Mielipiteitä tarvitaan!
Eli olen 27-vuotias nainen, opiskelen tällä hetkellä AMK:ssa (opiskelin ennen yliopistolla humanistista alaa, mutta se ei innostanut ollenkaan). Nyt olen kumminkin huomannut, että AMK on liian "lukiomaista" enkä halua duunariksi. Näinkin kypsällä iällä olen huomannut, että olisin ehkä sittenkin "bisnestyyppiä", ja kaduttaa, etten silloin lukiossa tajunnut satsata sitkeästi matematikkaan sun muuhun (opettaja oli surkea joten siihen se jäi).. ja nyt olen jo näin vanha. Mitään tutkintoa ei vielä ole, koska olen hyppelehtinyt koulusta kouluun etsien sitä omaa alaani, joka ei vain ole halunnut löytyä. Kuvittelin hetken sen olevan tämänhetkinen, AMK-alani, mutta hiisi vie, kun eihän noista tiedä ennenkuin kokeilee!!
Nyt siis ajattelin käydä ehkä avoimessa kauppakorkeassa kursseja ja katsoa kuin käy, ja matikkaa pitäisi petrata. Vain kaksi ongelmaa: ensimmäisenä hirvittää aloittaa ihan alusta tässä iässä, jaksanko/ehdinkö, ja toiseksikin onko minulla mitään mahdollisuuksia saada ikinä töitä, kun noita nuoria kauniita ekonomineitoja on pilvin pimein? Täytyykö vain tyytyä kohtaloonsa ja unohtaa haaveet? Mielipiteitä! Ja juuri niitä julman realistisia...
Eli olen 27-vuotias nainen, opiskelen tällä hetkellä AMK:ssa (opiskelin ennen yliopistolla humanistista alaa, mutta se ei innostanut ollenkaan). Nyt olen kumminkin huomannut, että AMK on liian "lukiomaista" enkä halua duunariksi. Näinkin kypsällä iällä olen huomannut, että olisin ehkä sittenkin "bisnestyyppiä", ja kaduttaa, etten silloin lukiossa tajunnut satsata sitkeästi matematikkaan sun muuhun (opettaja oli surkea joten siihen se jäi).. ja nyt olen jo näin vanha. Mitään tutkintoa ei vielä ole, koska olen hyppelehtinyt koulusta kouluun etsien sitä omaa alaani, joka ei vain ole halunnut löytyä. Kuvittelin hetken sen olevan tämänhetkinen, AMK-alani, mutta hiisi vie, kun eihän noista tiedä ennenkuin kokeilee!!
Nyt siis ajattelin käydä ehkä avoimessa kauppakorkeassa kursseja ja katsoa kuin käy, ja matikkaa pitäisi petrata. Vain kaksi ongelmaa: ensimmäisenä hirvittää aloittaa ihan alusta tässä iässä, jaksanko/ehdinkö, ja toiseksikin onko minulla mitään mahdollisuuksia saada ikinä töitä, kun noita nuoria kauniita ekonomineitoja on pilvin pimein? Täytyykö vain tyytyä kohtaloonsa ja unohtaa haaveet? Mielipiteitä! Ja juuri niitä julman realistisia...
Vastaukset 9
Vanhimmat
olet valmistuessasi vääjäämättä yli 3-kymppinen. naiseksi riski-iässä työnantajan näkökulmasta. "johtotehtävistä" on turha haaveilla, vaikka kaupallisen alan tutkinnon saisitkin joskus jopa ihan valmiiksi. itseäsi nuoremmat miehet jyräävät ohi.
Olen itse miettinyt samaa, olen jo jonkun veran päälle kolmenkymmenen ja valmistun vuoden sisällä. Mietin, että saanko työpaikkaa, olnhan työnantajan silmissä varmasti jo vanha nainen.
Toisaalta olen ajatellut, että en olisi ollut tyytyväinen elämääni jos olisin edelleen ammattikoulussa saamassani ammatissa töissä. Vaikka en ikinä saisi koulutustani vastaavia töitä, voin kuitenkin olla tyytyväinen ja kenties myös ylpeä korkeasta koulutuksestani. Itsekunniotukseni kannalta nämä yliopistossa vietetyt vuodet ovat olleet juuri sitä mitä itse tarvitsin. Tämä ei siis tarkoita sitä, että jotenkin väheksyisin muita koulutuksia tai jotain sellaista, tämä on vain oma subjektiivinen näkemys omasta itsestäni.
Mielestäni olet nuori, ja voithan opiskella ripeästi (mitä en itse ole tehny).Pyri ihmeessä opiskelemaan, miten se sanonta meneekään että myöhemmin elämässä ei harmita ne asiat, joita on tehnyt vaan ne, jotka ovat jääneet tekemättä.
Kiitos vastauksestasi (kiitoksia myös "julmalle realistille", hyvä pointti!)! Näin vähän niinkuin asian vierestä: saanko udella, mille alalle valmistut? Vastasiko opiskelu/ala odotuksiasi? Tuo itsekunnioitus-asia on myös minulle tärkeä... haluan olla ylpeä koulutuksestani.
Hirmusti tsemppiä valitsemallesi uralle!
Näin lisäyksenä julmalle realistille ja muille mahd. vastaajille; enpä tosiaan ollut ajatellut olevani "riski-iässä", kun en ole koskaan lapsia halunnut... olen ollut jo monta vuotta naimisissa, eikä kumpikaan meistä halua lapsia; mutta sitähän ei potentiaalinen työnantaja voi tietää... (oletan että tarkoitit riskillä juuri tätä lapsi-asiaa?)
niin. mutta toisaalta sinulla voi vielä olla käyttämättömiä oljenkorsia hihassa:
- jos et jo valmiiksi ole ihana, kaunis ja flirttaileva, ryhdy sellaiseksi ensi tilassa!
- pukeudu seksikkäästi
- aloita aerobic
- hakeudu "piireihin"
- opiskele ja valmistu nopeasti!
- rakenna itsellesi näyttävä cv keinoja kaihtamatta
- jätä miehesi. sinkkuna pääset uraputkeen huomattavasti helpommin!
valmistunen valtiotieteellisestä yhteiskuntahistorian laitokselta, tosin minulla ei ole aavistustakaan mitä töitä rupean etsimään, mutta uskon, että jotain löytyy. Pääaineopinnot on sujuneet hyvin, koska olen kiinnostunut asiasta, mutta nyt kun ajattelen asiaa niin en muista enää mitä yliopistolta edes odotin, ehkäpä juuri jotain sellaista mitä se on ollut, haasteellista, välillä tuskaisen vaikeaa ja myös palkitsevaa.
Nyt näin opintojen loppuvaiheessa alkaa pikkusen rasittamaan kun kaikki on niin älyttömän nuoria, sen ei kuitenkaan kannata antaa häiritä liikaa. Ajattelen, että minulla on elämän- ja työkokemusta valmistuessani huomattavsti enemmän, ehkä siitä on jotain hyötyä tulevaisuudessa. Toisaalta myös realistiset odotukset elämältä, en esim. oleta saavani jotain ylipalkattua johtajan duunia samantien kun valmistun, niinkuin sanoin aiemmin, ei se työ sinänsä ole niin merkityksellistä vaan se mitä olen itse itseni eteen tehnyt.
Älä jää mitettimään asiaa sen pidempää, valmistaudu (todella) huolella seuraaviin pääsykokeisiin ja ala toteuttamaan unelmaasi.
Kannattaako sinun "enää" lukea kauppatiedettä avoimessa? Meinaan lähinnä sitä, että jos tällä hetkellä opiskelet liiketaloutta AMK:ssa, niin jatka sitä. Samoihin töihin voit päästä myös sitä polkua pitkin. Ainakin tänne omaan työpaikkaani ottavat samoihin töihin kauppatieteiden maistereita kuin tradenomejakin.
Suorita tutkintosi ainakin loppuun ja kokeile kysyntääsi työmarkkinoilla. Ainahan voit kouluttaa sitten itseäsi lisää. Koulua tai tiedekuntaa jatkuvasti vaihtamalla menetät vain aikaa elämästäsi... ei se kouluttautuminen nyt niin kivaa sentään ole :)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000023&posting=22000000005149488
Tee ihmeessä se amk-tutkinto loppuun jos vähän on intoa, ja etenkin jos olet liiketalouden opiskelija. Tutkintosysteemit ovat muuttumassa ja pian Suomessakin päässee amk-pohjalta yliopistoon maisteriohjelmiin suht. vaivatta - pääse jo nytkin rajoitetusti, ainakin esim. HKKK:lle ja TuKKK:lle.
Ja aina voit yrittää myös ulkomailla käydä tekemässä jatkotutkinnon (tosin tässä on sitten toki omat haasteensa ja ongelmansa - ilman muuta kovat sellaiset). Ulkomailla kaupallis/yhteyskuntatieteellisen alan maisteriohjelmiin voi päästä hyvinkin monenlaisilla ja erilaisten alojen/suuntautumisvaihtoehtojen perustutkintopapereilla. Homma vain sitten maksaa, esim. Briteissä maisteriopinnot alasta ja yliopistosta riippuen n. 5000-9000 puntaa/vuosi.
Sul on sama tilanne kuin mulla: 27v ja AMK:ssa. AMK on munkin mielestä liian lukiomaista ja toisaalta lukio on mennyt hukkaan jos on AMK:ssa - se kun on niin käytäntöpainotteinen. Työelämässä merkkaa se millainen persoona olet, oletko "hyvä tyyppi". Korkeakoulutus (ei siis AMK-taso) on tietysti oltava kans jos tulevaisuudessa aikoo palkoille päästä.. myös amislaiset tienaa tai ainakin saa töitä.
Mä esimerkiksi sain töitä aika korkean tason hallinnosta (empä kerro mistä) vaikken ollut edes valmis merkonomi, kun toinen vastaavassa toimessa oli tradenomi ja loput yliopistosta valmistuneita. Olin kuulemma "hyvä tyyppi".
Mun mielestä se on aika paljon "ittestä kiinni" saako töitä vai ei.
Aina voit ruveta yrittäjäksi tai muuten hommaamaan itse itsellesi töitä. Sullakin on varmaan monelta alalta kokemusta, hyödynnä sitä.. eihän täällä mitään valmiita urapaketteja ole!