Oli muuten melko yllättävä kokemus aikoinaan muuttaa Joensuuhun täältä Pohjois-Savosta. En ollut aiemmin käynyt sielläpäin, ja ennakko-odotusteni mukaan olin menossa kohti pohjoiskarjalaisia vaaramaisemia.
Mutta sehän on lännestä päin lähestyttäessä Outokummun Kuusjärveltä saakka yhtä tasankoa Joensuun kaupunkiin saakka eli yli 40 kilometriä. Samaa tasaista näytti riittävän sinne Outokummun taajamaan päin.
Nyt olen muuttanut takaisin tänne Pohjois- Savon mäkisiin maisemiin. Jäi harmittamaan, kun ei tullut tarkemmin tutkittua, että kuinka leveä se tasankoalue em. suunnalla on. Liekö lukijoilla tarkempaa tietoa?
Mutta sehän on lännestä päin lähestyttäessä Outokummun Kuusjärveltä saakka yhtä tasankoa Joensuun kaupunkiin saakka eli yli 40 kilometriä. Samaa tasaista näytti riittävän sinne Outokummun taajamaan päin.
Nyt olen muuttanut takaisin tänne Pohjois- Savon mäkisiin maisemiin. Jäi harmittamaan, kun ei tullut tarkemmin tutkittua, että kuinka leveä se tasankoalue em. suunnalla on. Liekö lukijoilla tarkempaa tietoa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ole tarkemmin perehtynyt asiaan ja vaikea sitä olisikaan edes jotakuinkin täsmällisesti ilmoittaa, mutta mikäli innostusta riittää ja hermoja opetella karttojen käyttöä niin sieltähän ne selviäisivät. Alla pari malliksi jotka ovat mielestäni hyvinkin monipuoliset.
http://www.retkikartta.fi/
http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat/ilmakuvat
Mene Joensuusta pohjoiseen siellä on Vaara-Karjala..
Ainakin koulussa joskus tuollaisen nimityksen kuullut?
"Suomen maisemamaakuntajaossa Vaara-Suomi jakautuu jotakuinkin kahtia: Vaara-Karjalaan, johon kuuluu suuri osa Pohjois-Karjalaa,"
T:Wikipedia
Joensuu ei kuulu muistaakseni tähän Vaara-Suomeen ennemmin kannattaa lähteä Joensuusta pohjoiseen Juukaa ja Kolia kohti..
Tästä vielä löysin kartan joka kertoo paremmin mitkä alueet ovat vaara-suomea.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/44/Suomen_maisemamaakunnat.svg
Toivottavasti selventää ja tervetuloa tutkimaan! :)
Joensuun maaperän latteus johtuu alueella jääkauden jälkeen aaltoilleesta jääjärvestä (jonka pohjaan hiekka kertyi), sekä sen jälkeen harjujen läpi puhjenneiden jokien levittämästä hiekasta. Muinais-Pielisjoki oli koko seudun yli valuva mahtava virta, joka sai vetensä muinais-Pielisjärvestä, joka taas sai vetensä sulavasta mannerjäätiköstä. Vasta myöhemmin vedet koversivat itselleen nykyisen uomansa ja asettuivat siihen, ja järvien pinnat laskivat, jättäen tasaisen hietikon. Viimeisin iso hiekanlevitys tapahtui Höytiäisen kanavan puhkaisun aikaan. Tämä hiekka joutui lähinnä matalikoille ja pyhäselän rannoille kanavan suistoon.
Seudun kallioperä on kyllä yhtä möykkyistä kuin muuallakin, mutta se on pääosin hiekan peitossa.
Siellä Joensuun ruutukaavoituksen länsilaidalla asuessa tuli pyöräiltyä siitä urheiluhalleilta Noljakan suuntaan. Tuntui suurelta tuhlaukselta, että sitä erinomaista hiekkakangasta, joka lisäksi tasaisuutensakin takia on ensiluokkaista rakentamispohjaa, ei oltu hyödynnetty kuin niiden matalien 60-luvulla pystytettyjen omakotitalojen tonteiksi.
Sehän taitaa olla jonkinlaiseksi virkistysalueeksi rauhoitettu. Mutta ei niin lähellä ruutukaavoitusta pitäisi mielestäni ensiluokkaista rakennusmaata rauhoittaa, koska Joensuun ympäristössä riittää hyviä ulkoilualueita pienen pyöräilymatkan päässä joka suuntaan.
Muutenkin kaupungin ympäristössä pyöräillessäni panin merkille, että on teille koitunut valtavat säästöt niiden hiekkakankaiden ansiosta rakennusten perustustöiden osalta. Sielläkin Mutalan suunnalla oli kerrostaloalueita, joissa perustusten anturat lähes näkyivät, kun oli päästy suoraan tasaiselle hiekkakentälle taloa pystyttämään. Näytti siellä keskikaupungilla ja ranta-alueiden lähistöllä tosin paalutuskonekin välillä jyskyttävän, mutta eipä juuri muualla tavanomaisiin kallionräjäytyksiin näyttänyt perustustöissä tarvetta olevan.
savolaisittain ilimastuna on laijasta toiseen ja miärittelemätön on jotta missä on laijan reuna
isäukolla suht iso mäki pihassa
äitikään mikkään pien ole