstään aiemmankaltaista tyydytystä. Hän pelkäsi
urakehityksensä pysähtyneen, ja hän epäili firman myyntituloksen heikentyneen
heikon myyntipäällikön alaisuudessa. Hän tuskin itse olisi ensimmäisten
irtosanottavien joukossa, mutta hän kyllä lähtisi itse jo ennen kuin hänet
irtisanottaisiin. Sari olikin alkanut jo katsella työpaikkailmoituksia kaiken
varalta.

Eräänä syysiltana Sari joutui palaamaan pitkän päivän päätteeksi vielä
työpaikalle. Hän oli käynyt neuvottelemassa mainostoimiston kanssa
radiomainoskampanjasta, ja hänen täytyi vielä valmistautua seuraavan aamun
palaveriin. Toimisto vaikutti olevan tyhjillään ja Sarikin oli jo tekemässä
lähtöä, kun hän huomasi valojen olevan vielä päällä esimiehensä huoneessa.

Koska käytävä oli jo pimeänä, Sari uskaltautui painautumaan toimiston ikkunaa
vasten ja kurkistamaan sälekaihdinverhon raosta sisään. Hän tiesi, ettei
häntä voisi helposti havaita sisältäpäin toimiston kylpiessä valossa.

Jaana oli huoneessa Mikan seurana, kuten Sari arvelikin. Jaana istui rennosti
myyntipäällikön pöydän reunalla Mikan tehdessä merkintöjä tietokoneelleen.
Sari huomasi Mikan katseen ajautuvan aina välillä Jaanan lantiolle, jolle
muodikkaasti lyhyeksi leikattu paita jätti kaistaleen ruskettunutta ihoa.
Sari hymyili itsekseen. Kauankohan kestää, ennen kuin työt saavat taas jäädä
sikseen...

Sari vei ulkotakkinsa takaisin työhuoneensa komeroon, kävi naistenhuoneessa ja
palasi sitten pomon huoneelle. Sarin ennakkoaavistus oli ollut oikea: Jaana
oli kyykistynyt esimiehensä jalkojen juureen korkokenkien tehdessä asennosta
hieman hankalan näköisen ja oli parhaillaan ottamassa tältä suihin. Mika
silitteli kädellään tytön tummanpunaisiahiuksia ja välillä tukisti niitä
hallitsevasti. Joskus Jaanan ottaessa hänet oikein syvästi suuhunsa Mika
hieroi Jaanan kasvoja karvoitustaan vasten. Sari naurahti. Vai tuolla tavalla
se pienen sihteerinalun meikki töhriytyy...

Sari avasi hameensa ylimmän napin ja pujotti kätensä pikkuhousujensa sisään.
Rietas näky kiihotti häntä, vaikka hän oli seisomassa keskellä
toimistokäytävää. Sari pysähtyi hetkeksi hämmentyneenä miettimään, mitä hän
oikein oli tekemässä ja miksi. Mitä hänelle oli oikein tapahtunut? Mikä
hänessä oli oikein muuttunut? Sari esitti itselleen kysymyksen uudelleen,
kunnes hän ymmärsi, ettei hän enää pelännyt kiinnijäämistä eikä hän enää
edes pelännyt työnsä puolesta. Ei hänen ammattitaidolleen ollut mitään
tapahtunut, vaan hänen työnsä ei enää ansainnut häntä.

Sari tunsi raskaan taakan helpottavan harteiltaan, ja hän alkoi masturboida
itseään estottomasti. Hän ei tiennyt, kumpi häntä kiihotti enemmän, hänen
pomonsa komea, suonikas kyrpä vai se tapa, millä tämä käsitteli - käytti -
alaistaan. Sari tunsi kostuvansa ja kiihottuvansa hetkessä valtavasti. Jos
Jarkko olisi tullut nyt paikalle, hän olisi voinut vain laskea hameensa ja
pikkuhousunsa maahan ja antaa tämän ottaa itsensä takaapäin. Jarkko, mmm...
Nyt Jarkon kyrpä kelpaisi taas hänelle.

Huoneessa Mika käski Jaanaa lopettamaan suihinoton ja nojautumaan pöytää
vasten. Jaana totteli tavalla, mikä kieli Sarille, että sama oli tapahtunut
jo useampana iltana. Sari näki pomon alkavan levittää liukastevoidetta Jaanan
anukselle ja upottavan kaksi sormea tämän sisään.

Jaanan alistuvainen asenne sekä hämmensi että kiihotti Saria. Jaana itse
näytti ilmeettömältä. Oliko heidän suhteensa muuttunut nyt tällä tapaa
yksipuolisemmaksi? Sari ei toki epäillyt, etteikö Jaanalla olisi omat tapansa
yhä ohjailla vaikutuksille alttiina olevaa Mikaa, mutta selvästikin Mikan
mieltymykset olivat nyt itsekkäämpiä.

Jaana kumartui jälleen pöydän reunan yli ja levitti käsillään pakaroitaan.
Johtaja asetti peniksensä Jaanan anukselle ja alkoi työntyä hitaasti tämän
sisään. Sari seurasi tilannetta kiinnostuneena, runkaten samalla itseään.

Samalla Sari kuuli kauempaa käytävältä korkokenkien kopinaa, mikä hätkähdytti
hänet. Pitikin olla vielä joku toinen nainen tässä talossa, Sari sadatteli. Hän
mietti ensin naistenhuoneeseen siirtymistä runkkaamaan loppuun, mutta sitten
hän teki hetken mielijohteesta yllättävän päätöksen. Tilanne oli niin
herkullinen, ettei hän voinut jättää sitä käyttämättä - hän avasi koputtamatta
esimiehensä huoneen oven, ja asteli sisään itsevarman näköisesti.

Mika ja Jaana pelästyivät ensin kuollakseen Sarin yllättävää sisääntuloa.
Mikan terska lipsahti ulos Jaanan pepusta, ja Jaana yritti vetäytyä ja peitellä
itseään, muttei se onnistunut Mikan seistessä hänen jalkojensa välissä.
Työtoverit jäivät tuijottamaan Saria tietämättä mitä sanoa. Mika yritti
aloittaa jotain, mutta ääni juuttui tämän kurkkuun.

Sari tunsi koko kehonsa kuumottavan himosta, jota hän ei enää häpeillyt. Hän
tuijotti paria kiihkeä, itsevarma katse silmissään ja tunsi saaneensa näistä
henkisen yliotteen. Hänen kätensä eksyi takaisin hänen hameensa sisälle ja
hän tunsi sisällään sykkivän. Hän ei koskaan ollut tuntenut oloaan niin
vapautuneen seksuaaliseksi, ja hän tiesi tarkalleen, miten tyrmäävältä muutos
mahtoi näyttää hänen työtoveriensa silmissä.

"Älkää minun takia lopettako", Sari sanoi ja jatkoi: "Näyttää helvetin
riettaalta". Sari siirtyi Mikan taakse ja kehoitti: "Nussi sitä hutsua". Kuin
sanojensa painoksi Sari tarttui Mikaa tämän peniksen tyvestä ja ohjasi tämän
terskan takaisin Jaanan rasvatulle peräaukolle. Sari puristi hieman suonikkaan,
kauniin peniksen tyveä ja siveli sormenpäillään sen suonia. Mmm, hän mietti
kiihottuneena, kyllä tällä kalulla kehtasi nussia.

Punaiseksi karahtanut esimies työntyi alaisensa takapuolta vasten. Jaana
parahti paksun terskan levittäessä peräaukkoaan ja ynähti sen päästessä
tunkeutumaan sisään. Sari siveli kämmenellään johtajansa pullistuneita
kiveksiä ja painautui kehollaan tämän selkää vasten. Johtajan yhtyessä
alaiseensa myös Sari myötäili tämän liikkeitä, hieroen samalla itseään käsi
hameen sisässä. Sari kuroittautui näykkäisemään hampaillaan Mikan
korvanipukkaa ja kuiskasi tämän korvaan: "Nai sitä toimistolutkaa oikein
kunnolla sun paksulla kyrvälläsi". Se tuntui rikkovan lumouksen, ja johtaja
läimäytti Jaanaa takapuolelle ja tarttui tätä kunnolla kiinni lantiosta.

Sari siirtyi sivummalle katsomaan kiihottavaa näytelmää. Johtaja oli ottanut
Sarin määräyksen todesta ja tuntui paukuttavan nuorta toimistoapulaista oikein
kunnolla pitkin, voimakkain vedoin. Jaana uikutti alussa joka työnnöllä, mutta
sitten vain harvemmin johtajan yhtyessä häneen poikkeuksellisen rajusti. Sari
siveli ensin varovasti mutta sitten rohkeammin Jaanan pakaroita. Hän ei ollut
koskaan ennen koskettanut toista naista seksuaalisella tavalla, ja häntä
ihmetytti, miten vähän tunteita se hänessä herätti. Jaana oli hänelle kuin
pelkkää arvotonsa lihaa, jota Mika käytti hyväkseen. Sari kumartui Jaanan
puoleen. Jaanan silmät olivat vettyneet ja tämä tuntui alistuneen kohtalolleen
ja alkaneen jo turtua. Tämän häpeä oli lähes käsinkosketeltava työtoverin,
vanhemman naisen seuratessa hänen hyväksikäyttöään. Sari hymyili ja totesi
alentavasti, että hyvinhän se kyrpä jatkuvalla harjoittelulla sinne
toimistotytön peppuun uppoaa.

Mika puuskutti hengästyneenä naidessaan sihteerin tehtäviin siirtämäänsä
alaistaan. Oivallus valkeni tämän kasvoilla. "Sari", myyntipäällikkö aloitti.
"Mikset tarjoisi vittuasi Jaanan nuoltavaksi?"

Sari käänsi katseensa muualle. Häntä puistatti ja hänen kiihotuksensa laski
hetkellisesti pelkästä ajatuksessa. Hänkö muka antaisi vittunsa tuon
arvottoman lutkan nuoltavaksi? Luuliko Mika kaikkien naisen tosiaan olevan
biseksuaaleja? Sari oli jo hetkeksi unohtanut, millainen ääliö hänen
esimiehensä olikaan, mutta nyt hän sai siitä tuoreen muistutuksen.

Jaana sen sijaan oli peloissaan. Kyynel valui nuoren naisen poskea pitkin, ja
tämä katsoi Saria anelevasti. "Ei, älä", Jaana pyysi hiljaa. Sari pakotti
itsensä rauhoittumaan, ja hän silitti Jaanan tummia hiuksia. Hän yritti
saada äänensä kuulostamaan säälivältä. "Ei sun tartte, älä pelkää. En minä
halua pakottaa." Vaikkei Jaana sanonutkaan mitään, tämän ilme kieli
huojennusta ja hiljaista kiitosta.

Sari ei keskeytyksen jälkeen jaksanut enää olla kärsivällinen, vaan hän tunsi
tarvitsevansa jotain enemmän. Jaanakin sitä paitsi näytti jo turtuneen raakaan
hyväksikäyttöönsä ja lähinnä makasi paikallaan kuin lahna, eikä se enää
jaksanut kiihottaa vanhempaa naista.

Sari siirtyi esimiehensä taakse ja kietoi kätensä tämän karvaisen rintakehän
ympäri. Varsin kestävä kaveri tuo Mika kyllä on, Sari ajatteli, ilmeisesti
tilanteen jännitys sai hänet kestämään pidempään laukeamatta. "Mika, riittää
jo", hän sanoi. Kuin talutettava koira Mika veti mulkkunsa pois Jaanasta, joka
jäi makaamaan vatsallaan pöydälle. Sari jatkoi: "Nyt on mun vuoroni saada
kyrpää".

Sari otti kondomin esille ja rullasi sen Mikan mulkun päälle. Lutkia nussitaan
paljaaltaan, Sari ajatteli, mutta ei häntä. Sari kiipesi makaamaan selälleen
toimistopöydälle Jaanan viereen, riisui hameensa ja pikkuhousunsa ja levitti
jalkansa kutsuvasti. "Nussi mua nyt yhtä lujaa."

Mika ei enempää kannustusta tarvinnut. Hänen toiveensa saada myös Saria oli
viimein toteutumassa, Sari oli vihdoin antamassa hänelle mitä hän oli pitkään
kerjännyt. Mika työntyi Sarin kosteaan, turvonneeseen pilluun. Luoja kun
se tuntuikin hyvältä... Käsillään hän tarttui vanhemman alaisensa suuriin,
ihaniin rintoihin ja alkoi yhtyä tähän pitkin, nautinnollisin työnnöin.

Sari oli seitsemännessä taivaassa paksun, suonikkaan kyrvän työntyessä
sisäänsä. Hänen pitkään kiusattu vittunsa sai vihdoin sitä, mihin se oli
luotu. Sari laski jalkansa Mikan olkapäille ja kohotti lantiotaan, jotta tämä
pääsisi kokonaan syvälle hänen sisällensä. Hän voihki nautinnollisesti joka
työnnöllä, ja naurahti ajatellessaan, miten tottelevainen mies hänen pomostaan
oli tullut.

Sari tunsi lähestyvänsä huippuaan ja hänen hengityksensä kiihtyi. Juuri ennen
huippukohtaa Sari kääntyi katsomaan vieressään nöyrästi makaavaa Jaanaa. Tämä
käänsi katseensa häpeissään pois, mutta heidän katseensa olivat ehtineet
kohdata, ja niiden sanattomat viestit kuvasti yhteistä tunnetta ja ymmärrystä.
Se täytti Sarin riemulla ja Jaanan tuskalla. Juuri niin, lutka, Sari ajatteli.
Sinä kelpaat vain pantavaksi häpeällisesti suuhun ja perseeseen, siinä
missä minua johtaja nai ja tyydyttää kunnolla! Se ajatus mielessään Sari tunsi
kohoavansa orgasmin aallonharjalle. Sari lähes ulvoi ja pystyi vain vaivoin
havaitsemaan johtajankin laukeavan kumiinsa.



Toimiston elämä ei enää palannut ennalleen, ja kuinka se olisi voinutkaan? Mika
yritti ensin ehdottaa Sarille pieniä työpäivän piristyksiä, mutta hän tajusi
nopeasti, että se on heidän suhteessaan Sari, joka valitsee synnin hetken ja
paikan. Sari huomasi nopeasti Mikan olevan johdateltavissa ja alistuvan
siihen, että tämä sai vain silloin kuin Sarille sopi. Heikkotahtoinen mies
tuntui olevan peniksensä vietävissä, ja kuvainnollisesti kädellä palleista
taluttaen Sari saikin tämän houkuteltua pois kaikkein tyhmimmistä ja osastoa
vahingoittavimmista ideoista. Saria hymyilytti hänen ajatellessaan, miten pelkkä
kaksimielinen vihjaus tai lupaus tulevasta palkkiosta sai Mikan silmät
kiiltämään innosta.

Entäs Jaana sitten? Tämän ylimielinen esiintyminen sai kertaheitolla lopun, ja
Jaana esiintyi jatkossa aina nöyränä ja palvelualttiina Sarin ollessa paikalla.
Lauman nokkimisjärjestys oli selvinnyt tälle kerralla, ja Jaana säilyi
ahkerana ja kuuliaisena peläten Sarin voivan vihastuksissaan voivan tehdä
vaikka mitä. Sari pyrki voimistamaan Jaanan positiivisia käytösmalleja
kiitoksella, eikä hänen koskaan tarvinnut uhkailla tai pelotella Jaanaa. Yksi
oppitunti oli nähtävästi riittänyt tälle.

Sari ei tiennyt, mitä hänen muodollisen esimiehensä ja Jaanan välillä tapahtui,
eikä hän halunnut edes kysyä. Harrastivatko he yhä seksiä, ja millaista? Mikan
tuntien Sari kyllä epäili vahvasti, että Jaanan sihteerin velvollisuuksiin
kuului muutakin kuin pelkkää kahvinkeittoa, mutta mikäli salasuhde yhä jatkui,
siinä olijat pelkäsivät nyt kiinnijääntiä kuollakseen. Sarin ei tarvinnut
pelätä sen suhteen.

Sari nojaili taaksepäin toimistotuolissaan ja ajatteli kaikkia toimistossa
vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Hän muisteli kauppakorkean luentoja
eettisestä käytöksestä sekä johtamisopin kurssejaan. Hän sovelsi nyt asioita
ja keinoja, joita hän ei voinut kuvitellakaan käyttävänsä vielä puoli vuotta
sitten. Niin paljon oli muuttunut, ja niin vähän ansiosta.

Sari hymyili. Eivät olleet kauppakorkeakoulussa opettaneet, millaisen
resurssin päällä hän oikein istuikaan. Koko liike-elämähän pyöri hänen
vittunsa voimalla!