Mä en jaksa elää, mä en halua kuolla, mut en JAKSA enää tätä paskaaoloa. Vaikka ihme kyllä se pskaolo olikii liki 2-viikkoa kokonaan poissa. En ees muista millon viimeks olis ollu noin pitkä aika ilman pskaaoloa.
Mut tänään oli sit hirvee olo. Eräs mulle todella läheinen ihminen haukku ihan h*lvetisti, en voi sanoo etten olis itekii haukkunu, mut se alotti. Sit se sano, että kaikille on parempi ku menet sinne junan alle, enkä tuu hautajaisiin, muuta ku potkaisemaan kiven.
^ton takii viiltelin. Viime keväänä viiltelin ekaa kertaa elämässäni, siitä asti oon katunut sitä, ihan v*tun typeräähän se on, arvet on ikuisesti kädessä. Mut nyt tein sen taas, kisut katto vieressä, että mitä toi mami puuhaa. Kadun jo nyt sitä, kättä polttelee ihan perskeleesti.
Parin päivän päästä on aika fysioterapiaan käden takii, just siinä kädessä on nyt pitkiä, tuoreita viiltelyarpia, tosin 2 pitkää, muut sellasii pikkusii. Mut mitä se sanoo? Meneeköhän se kertoo lääkärille näistä? Mua pelottaa, että se kertoo sille lääkärille ja sit tulee hirvee kuulustelu niistä jäljistä ja sit ne pakottaa osastolleee.. Eilen erehdyin lukemaan kanta.fistä omia tietoja. Siellä oli hirveesti kaikkia itsetuhop*skaa. Jos olisin tienny että uusimmatkii jutut on sinne merkitty, ni en olis lukenut niitä. Vaik kyl mä tiesin, että nekii lukee siellä. Ei siis sillee mitään itsetuhosta vaan, että ku kävin koulun terkkarilla ja omalääkärillä käden takii, ni ne kyseli mistä tuli ja sit viime keväisistä viiltelyjäljistä... Ja se terkkari oli eräästä juttelupaikasta tuttu erityisen ärsyttävä ihminen ni se oli sit kirjoitellut kaiken sillein, miten ne sen mielestä oli.. Mm, että kättä ei ole tutkittu terveyskeskuksessa tarpeeksi. EN ollu ennen terkkarille menoa koskaan käyny käden takia tk:ssa, että mitenköhän ne olis voineet sitä tutkia.?
Mä jo tossa illalla mietin, että menisin päivystykseen ja pyytäisin päästä osastolle. Sit se tyyppi laitto noita "tapa ittes, mene junan alle"-viestejä, ni tulin toisiin ajatuksiin. Ja siellä osastolla jos olis, ni hirvee ahdistus tulis siitä paikasta, koska hirveet muistot suljettu paikka.
Mä en tiiä olisko se pskaolo tullut siitä ku rupesin miettii että huomenna alkaa koulu, jossa en oo käyny muutamaan viikkoon. Jotenkii rupes hirveesti ahistaa se, että pitää mennä kouluun, jossa en oo vähään aikaan ollu ym. Laitoin koulun eräälle tyypille ennen syyslomaa viestiä, että sinne on niin vaikee tulla, koska oon ollu poissa, mut se ei vastannu, toivottavasti se soittais sit ku koulu alkaa. En todellakaan halua lopettaa koulua.. Koska jos sen lopettaa ja alottaa taas ens syksynä, ni se on taas astetta vaikeempaa... Mut se ihminen, joka käski mua tappaa itteni, on samassa koulussa ja luultavasti nähdään siellä toisiamme..
Enkä tiiä mitä yks tyyppi sanoo huomenna kun/jos kuulee viiltelyistä. Se on melkeinpä ainoa ihminen, jolle voin puhua sillein, ettei se kerro eteenpäin ja sille on helppo puhua. Mut sanooko se sit, että pitää lähtee päivystykseen noiden takii, eipä kyl ehkä. Pelottaa ja ahistaa, että jos menee esim fysioterapiaan, ni se ft kertoo lääkärille jäljistä tai jos käy tk:ssa käden takii(se on jatkuvasti kipee, kivut pahenee ym..) ni se lääkäri ainakii huomaa ne, ni pakottaaks se osastolle? Paitsi eihän ne voi pakottaa VAAN viiltelyiden takii. Mut jos on viiltelyt ja itsetuhoiset ajatukset..
Mut tänään oli sit hirvee olo. Eräs mulle todella läheinen ihminen haukku ihan h*lvetisti, en voi sanoo etten olis itekii haukkunu, mut se alotti. Sit se sano, että kaikille on parempi ku menet sinne junan alle, enkä tuu hautajaisiin, muuta ku potkaisemaan kiven.
^ton takii viiltelin. Viime keväänä viiltelin ekaa kertaa elämässäni, siitä asti oon katunut sitä, ihan v*tun typeräähän se on, arvet on ikuisesti kädessä. Mut nyt tein sen taas, kisut katto vieressä, että mitä toi mami puuhaa. Kadun jo nyt sitä, kättä polttelee ihan perskeleesti.
Parin päivän päästä on aika fysioterapiaan käden takii, just siinä kädessä on nyt pitkiä, tuoreita viiltelyarpia, tosin 2 pitkää, muut sellasii pikkusii. Mut mitä se sanoo? Meneeköhän se kertoo lääkärille näistä? Mua pelottaa, että se kertoo sille lääkärille ja sit tulee hirvee kuulustelu niistä jäljistä ja sit ne pakottaa osastolleee.. Eilen erehdyin lukemaan kanta.fistä omia tietoja. Siellä oli hirveesti kaikkia itsetuhop*skaa. Jos olisin tienny että uusimmatkii jutut on sinne merkitty, ni en olis lukenut niitä. Vaik kyl mä tiesin, että nekii lukee siellä. Ei siis sillee mitään itsetuhosta vaan, että ku kävin koulun terkkarilla ja omalääkärillä käden takii, ni ne kyseli mistä tuli ja sit viime keväisistä viiltelyjäljistä... Ja se terkkari oli eräästä juttelupaikasta tuttu erityisen ärsyttävä ihminen ni se oli sit kirjoitellut kaiken sillein, miten ne sen mielestä oli.. Mm, että kättä ei ole tutkittu terveyskeskuksessa tarpeeksi. EN ollu ennen terkkarille menoa koskaan käyny käden takia tk:ssa, että mitenköhän ne olis voineet sitä tutkia.?
Mä jo tossa illalla mietin, että menisin päivystykseen ja pyytäisin päästä osastolle. Sit se tyyppi laitto noita "tapa ittes, mene junan alle"-viestejä, ni tulin toisiin ajatuksiin. Ja siellä osastolla jos olis, ni hirvee ahdistus tulis siitä paikasta, koska hirveet muistot suljettu paikka.
Mä en tiiä olisko se pskaolo tullut siitä ku rupesin miettii että huomenna alkaa koulu, jossa en oo käyny muutamaan viikkoon. Jotenkii rupes hirveesti ahistaa se, että pitää mennä kouluun, jossa en oo vähään aikaan ollu ym. Laitoin koulun eräälle tyypille ennen syyslomaa viestiä, että sinne on niin vaikee tulla, koska oon ollu poissa, mut se ei vastannu, toivottavasti se soittais sit ku koulu alkaa. En todellakaan halua lopettaa koulua.. Koska jos sen lopettaa ja alottaa taas ens syksynä, ni se on taas astetta vaikeempaa... Mut se ihminen, joka käski mua tappaa itteni, on samassa koulussa ja luultavasti nähdään siellä toisiamme..
Enkä tiiä mitä yks tyyppi sanoo huomenna kun/jos kuulee viiltelyistä. Se on melkeinpä ainoa ihminen, jolle voin puhua sillein, ettei se kerro eteenpäin ja sille on helppo puhua. Mut sanooko se sit, että pitää lähtee päivystykseen noiden takii, eipä kyl ehkä. Pelottaa ja ahistaa, että jos menee esim fysioterapiaan, ni se ft kertoo lääkärille jäljistä tai jos käy tk:ssa käden takii(se on jatkuvasti kipee, kivut pahenee ym..) ni se lääkäri ainakii huomaa ne, ni pakottaaks se osastolle? Paitsi eihän ne voi pakottaa VAAN viiltelyiden takii. Mut jos on viiltelyt ja itsetuhoiset ajatukset..
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ei ne pakota osastolle, varsinkaan jos otat avun vastaan. Ei viiltelyä voida parantaa osastolla, ei siihen ole lääkettä. Osastolla ei ole sen parempaa terapiaa ja terapialla se yleensä hoituu.
Parasta kun itse alat puhumaan noista ahdistavista tunteista ja huolista. Ei ne osastolle ota kuin jos olet ihan itsetuhon partaalla ja seonnut. Kyllä ne tietävät, että mistään pakkohoidosta ei ole mitään hyötyä - on kuin kantaisi vettä vuotavaan kaivoon.
On typerys joka sanoo toiselle, että mene junan alle ja toivottaa kuolemaan. Kuule tuolla sanojalla on itsellään pullat vielä huonommin uunissa.
Ongelmia ei kannata salailla vaan kannattaa pyrkiä saamaan apua. Asiakkaita on terveyden huollolla niin paljon, että ei ne ketään väkisin ala hyysäämään. usein joutuu itse olemaan sinnikäs, että pääsee hoitoon.
Hyvä kun huojennit mieltä kirjoittamalla.
En aio enää viillellä. V'tutti ku kissat istuu vieres ku viiltelin, lupasin niille heti sen jälkeen etten enää koskaan tee sitä ja se lupaus pitää.
Kerran yks lääkäri sano, että joko sä jäät päivystykseen yöks, tai kirjotan susta m1-lähetteen suljetulle, että saat valita. Vaikka ei olis todellakaan mikää M1-kriteerit täyttyneet, mut eipähän onnistunut kumpikaan vaihtoehto... Ja samainen lääkäri teki pari muutakii juttua, ei ollu sitä ennenkään mitää luottoo niihin ja tuon jälkeen meni se viimeinenkii luottamus.
Kertookohan se fysioterapeutti sille lääkärille niistä viiltelyarvista.. Toisaalta voinhan mä kieltää sanomasta, mut ärsyttää ees mennä sinne ku kuitenkii kyselee että mistäs noi on tullu ym..
Miten siellä ns. juttelupaikassa voi käydä, jos heti sieltä lähdettyä tulee p*skaolo. Joka kerta helpompi puhua siellä, mut silti joka kerta tullu entistä pahempi olo ja entistä enempi itsetuhosii ajatuksia.
Välillä mua oikeesti pelottaa, että menen partsille ja hyppään alas. En todellakaan ikinä halua niin tehä, en vaikka olis kuinka p*skaolo tahansa.
Oon mä miettiny sitäkii, että jos menis vapaaehtoisesti osastolle... Mut en tiiä mikä ahistus siitä tulis, ku sinne maailman ahistavimpaan paikkaan, suljettujen ovien taa. Vaikka eikös täysikäiset saa ite päättää millon lähtee sieltä? Tai jos haluaa lähtee sieltä, ni rupeeko lääkäri uhkailee tekevänsä m1:n?
Voitko kertoo mitä te siel fysioterapias teitte?
Et kyllä joudu mihinkään pakkohoitoon pelkkien kotona tehtyjen viiltelyarpien takia.. voin sanoa että kokemusta on. Jos muulla tapaa et oo ihan "järjissäs" niin sit voi joutuu.. Mulle lähinnä hoitajat on vaan huutanut jos oon mennyt paikkauttamaan viiltelyarpia ja ne on ajanut mut pois sieltä takas kotiin vaikka olisin halunnut saada apua henkiseen tuskaan..
No hyvä ettei viiltelyn takii ainakaan sinne joudu.. Tosin jos menee esim päivystykseen, ni kyllähän nuo näkyy pystyvän uhkailemaan m1:llä ilman että sen kriteerit täyttyy.
Se tyyppi, joka käski mun hypätä junan alle, ei oo omasta mielestään laukonu mitään törkeyksiä, sen mielestä vaan mä sanoin pahasti.. Ja toiset uskoo sitä.
Mut jos laittaa välit kokonaan poikki niihin, ni montakohan päivää menee, että tänne lappaa poliisit tarkistaa että oon kunnossa?! Eka päivystyskeikka tuli sen takii ku en vastannu 2 ihmiselle kokonaiseen päivään. Sit tuli poliisit ja ambulanssi ja vei pakolla päivystykseen... Vaikka sanoin sitä ennen niille, että yhteydenpito loppu v*ttuilun takia. Sen jälkeen se toinen niistä sano, että jos sä lopetat yhteydenpidon ni soittaa uudestaan häkeen. Se eka soitto siltä oli kosto eräästä jutusta, mut toki se väittää ettei sen takii muka sinne soitellut...
Laitoin sille "juttelupaikan" tyypille viestiä, että voidaan varata uus aika ym. Mut se ei oo vastannut mitään.. Se on sellanen tyyppi, jolle ei voi sanoo totuutta mistään p*skasta olosta tai viiltelystä tai itsetuhoisista ajatuksista.. Mut vaikka se on sellanen jolle ei pysty puhuu, ni sen paikan lääkäri sano, että pitää olla todella hyvät perusteet että sen saa vaihtaa. Puhuttiin viimeks sen juttelupaikan lääkärinkaa lääkkeistä. "ei sulle uskalla mitään masennuslääkkeitä määrätä koska sivuvaikutuksena voi olla itsetuhoisia ajatuksia ja sullahan niitä on muutenkii."
Taas on 2 päivää ollut super p*skaolo.. Sellanen olo, että vois lopettaa koko p*skan elämän, vaikka kyllä tiiän että kyllä tää olo menee taas ohi, mut mut...
Osastolle et pääse tosta noin vaan menemällä vaikka olisit tapaamassa itsesi. Et myöskään voi lopettaa koulua milloin haluat. Eikä sinun tarvitse kertoa viiltelyistäsi. Ja vaikka kohtaisitkin ihmisen jonka kanssa riitelit tilanne kestää vain pienen hetken jos et ala riitelemään. Mitä apua kaipasit täältä? Vai pelkkää huomiota?
Jännä että osastolle ei pääse edes itsemurhavaarassa(enkä tarkota itteeni), mut sit lääkärit saa uhkailla tekevänsä m1:n jos ei homma mene kuin ks. lääkäri haluaa. Vaihtoehdot oli joko m1-lähete suljetulle tai yöks päivystykseen. Vaan eipä onnistunu kumpikaan, vaikka se kuinka uhkaili m1:n tekevänsä.
Ja miten niin en voi lopettaa koulua millon haluat? Hmm, sä siitä varmaan jotain tiedätkin....
Eihän viiltelystä tarviikaan kertoo, sattumoisin ne jäljet on kädessä ja ne näkyy jos heittää esim hupparin pois..
Enpä mä halua ees kohdata sitä ihmistä, harmi vaan että sattuu olemaan samassa koulussa ja on samat liikuntatunnit.. Ja samoissa paikoissa muutenkii satutaan käymään. Mä en sitä viimeksikään alottanu, kysyin vaan tekstarilla että missä se on ja sit sanoin etten halua olla mikään sen ns. terapeutti, jolle se saa haukkua jotain ihmisiä ja pitää olla samaa mieltä senkaa, tai tulee hirveet haukut.
Harvaa fysiterapeuttia kiinnostaa mitkään säälittävät käteentehdyt (säälittäviä koska ihan siinä näytillä eikä esim. jaloissa) viiltelyt ainakaan niin paljon että vaivautuisi kertomaan asiasta eteenpäin. Kun juttu on niin että varmaankin puolet nykynuorista ovat kokeilumielessä viillelleet ja jos heitä kaikkia alettaisiin "auttamaan" eivät ne ihmiset jotka oikeasti tarvitsisivat apua saisi sitä edes sillä suurella vaivalla millä se onnistuu tällä hetkellä ja itsemurhatilastot lähtisivät nousuun, ihan vaan huomiohuoraavien teinien takia.
Joo no empä ole mikään huomiota haluava teini, että niin.
Ottakaa v*ttu asioista selvää, ennenku tuutte piipittää!
No empä niin väittänytkään. Yritin selittää sitä, kuinka kaikkia ihmisiä jotka ovat itseään viillelleet ei ole mahdollista eikä tarvetta "auttaa". Ihan kirjoitin kommentin enkä piipittänyt.
Puhuttiin erään henkilön kanssa tänään melko vakavasti siitä, että menisin osastolle. Se käski mua soittaa tai lähettää viestiä sille "juttelupaikan" lääkärille, mut en jotenkii pysty. Koska sitten oikeesti olisin menossa osastolle. Kokoajan mietin että minkälaista siellä olis ja kaikkee ja että auttaisko se, mut sit kuitenkii oon vähän ajan päästä sitä mieltä, etten varmaan mee ym. Mut mua pelottaa, että lopulta tää menee siihen että oon jossain päivystykses itsemurhayrityksen takii ja sit pakkohoitoon suljetulle. (vaikka ei kaikki joudu/pääse sillonkaan sinne..)
Pääseekö sinne osastolle ees tollein, että hoitava lääkäri tekee lähetteen sinne vai pääseekö sinne vasta sit ku on yrittäny itsaria ja on jossain psykoosis tai muuten ihan sekaisin..?
Tää olo on vaan pahentunu. Tänäänkii nukuin koko päivän ja makasin nukkumisen jälkeen pitkään sängyssä, jaksamatta nousta ylös. Mua väsyttää kokoajan, useemman tunnin nukkumisen jälkeenkii..
Nyt niitä kysymyksiä osastolla olleille:
Saako siellä pitää puhelinta? (aikuisten osastolla)
Miten nopeeta sieltä pääsee ulkoilemaan, kun menee vapaaehtoisesti? Joutuuks eka olee tyyliin viikon sisällä ennenku pääsee ollenkaan ulos?
Pääseekö sieltä pois sit kun itse haluaa??
Jos on pahaa ruokaa, ni vahtiiks ne vieressä tai pakottaako syömään? Siis joitakii anorektikkojahan ne vissiin pakottaa, mut muita, jotka ei vaan tykkää sairaalasapuskasta?
EI oo ikinä ollu tämmöstä ahistusta, välil tuntuu ettei saa henkee ja kaupassa tuntu äsken että taju lähtee. Kaikki vaan siitä syystä että kävin siellä psyk.osastolla, tai siinä aulassa, mut kuitenkii, vietiin tutulle tavaroita sinne. Hyi hel*etti mikä paikka ja mikä olo.. :s
Jos kerran alkaa kehoaan turmella vaikkapa viiltelyin, eikö voisi
kokeilla sen sijaan vaikka bdsm juttuja jonkun luotettavan kanssa,
aiheuttaa sillä tavalla keholleen sitä kipuakin.
Sen kun vielä tekee niin, ettei jää mitään seuraamuksia myöhemmälle
elämälle ikuisiksi muistoiksi esim. arpien muodossa tms.
Eikös sellainenkin touhu olis parempi kuin villtelyt.
No kuule ihanpa varmasti.
Ei kannata tulla sanoo mitään jos mistään ei tiiä. Tää viikko on ollu yhtä hel*ettiä muutenkii. Tärkee ihminen ollu henkihieverissä... Just tommosta ei just nyt kaipaa.
Etkai ny taas oo menny viiltelemään ittees?
En oo menny, vaikka sitä kyllä mietin, mut ei siitä ahistukseen/pskaanoloon mitään apua oo, hirveet arvet vaan. Oon vaan pskan olon tullen repiny vanhoista viiltelyarvista ruvet pois.
Viime yö oli ihan yhtä h*lvettiä. Viiltelin, itkin ahistusta, mietin itsaria vakavastikii ym hirveetä p*skaa. Juttelin kaverinkaa netissä ja se sano että soita hätäkeskukseen ja pyydä ambulanssi. Sit aamusta sain vasta soitettua. Tuli ambulanssi. Ne sano että lähe meiän mukana päivystykseen. Sanoin ettei se oo niin yksinkertaista vaan mennä sinne vaikka haluais. Se rupes urputtaa että on tasan niin yksinkertasta että laitat kengät jalkaan ja takin päälle ja lähet. Sit olin vähän aikaa hiljaa ja mietin vaihtoehtoja. No tiesinhän mä ne jo muutenkii. Sit se ambbarimies sanoi, että tuossa meidän viestissä oli jtn itsetuhoisuudesta, sehän kääntääkii tän kelkan eri suuntaan, eli jos et lähe, niin... Sanoin ite lopun että mitä käy... Sit lopulta lähin ihan vapaaehtoisesti niiden kyydil päivystykseen.
Päivystyksessä istuin yhteensä 5tuntia. Juttelin eka lääkärinkaa tunnin kuluttua sinne menosta. Se sano että haluaa mun juttelevan psyk.sairaanhoitajienkaa. Ja että muutenkii olisin siellä kauemmin, ku vaikee arvioida ku on heti tullut sinne ni voi olla kiihtyneessä mielentilassa. Sit juttelin psyk.sh:denkaa tunnin ja ne rupee onneks hoitaa sitä juttelupaikka-asiaa!!! Soittavat huomenna juttelupaikan lääkärille, että voin jatkaa siellä asiakkuutta, jos ehdot hyväksytään. 1) terapeutin on vaihduttava, eikös mulla oo oikeus vaatia vaihtoa? ja 2) sen on tultava käymään juttelupaikan ulkopuolella. Heillä on siellä juttelupaikassa sellanen työryhmä, joka kiertelee asiakkaiden luona sen paikan ulkopuolella, tyyliin kahviloissa, kaupungilla yms.
Lopuks puhuin vielä toisen lääkärinkaa. Se sano ettei halua mua minnekään sairaalajaksolle laittaa, vaan päästää kotiin ja pitää tulla heti takas jos tulee uudestaan itsetuhoisia ajatuksia.
Sillon ku soitin häkeen, ni mietin jo valmiiks että sanon lääkärille että on JATKUVASTI itsetuhoisia ajatuksia enkä enää jaksa. No kuinkas kävikään. En mä voinu tollasta sanoa. Näkymätön korkea muuri tulee siihen eteen. Sillein että voi sanoo vaan että paskaolo tuli ja meni, niinku yleensä että ei oo enää itsetuhoisia ajatuksia...
Kai sitä ny rupee kaikkee ahistavaa p*skaa miettii, ku eräs tyyppi syytti mua erään kolmannen osapuolen sairaalaan joutumisesta. Ei suoraan, mut kyllä mä tunnen sen, sen käytöksestä huomaa. Nyt se oli kuullu siitä syytöksestä, ni haukku pystyyn. Vaan nyt loppu yhteydenpito, lasketaan päiviä, montako menee, enneku se vinkuu häkeen etten mä vastaa. Ei kenenkään tarvii kestää yheltä ihmiseltä p*skaa vuositolkulla. Siitä alkaa olla 10-vuotta, kun se teki jotain, josta koskaan ei oo puhuttu. Tiiän että ei kannata muistella menneitä, mut siitä tekemisestä lähtien, se on kohdellu mua kuin paskaa. PUOLET MUN ELÄMÄSTÄ!!!
Hirveen p*skaolo kokoajan.. Taas mielessä pyörii itsari. Tnä erään ihmisenkaa ku juttelin, ni se kysy että mikä on päällimmäisenä mielessä, vastasin että itsari.
Mut sit jos menee päivystykseen, ni en vaan pysty kertoo todellista totuutta tästä olosta, koska pelkään joutuvani osastolle, vaikka eihän ne voi laittaa väkisin jos ei M1-lähetteen kriteerit täyty? Kun en pysty kertoo todellisesta olosta koska lääkäreihin ei voi luottaa, paitsi jos kirjottais paperille totuuden siitä todellisesta p*skasta olosta ja kuin usein se on ja työntäis lääkärille paperin kouraan...
Tukihenkilö sanoi, että pitää kysyä lääkäriltä seuraavan kerran niistä lääkkeistä. Se lääkäri ite viimeks sano ettei lääkärit uskalla määrätä niitä koska voi tulla sivuvaikutuksena itsetuhoisia ajatuksia ja niitä ku on muutenkii.. Eli jos haluaa masennukseen(jota ei mul oo todettu kylläkään) jotain apua esim lääkityksen, ni sitäkö ei voi sen mahollisten sivuvaikutuksien takia saada???!
Ei jääny hyvä maku suuhun eilisestä päiv.reissusta, vaikkakin itse sinne menin... Luin omia tietoja sieltä kanta.fi-palvelusta "ollut vuosia itsetuhoisia ajatuksia, aiemmin ollut osastohoidossa itsetuhoisuuden vuoksi." Niitä itsetuhoisia ajatuksia on ollut tasan tarkkaan helmikuusta asti, eikä mun laskupäällä oo mitenkään vuosia helmikuu 2014-marraskuu 2014 välillä... Enkä ole koskaan ollut osastohoidossa itsetuhoisuuden vuoksi. Vai saako lääkärit tosiaan kirjoitella iha mitä sylki suuhun tuo, vaikka totuuksiahan sitä pitäis kirjotella..? Potilasasiamiehelle laitoin tuosta viestiä, se lähettää tarvittavat paperit, että saa vaihdettua väärän tiedon oikeaksi.
Mua jostain syystä pelottaa/ahistaa se, että pitää tällä viikolla mennä sinne "juttelupaikkaan", jossa pidetään hoitoneuvottelu.. Mua pelottaa, että se lääkäri pakottaa mut osastolle, vaikkei kyl mtn syytä olis. Viime viikko oli ihan hirvee viikko. Kokoajan itsari pyöri mielessä, nyt meinaa olla sama olo, vaikka perjantaista tähän päivään oli superhyvä olo.
Mua pelottaa! Onks mun pelko ihan turha? Vai pitääks varautua siihen että löydän itteni jostain suljetulta?
Onks suljetulle pakko olla kriteerinä mielisairaus eli esim psykoosi, vai voiko lääkäri kirjata m1-lähetteen itsari-ajatusten ja viiltelyn takii? :s
Riippuu lääkäristä ja sen mielivaltaisuudesta, veikkaisin.
No mutta olisko se niin paha, jos olisit osastolla vähän aikaa... jos ne on fiksuja, niin ne pyytäis sut vaihtamaan sun numeron. Sä et tarvi jonkun idiootin "tapa ittes" viestejä.
Yleensä kyllä ne ei kerro eteenpäin ellet halua. Eli fysioterapia hoitaa vain omat asiansa... en sit tiedä onko se hyvä vai huono juttu, jos oikeasti tarvisit muutakin apua.
Mutta mua ei kyllä koskaan ole osastolle pakotettu viiltelyn takia, mutta sitten välillä mietin, olisko se ollut oikeastaan vaan ihan hyvä siinä vaiheessa... olis ehkä helpottanut.
Toisaalta ei olis paha ollakii osastolla, ehkä. Mutta se sairaala, jossa ne osastot sijaitsee, hirvee ahistus tuli viimeks 1,5-viikkoo sitten ku kävin siellä vaikka olin max 5min. Rupes henkee ahistaa ja tuntu että pyörryn..
Jos vaihtaisinkii numeron, enkä antais sitä sille haukkujalle, ni jotain kautta se sen sais ihan varmasti. Tai jos en antais sitä heti kaikille, ni sit tulis poliisit oventaa ku en vastais puhelimeen sille haukkujalle. Sillä on itellään joku ongelma, ku se soitti ambulanssin sukulaiselle, ni nyt se sanoo sille sukulaiselle, että "sun pitäs olla kiitollinen että hälyytin apua, että ilman mua et olis siinä. Olis pitäny jättää soittamatta apua." Sit sillä on taas se kausi, että mä en saa puhua mitään, ku se rupee v*ttuilee tai sit se kääntää kaikki mun sanomiset sillein että sanoin ihan eri tavalla.
Ja sit jos katkaisee ks. haukkujaan välit kokonaan, ni uhkaa mennä muidenkii kanssa välit. Niin ne mulle joskus vuos sitten sano, etten nää sukulaislapsia, jos katkaisen haukkujaan välit... Tosin se, joka sano ton, ei oo nyt itekään väleissä haukkujankaa, joten ei vois vaatia mua olemaan väleissä haukkujankaa että näkisin ks.lapsia.
Sepä se, että jos meneekii osastolle, pääseekö sieltä tasan sillon pois kun itse haluaa? Sekin vielä, että pitäs löytää eläimille hyvä ja luotettava hoitopaikka jos sinne menis. Ei ainakaan eräille tyypeille hoitoon menis, kun jos sinne menis, ni seuraavana päivänä tulis viestejä ja soittoja, että jos et hae kissaas pois, ni me päästetään se kadulle. Uhkailuahan tuo vaan on, jota ne ei todellakaan uskaltais toteuttaa, mut en tod. ota riskiäkään sellaiseen...
2kertaa jätin menemättä fysioterapiaan, ei oo enää uusia aikoja tullut. Enpä tiiä onko se hyvä vai huono juttu, ei oo enää minkäänlaisia kipuja kädessä.(koputtaa puuta...) Mut tässä kuukauden päästä on fysiatrille aika.
Kävelin tänään ulkona ja kokoajan pyöri mielessä se huominen hoitoneuvottelu. Ahistaa nytkii ku joutuu miettimään sinne menoa.
Puhuin erään tyypinkaa tänään siitä. Se sano, että kannattaahan sinne mennä ku jos ei mene ni sit pitää olla yksin sen p*skanolon kanssa. Kukaan ei vaa voi tajuta, ettei todellakaan oo helppoo tai ihan yksinkertasta sinne mennä. Eka ahistuneena monta päivää ennen sinne menoa, sit monta päivää p*skaolo ja itsariajatukset siellä käynnin jälkeen. Ennen ei oo näin paljoo sinne meno ahistanutkaan...
Mua pelottaa, että se tekee lähetteen suljetulle.. Viime aikoina muutenkii tullu vaan huonoja kokemuksia lääkäreistä, ne saa kirjottaa potilaan tietoihin ihan-mitä-vaan. Enkä oo tod. ainoo jonka tietoihin on kirjattu väärää tietoo esim. viim 2viikon aikana..
Tuli pala kurkkuun heti ku astuttiin ovesta sisään sinne juttelupaikkaan. Sit meiät pyydettiin sinne huoneeseen sisään, siinä ovella tuli hirvee ahdistus, en pystyny liikkumaan... Sit kuitenkii pystyin menee sinne.
Päätettiin että se terapeutti vaihtuu sellaseks, jota voi tavata myös sen paikan ulkopuolella. Mennä esim lenkille tmv. Kokoajan ahisti olla siellä, lopuks en pystyny enää puhumaan mitään ku ahisti.
Sieltä ku lähettiin se sama ahistus jatku ja mieles oli kokoajan että haluan kuolla, en halua enää elää. Ahistaa v**usti ja tiiän että tää olo kestää kauan.
Sit ne puhu jostain sen paikan asumispaikasta, jossa ollaan vähintään kaks viikkoo ma-pe. En pystyny sanoo oikein mitään ku ahisti ja ahistaa edelleenkii..