Morjesta vaan kaikille! Toivon asiallisia vastauksia, vertailua jne.
Nimittäin olen huomannut kaupunkilaisissa paljon sellaisia piirteitä, että he eivät ilmeisesti voi käsittää ja edes hyväksyä maalaiselämää! Ja sekös ahistaa. Kaupunki- ja maalaiselämässä on ero kuin yöllä ja päivällä, mutta usein kaupunkilaiset puhuvat vain "landepaukuista" ja niitten tylsästä elämisestä, vaikkeivat olisi koskaan maalla käyneet.
Joten verrataampa hiukan asioita omalta kantiltani: Olen asunut maalla 19 vuotta ja nytten muutin 3 kuukautta sitten yli 100 000 asukkaan kaupunkiin. Kaupunkielämässä plussaa on se, että täällä on suuria liikkeitä ja LÄHELLÄ, joten ostokset sujuu helposti. Mutta kun jäin täälä työttömäksi, huomasin että en todellakaan saa täällä tehtyä samoja virkistäviä ja rakkaita asioita kuin MAALLA! Kun oli tekemisen puute, niin hyppäsin 250cc crossin päälle ja suttasin kauniilla kesäsäällä ilman paitaa soratiet läpi, kävin kalassa ja kaikki esim.tuo crossailu tapahtuu julkisilla teillä ilman poliisien pelkoa! VAPAUTTA! (silti maalla ei eletä kuin lännessä villissälännessä, eikä olla lainsuojattomia villejä) Kesällä myös metsästin ja ammuin rätkiä yms.ajanvietettä, remontoin ja korjailin ralliautot yms. Täälä kaupungissa en keksi mitään ja luulen että kaupunkielämä on TYLSÄÄ!
Ihmiset: Maalaisihmiset on osaavia, kodin laitteet kuten astianpesukoneet korjataan itse, autot korjataan itse, sorvataan tallissa esim.ralliauton moottoriin osia, rakennetaan penskana majoja ja mökkejä, korjataan mopot jne. Ihmiset on vapaita ja avoimia keskenään. Lyhyt selostus...
Kaupunkilaiset käsitän sellaisiksi, että ne eivät osaa juuri mitään käytännön töitä. Autoja ei osata korjata eikä niitä yleensä kerrostalon pihassa edes voikaan, kodinkoneen rikkoutuessa aikusilla miehilläkin menee sormi suuhun(hävettäisi minua), ei osata yleensä rakentaa taloa jne.koska kaupungissa ei ymmärrettävästi voi tehdä sellaista mitä maalla voi!
En pidä kumpiakaan osapuolia parempina, sillä jokaisella on hyvät ja huonot puolet! Enkä tarkoita haukkua kaupungin ihmisiä, sillä he VARMASTI osaavat myös tehdä joitain muita juttuja maalaisia paremmin!
PYYDÄN kaupunkilaisia selittämään, mitä minä voisin tehdä ajankuluksi, asuessani keskellä kaupunkia työttömänä! Mitä te teette? Itse en esim.skeittaa ikinä tms. En etes käsitä sellaista. Menisin mieluiten nyttenkin Cossu sierran kimppuun ja sitten talveksi sen kans jäälle. Ikävä on myös jännittävää lintujahtia tms. ikävä myös crossailua, ei täälä voi lähtä kerrostalon pihasta keskelle kaupunkia rälläämään. Poliisit on heti kimpussa. Ja luulen et mua luullaan rikolliseksi jos ammun ikkunasta puihin rätkät jne. Varmaan poliisit piirittäisi kerrostalon.
PS: Kesällä tuli dokumentti jossa kerrottiin ja näytettiin että helsinkiläisten mennessä lappiin, he VALLAN IHMETTELIVÄT ETTÄ HEI, TÄÄLÄHÄN ON TALOISSA SISÄVESSAT, ME LUULTIIN ETTÄ TÄÄLÄ EI OLE ETES SELLAISTA SIVISTYSTÄ=) Huvittavaa epäluuloa maaseutua kohtaan!=)
Nimittäin olen huomannut kaupunkilaisissa paljon sellaisia piirteitä, että he eivät ilmeisesti voi käsittää ja edes hyväksyä maalaiselämää! Ja sekös ahistaa. Kaupunki- ja maalaiselämässä on ero kuin yöllä ja päivällä, mutta usein kaupunkilaiset puhuvat vain "landepaukuista" ja niitten tylsästä elämisestä, vaikkeivat olisi koskaan maalla käyneet.
Joten verrataampa hiukan asioita omalta kantiltani: Olen asunut maalla 19 vuotta ja nytten muutin 3 kuukautta sitten yli 100 000 asukkaan kaupunkiin. Kaupunkielämässä plussaa on se, että täällä on suuria liikkeitä ja LÄHELLÄ, joten ostokset sujuu helposti. Mutta kun jäin täälä työttömäksi, huomasin että en todellakaan saa täällä tehtyä samoja virkistäviä ja rakkaita asioita kuin MAALLA! Kun oli tekemisen puute, niin hyppäsin 250cc crossin päälle ja suttasin kauniilla kesäsäällä ilman paitaa soratiet läpi, kävin kalassa ja kaikki esim.tuo crossailu tapahtuu julkisilla teillä ilman poliisien pelkoa! VAPAUTTA! (silti maalla ei eletä kuin lännessä villissälännessä, eikä olla lainsuojattomia villejä) Kesällä myös metsästin ja ammuin rätkiä yms.ajanvietettä, remontoin ja korjailin ralliautot yms. Täälä kaupungissa en keksi mitään ja luulen että kaupunkielämä on TYLSÄÄ!
Ihmiset: Maalaisihmiset on osaavia, kodin laitteet kuten astianpesukoneet korjataan itse, autot korjataan itse, sorvataan tallissa esim.ralliauton moottoriin osia, rakennetaan penskana majoja ja mökkejä, korjataan mopot jne. Ihmiset on vapaita ja avoimia keskenään. Lyhyt selostus...
Kaupunkilaiset käsitän sellaisiksi, että ne eivät osaa juuri mitään käytännön töitä. Autoja ei osata korjata eikä niitä yleensä kerrostalon pihassa edes voikaan, kodinkoneen rikkoutuessa aikusilla miehilläkin menee sormi suuhun(hävettäisi minua), ei osata yleensä rakentaa taloa jne.koska kaupungissa ei ymmärrettävästi voi tehdä sellaista mitä maalla voi!
En pidä kumpiakaan osapuolia parempina, sillä jokaisella on hyvät ja huonot puolet! Enkä tarkoita haukkua kaupungin ihmisiä, sillä he VARMASTI osaavat myös tehdä joitain muita juttuja maalaisia paremmin!
PYYDÄN kaupunkilaisia selittämään, mitä minä voisin tehdä ajankuluksi, asuessani keskellä kaupunkia työttömänä! Mitä te teette? Itse en esim.skeittaa ikinä tms. En etes käsitä sellaista. Menisin mieluiten nyttenkin Cossu sierran kimppuun ja sitten talveksi sen kans jäälle. Ikävä on myös jännittävää lintujahtia tms. ikävä myös crossailua, ei täälä voi lähtä kerrostalon pihasta keskelle kaupunkia rälläämään. Poliisit on heti kimpussa. Ja luulen et mua luullaan rikolliseksi jos ammun ikkunasta puihin rätkät jne. Varmaan poliisit piirittäisi kerrostalon.
PS: Kesällä tuli dokumentti jossa kerrottiin ja näytettiin että helsinkiläisten mennessä lappiin, he VALLAN IHMETTELIVÄT ETTÄ HEI, TÄÄLÄHÄN ON TALOISSA SISÄVESSAT, ME LUULTIIN ETTÄ TÄÄLÄ EI OLE ETES SELLAISTA SIVISTYSTÄ=) Huvittavaa epäluuloa maaseutua kohtaan!=)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jossain korvessa asuminen voisi sopia minulle hyvin, ehkä siksi, että olen hieman epäsosiaalinen reppana. En kaipaisi väenpaljoutta tai enimmäkseen turhien palvelujen läheisyyttä. Luonnon rauhaa kaipaan sitäkin enemmän. En nyt tarkota, että haluaisin asuu maatalossa ja hoitaa lehmiä, haluisin vaan samoilla metsissä ja kalastella. En myöskään oo mikään kätevä, joten maatalon pitäminen ei tulisi kysymykseen. Suurin haittapuoli maalla asumisessa olisi varmaan urheiluharrastukseni kärsiminen.
ps. Yksi asia mikä maalaisissa ärsyttää, on se turhanpäivänen pilluralli autoilla ja moottoripyörillä. Onhan maalla pitkät etäisyydet ja kulkupelejä tarvitaan, mutta turhaa saastuttamista inhoan.
kun se estyy=)? Ei meilläkään ollut kotonamme maatilaa ja siitä olen ehkä onnellinen, sillä se ei ole kyllä aina niin helppoa ja mukavaakaan. Tosin tietyt työt, kuten rehun ajaminen on todella mukavaa, sillä uudet traktorit ovat melko luksusvehkeitä niin varustelultaan kuin käyttöominaisuuksiltaan. On mukava ajaa jotain 30 kilsan välejä kun on ilmastoitu työajoneuvo ja aurinko paahtaa radion hoilottaessa ilosesti.
Naapurissamme oli suuri maatila ja samoin serkuilla ja sielä auttelin useasti. Lehmien hoitelua en oikein jaksa, koska se on liian raskasta (henkisestikin)ja riskialtista ja sillä ei tienaa...toisin kuin pelkällä maan viljelyllä.
Joo mukava kuulla että jotakin kiinnostais asua maallakin...=)
PS: Usein maalla asuminen mielletään lehmiin ja navettaan, muttei se sitä aina ole=) Vaikkakin onhan se hyvä että lehmiä pidetään, muutenhan jäis meiltä mamma laittamatta kahviin...:( ja ilman ruispeltoja olutkin jäis pois, tosin kait ne viljatkin jo tuodaan ulkomailta lähes täysin...
...asua maalla, mutta kun harrastan judoa, pitäis olla pari saman kokosta ja tasosta treenikaveria siedettävän matkan sisällä (mieluiten pyörällä kuljettavissa, haluan tosiaan minimoida auton käytön). Ehken aivan tarkkaan osaa kuvitella, millaista olisi elää nyky-Suomen maaseudulla, mutta eiköhän se voita kaupungin kasvottomassa massassa pujottelun. En kaipaa loputtomasti uusia ihmisiä ja kokemuksia, vaan sellaista "juurevaa" (vastakohtana juurettomalle :P) ja luonnonläheistä elämää.
"Pari ystävää, ja ne hyvää, en pyydä ma enempää".
en tykkäisi asua maalla. kaikki olisivat niin kaukana. minä tarvitsen läheisyyttä ja seuraa, en metsässä yksinoloa, eli siis tarkoitan sitä että jos koulussa samalla luokalla on viisi oppilasta niin kyllä rupeaa tympimään.eikä minua kiinnosta mopolla rällästäminen. tätä asiaa on niin vaikea puida sillä ihmiset ovat erilaisia. sinä tykkäät ajella moottoriajoneuvoilla päivät pitkät mutta minua se tympii. en tykkää olla missään kulkuneuvossa pitkään.
Olen itse asunut sekä maalla että kaupungissa, enkä tosiaankaan osaa päättää, kumpi olisi parempi...
Kaupungissa rakastuin heti isoon kouluun, missä porukka tosiaan oli ennakkoluulotonta ja rentoa. Samoin harrastukset, olisin halunnut aloittaa vaikka miten monta! Eivätkä ne kaikki maksa mitään hirveästi (meidänkin äiti oli työtön ja yksinhuoltaja).
Nyt asun taas maalla. Elämän ihanimpia asioita: tulla kotiin ja haukata suoraan puusta otettua omenaa, kuokkia ylös itse kylvetyt luomuperunat..herätä ennen auringonnousua kalaan. Jostain syystä olen vasta viimeisen vuoden aikana alkanut huomaamaan muitakin puolia; että tällaisessa tuppukylässä on enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia, että joustamalla moni asia hoituu. Ja onhan täälläkin niitä todella mukavia ja edistyksellisiä tyyppejä.
Mutta molemmista löytyy myös valtavasti huonoja puolia, joita en jaksa alkaa luettelemaan (ollaan nyt sitten positiivisella tuulella :) ).
Uskoakseni minä olen nyt parhaissa mahdollisissa olosuhteissa: asun maalla ja käyn isoa koulua kaupungissa. Toivottavasti sinäkin löydät paikkasi siellä kaupungissa, kannattaa yrittää nauttia olostaan, kun siellä nyt sitten on.. ;)