Kolesterolilääkitys ja syöpä

Eli ensin luot mielikuvituksessasi koeasetelman, sitten tuohdut omasta aikaansaannoksestasi ja alat maalailla salaliittoa. Se tuosta vielä puuttuisi, että postaisit fantasiasi vaihtoehtohoiotpalstalle. Ei kun niinhän sinä teitkin.

No vaihtoehtopuolellahan liikkuu valtavat rahat, tehän voitte tutkia soodapillereitä ihan millä argumenteilla haluatte, ei sitä kukaan kiellä.

Tuloksia odotellessa.

Mitä ennen syötiin kun ei ollut Flooraa? Mitä, ettei ollut Flooraa! Hyvin on meille markkinoitu omega kolmoset ja kutoset. Ennen syötiin voita ja ihmiset olivat paljon terveempiä myös. Pekka Puskan Karjala tutkimus, vai mikä tuo olikaan nimeltään, sai aikaan sen että siirryttiin kasvimargariineihin ja ihmisille alettiin syöttämään myös kolestrolilääkkeitä. Sittemmin on tullut enemmän tietoa omega kolmosista ja kutosista ja jopa niiden vaarallisuudestakin suuremmassa käytössä.

Seuraava teksti on Tri Tolosen sivuilta:

Rasvainen ruoka ei aiheuta valtimotauteja

Päivitetty 20.3.2014
Rasvainen ruoka ei lihota eikä aiheuta valtimotauteja, osoittavat uudet suuret väestötutkimukset. Johtava ravitsemuslääketieteen lehti julkaisi tammikuun numerossaan 2010 jättimäisen meta-analyysin, joka kumoaa vallitsevan käsityksen tyydytetyn maaeläinrasvan yhteydestä sepelvaltimotautiin. Samalla myös nykyiset suomalaiset viranomaisten antamat ravitsemusohjeet joutavat romukoppaan. Terveellinen ruokavalio on vähähiilihydraattinen, ei vähärasvainen.

Yhdysvaltain terveysviraston ja Harvardin yliopiston yhteisen raportin lähtökohtana oli vallitseva käsitys, jonka mukaan tyydytetty, niin sanottu kova rasva on syynä valtimoiden kovettumiseen. Kaikkialla maailmassa ihmisiä neuvotaan vähentämään tyydytetyn rasvan syöntiä, minkä uskotaan ehkäisevän valtimotauteja. Meta-analyysi tyrmää tämän teorian.

Tutkijat analysoivat tyydytettyjen rasvojen yhteyttä sepelvaltimotautiin ja aivohalvaukseen käsitelleet tieteelliset, ajassa etenevät (prospektiiviset) väestötutkimukset Medline- ja EMBASE-tietokannoista. Yhteensä 21 hyvin tehtyä tutkimusta kelpuutettiin mukaan. Niissä oli seurattu 5–23 vuotta ruokavalion vaikutusta lähes 350 000 henkilön verisuoniterveydeen. Seurannan aikana 11 006 henkilöä sai sepelvaltimotaudin tai aivohalvauksen. Tyydytetyn rasvan syönti ei korreloinut mitenkään valtimotauteihin.

Johtopäätös: Etenevät väestötutkimukset eivät tue käsitystä, jonka mukaan tyydytetty ravintorasva liittyisi sepelvaltimo- tai muihin verisuonitauteihin.


Tohtori Tolosen kommentti

Meta-analyysi vahvistaa toisen, 11 tutkimusta käsittäneen meta-analyysin päätelmiä: Rasvainen ruoka ei aiheuta eikä lisää valtimotauteja (Skieff ja Miller 2009). Uusi, vielä suurempi meta-analyysi vahvistaa, ettei tryydytetty rasva aiheuta sydän- ja valtimotauteja eivätkä ns. pehmeät rasvat (lue margariinit ja rypsi- ja muut kasvilljyt) ehkäise näitä sairauksia, kuten meille on 40 vuotta väitetty.

Chowdhury R, Warnakula S, Kunutsor S.et al. Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk: A Systematic Review and Meta-analysis. Annals of Internal Medicine. 2014;160(6):398-406-406. doi:10.7326/M13-1788

Ravintorasva–kolesteroli–valtimotaudit -teoria on virheellinen kuten "keisarin uudet vaatteet". Valion entinen tutkimusjohtaja professori Kari Salminen on siis ollut oikeassa ja THL:n pääjohtaja Pekka Puska ja ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm väärässä. Tosiasiassa kolesterolilla ei ole juuri mitään tekemistä valtimoiden kovettumisessa. On todennäköistä, että noin 600 000 suomalaista syö turhaan kalliita kolesterolilääkkeitä.

Pekka Puska esittää, että sydäntautikuolleisuuden aleneminen Suomessa olisi Pohjois-Karjala -projektin antiota. Todellisuudessa kuolleisuus lähti laskuun jo ennen PK-projektin käynnistymistä niin Pohjois-Karjalassa kuin muualakin Suomessa (kuva). Käyrä noudattaa samaa kaavaa muuallikin maailmassa; syytä sydänkuolleisuuden vähenemiseen ei pystytä selittämään.

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Maailman elintarvikejärjestö (FAO) tyrmäävät raportissaan rasva-valtimotauti -teorian: “Tyydytettyjen rasvojen saanti ei liittynyt merkittävästi sepelvaltimotautikuolleisuuteen...” ja “Tyydytetyn rasvan saanti ei liittynyt sepelvaltimotautitapahtumiin, kuten sydänkohtauksiin…”

Englannissakin käydään rasvasotaa jo täyttä päätä. Sydänkirurgi Shyam Kolvekar väittää Daily mailissa, että voi tukkii valtimoita. Kun tohtori John Briffa vaatii häneltä asiasta tieteellistä näyttöä, Kolvekar vastaa ja meilaa yhden ainoan tutkimuksen, Pekka Puskan Pohjois-Karjala -projektia koskevan kirjoituksen. Briffa ampuu senkin alas. Näin ollen niitä "tuhansia ja taas tuhansia" rasvateoriaa tukevia päteviä tutkimuksia ei löydykään mistään.

Valtimotautien syyt ovat vielä hämärän peitossa, mutta varmaa on, että valtimomuutoksia voidaan ehkäistä ja hoitaa D-vitamiinilla ja uuden polven etyyliesteröidyillä kalaöljyillä. Niiden vaikutus perustuu pääasiassa muuhun kuin kolesterolin alentamiseen, nimittäin tulehduksen ehkäisyyn ja vaimentamiseen. Hiljainen krooninen tulehdus (inflammaatio) onkin mukana valtimotaudeissa. Tulehduksen syynä ovat ilmeisesti aikaisemmin sairastetut mikrobi-infektiot, jotka ovat käynnistäneet elimistössä "päälle jääneen" yliampuvan tulehdusreaktion. Rasvaisen ruoan välttäminen ja kolesterolilääkkeiden syönti ei ole sen ensisijainen hoitokeino. Lue lisää Sydänpotilaan itsehoidon oppaasta.

Aiheuttaako kolesterolilääkitys syöpää?

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"