Kuolinpesän jäsenyys

Kuulut...
Kuulut niin kauan appiukon kuolinpesään kunnes miehesi pesässä on tehty ositus ja nähdään mitä kenellekkin kuuluu.
Voihan sitä käydä niin että saat tasinkona jotain omaisuuseriä appiukon pesästä.

Helpoin tapa päästä eroon kummastakin pesästä on aloittaa miehei pesän selvittäminen.
Jakoa ei tarvitse tehdä, sinä käytännössä päätät (jos lapset alaikäisiä) vaan osituksen jälkeen pesä voi jäädä jakamatta

"sinä käytännössä päätät (jos lapset alaikäisiä)" jos ollaan saman pesän osakkaita alaikäiset kakarat ja äiti/isä niin maistraatti päättää ja asiassa tulee hakea edunvalvojan sijaista.
Ja lasten isä ja äiti päättävät asiat yhdessä eikä pelkästään äiti.
Valtakirja isältä äidille jos mamma hoitaa asioita.

Et ole suoraan appiukkosi pesän osakas, tosin olet miehesi kuolinpesän osakas ositukseen saakka, jos teillä oli (vain vähäinenkin) avio-oikeus liitossanne. Miehesi pesän tulisi olla yhteisesti edustettuna appesi pesän hallinnossa, ikään kuin tämä kuollut appesi pesän osakas olisi edustettuna, eli kaikki miehesi pesän päätökset koskien appesi pesän asioita tulee tehdä yksimielisesti.

Paras tapa purkaa sisäkkäiset kuolinpesät on aloittaa sisältä päin, eli tehdä ositus appiukon ja hänen leskensä välillä, sitten perinnönjako apen pesässä, sitten ositus ja jako sinun ja miehesi jäämistössä (jonne on voinut saapua omaisuutta apen pesästä.) Tosin ymmärtääkseni sinulla ei ole edes itsenäistä oikeutta edes vaatia tätä ensimmäistä ositusta tehtäväksi, joten asia voi mennä hankalaksikin.

Tälläisiä tilanteita tulee, koska olette laiminlyöneet apen pesän purkamisen ajoissa ja ryhtymään riitelemään joutavia.

Tulipa mieleen tälläinen pulma: Entä jos ap:lla on alaikäisiä lapsia ja hän on miehensä pesän osakas, niin voiko ap 1) hakea alaikäisen edunvalvojana pesänjakajaa appiukon ja tämän lesken väliseen ositukseen, tutkiiko tuomioistuin tämän hakemusasian? 2) edustaa lastaan tässä osituksessa, vai tarvitaanko näihinkin toimenpiteisiin aina edunvalvojan sijainen? (sehän on selvää ettei alaikäinen ja leski voi jakaa samaa pesää ilman edunvalvojan sijaista).

Sanoisin että tarvitaan, sillä vaikka ap:n ja lapsensa yhteisenä intressinä teoriassa on maksimoida tässä osituksessa apelle tuleva varallisuus (leskihän voi vaikka kuolla ennen vetoamistaan tasinkoprivilegiin), intressiristiriita on silti olemassa (mm. tasingon esinekohtainen valinta).

Kuulut kuolinpesän osakkaisiin.

Meillä on tilanne se, että isäni kuoli pari vuotta sitten, isoisäni jo 60-luvulla. Pesä on maatila, jota ei ole jaettu eikä viljelty, asuttu vain. Muitakin isoisäni jälkeläisiä on kuollut. Nyt ollaan selvyyden vuoksi tekemässä jakopapereita (eli omistusosuuksien laskenta), ja pesään kuuluu jakamattomien kuolinpesien vainajien lesket, 2 kpl. Mahdollisesti voit saada tasinkoa kuolinpesästä, mutta se riippuu perunkirjoituksesta, mitkä ovat olleet varasi ja velkasi miehesi kuolinhetkellä, esim. meillä äiti oli varakkaampi kuin isäni, ja tasinkoon ei siinä tilanteessa ole leskellä oikeutta. Isäni jälkeenjäänhyt omaisuus tulee näin ollen minulle ja siskolleni, mutta äiti on silti virallisesti kuolinpesän osakas, kunnes jakopaperi tehdään ja valtakirja tarvitaan häneltä.

En tiedä sitä, voiko tasinko-osuudestaan luopua samalla lailla kuin perintöosuudesta voi luopua omien perillistensä hyväksi. Vai meneekö siitä silloin lahjaverot.