Plotteri + Tutka kokemukset

Tutkaus

Minkälaisia kokemuksia teillä on erimerkkisistä plottereista ja tutkista? Olen miettinyt, että josko olisi oikea aika hankkia kiinteä plotteri ja samassa pläjäyksessä tutka.

Kaikki kokemukset ja näkemykset tästä minulle vieraasta teknologiasta kiinnostaa.

22

3024

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Furuno ollut ok

      Käyttäjäkokemusta vajaan on tullut n.20 v ajalta kahdesta eri merkkisestä tutkasta omassa veneesä, ensin 4kW Raymarinesta ja sitten 2.2kW Furunosta. Jälkimmäiseen olen yhä hyvin tyytyväinen: luotettava, helppokäyttöinen, pieni virrankulutus virransäästöohjelmalla. Virrankulus on oleellinen asia etenkin yöpurjehduksissa, joissa tutka on koko ajan päällä mutta kone ei eikä aurinkopaneeli lataa pimeässä. Furunon pikkututkan erotuskyky on yllättävän hyvä. Kaikki se, mitä purjehtiessa pitää nähdä, näkyy (esim. kalanpyydykset). Radomin läpimitalla on merkitystä, jos sen asentaa mastoon eikä perätolppaan. Iso radomi on purjeen tiellä.

      Raymarinen mallit ovat muuttuneet ja oma kokemukseni oli vanhasta mallista. Siksi en voi sanoa onko Furuno jotenkin pmpi kuin Raymarinen uudet. Eiköhän molemmat ole kelvollisia kuten luultavasti muutkin uudet tutkat. Useimmat hankinnat ovat uutena “ihania”, mutta tutkien toimintavarmuus paljastuu vasta useiden käyttövuosien jälkeen! Sama tietysti koskee muutakin elektroniikkaa.

      Itse pidän tärkeänä, että tutkanäyttö on oma erillinen yksikkönsä eikä ole pelkästään plotterin näyttöön kytketty. "Ei kaikkia munia yhteen koriin". Ensimmäinen Raymarinen SL70 mustavalkoinen plotterini toimi vuosia ilman ongelmia ja meni uudelle omistajalle veneen myynnissä. Seuraava Raymarinen pikkuplotteri oli pettymys. Se meni pimeäksi jo kolmen käyttövuoden jälkeen, korjailtiin pari kertaa, kyllästyin sen oikutteluun. Nykyinen A70 pikkuplotteri on toiminut ilman suurempia ongelmia. Kerran näyttö on hyytynyt, mutta alkoi toimia sulkemisen ja uudelleen käynnistämisen jälkeen. Raymarine käyttää Navionicsin kortteja, joissa on omat metkunsa (pikkuluodot tulevat näkyviin vasta isolla zoomauksella).
      Jos nyt hankkisin plotterin, valintani olisi ehkä B&G:n, Simradin tai Furunon järjestelmä. Tutkaksi varmaankin Furuno….

    • että näin,

      Sanoisin merkittävimmän tekijän olevan näppäimistön ja näytön välissä. Tutkakuvan tulkitseminen vaatii sen verran rutiinia laitteen käyttöön, että pienehköt erot tasaantuvat siellä.

      • no ei sentään ihan..

        En ole samaa mieltä kanssasi. Hyvin nopeasti tutkakuvasta oppii näkemään onko edessä (tai muualla lähistöllä) näkyvä kohde liikkuva alus vai saari/rannikko vai eikö ruudussa näy mitään tutkamaalia. Myöskään sadepilvien tunnistus ei tuota vaikeuksia aloittelijalle. Avomerellä seilatessa voi kytkeä hälytyksen päälle ja laittaa sille sopivaksi katsomansa rajan, esim. 4 nm. Tutka piippaa hälytystä, olipa tutkamaali mikä tahansa. Katsot ruudusta, missä suunnassa kohde on ja väistät sitä. Rutiinia tietysti tulee, kun tutkaa käyttää. Monet vene/navigointiseurat järjestävät tutkakursseja.

        "Pienehköt erot tasaantuvat…". Esim virrankulutus tai tutkan luotettavuus ei kuulu niihin, kuten ei radomin kokonaan.

        Mitä tutkaa itse käytät?


    • WLAN? 4G

      4G tutka on tarkkuudessaan huippuluokkaa myös tavallisella kuvulla. Virrankulutus on pieni eikä siitä tule säteilyä edes matkapuhelimen vertaa. Pitää nimittäin muistaa, että pulssitutkan säde on vaarallinen muutaman metrin päähän, riippuen tietenkin tehosta. Ei kannata ainakaan lapsia päästää säteen eteen. Simin virrankulutus on erittäin pieni eikä se tarvitse lämpiämistä.

      Plotteri 4G tutkaan pitää valita samasta perheestä. Hyvissä plottereissa en ole huomannut merkittäviä eroja, kyse on pikemminkin mieltymyksestä ja siitä minkä kartan valitsee. Ehkä kuitenkin kannattaa pitää huolta siitä, että on mahdolisuus valita eri valmistajien karttoja ja että voi integroida järjestelmän yhteen mmuiden plottereiden kanssa. Simissä en käytä Simnettiä vaan ilman muuta NMEA2K koska se sopii yhteen lähes kaiken kanssa.

      Puhut tutkasta ja plotterista, mutta kummastakaan ei ole iloa ilman hyvää kompassia. Siihen kannattaa satsata aika paljon. Erityisen tärkeää on, että COG: taajuus on 10 Hz tai enemmän. Paikkatieto ei ole ihan niin tärkeä, mutta se tulee yleensä mukana. GPS kompassi on kallis, mutta aivan erinomainen. En ole tutustunut Airmarin 10 Hz laitteeseen, mutta se voisi olla hyvä ja edullinen ainakin verrattuna Comnaviin tai Kodeniin. MKL hyväksytyt laitteet ovat kalliita ja niiden lähtö on NMEA0813:lla, jonka kanssa täytyy jumpata enemmän.

      Sitten on vielä Wlan pohjaiset ratkaisut, joihin en ole vielä tutustunut käytännössä. Niiden kanssa säästyy osasta johtojen vetämistä, mutta nekään ei toimi ilman virtaa. Samalla kertaa vetää sitten kaapelinkin...

    • 12+3

      no jos purjeveneeseen tulee niin tällä hetkellä paras vaihtoehto on B&G Zeus näyttö johon 4G broadband tutkakupu. Saa plotteriin overlayna tutkakuvan mutta tämän lisäksi tuulimittarin kanssa tietokone näyttää laylinet ja milloin pääsee kryssillä seuraavalle merkille. Vaikka ei kisoihin olisi ikinä menossa niin kryssillä näkee plotterista milloin kannattaa vendata jotta pääsee seuraavalle reittipisteelle. Kartaksi C-Map niin ei tule zoomaus ongelmia.

      • täydennys

        Ja kompassiksi Vector G2


      • miksi Vector G2 ?
        täydennys kirjoitti:

        Ja kompassiksi Vector G2

        Kerro miksi suosittelet yli 3k euron Vector 2G gps-kompassia? Esitteessä sen suuntatarkkuuden kerrotaan olevan alle 0.3°. Milloin ja mihin purjeveneessä tarvitaan tuollaista suuntatarkkuutta?

        Mainiosti olen pärjännyt Sestrelin magneettikompassilla, joka riittää minulle ohjailukompassiksi. Furunon gps-antenni on toiminut oikein hyvin (se on yhdistetty tutkaan, AIS:iin ja gps-näyttöön). Tavallinen gps näyttää COG:n aivan riittävällä tarkkuudella. Plotterin D-GPS tarkkuus riittää sekin.

        B&G Zeus näyttö on kyllä hyvä ja kohtuuhintainen, itsellenikin tuttu. Ehkä on seuraava hankinta omaan veneeseen, jos tulee tarve.
        Vene-elektroniikka tuntuu olevan loputon suo, johon rahaa uppoaa. Laitteet ovat melko lyhytikäisiä. Koko ajan johonkin vempaimeen tulee häikkää ja koko ajan markkinoille tulee uusia leluja.


      • siksi siis
        miksi Vector G2 ? kirjoitti:

        Kerro miksi suosittelet yli 3k euron Vector 2G gps-kompassia? Esitteessä sen suuntatarkkuuden kerrotaan olevan alle 0.3°. Milloin ja mihin purjeveneessä tarvitaan tuollaista suuntatarkkuutta?

        Mainiosti olen pärjännyt Sestrelin magneettikompassilla, joka riittää minulle ohjailukompassiksi. Furunon gps-antenni on toiminut oikein hyvin (se on yhdistetty tutkaan, AIS:iin ja gps-näyttöön). Tavallinen gps näyttää COG:n aivan riittävällä tarkkuudella. Plotterin D-GPS tarkkuus riittää sekin.

        B&G Zeus näyttö on kyllä hyvä ja kohtuuhintainen, itsellenikin tuttu. Ehkä on seuraava hankinta omaan veneeseen, jos tulee tarve.
        Vene-elektroniikka tuntuu olevan loputon suo, johon rahaa uppoaa. Laitteet ovat melko lyhytikäisiä. Koko ajan johonkin vempaimeen tulee häikkää ja koko ajan markkinoille tulee uusia leluja.

        Olet oikeassa siinä, että elektroniikkaan saa laitettua ihan niin paljon rahaa kuin vain haluaa, mutta kysymykseesi:

        Vector 2G koska:
        Virkistystaajuus COG on 10 Hz. Modernit plotterit pystyvät näyttämään kuvaa samalla taajuudella nykimättä, hitaammassa tule nykimistä
        Tarkkuus on erinomainen joten tutkakuva kartan päällä on oikeassa asennossa aina, magneettikomapssilla ei tutkakuvaa eds saa kartan päälle.
        Paikkatarkkuus on 90% ajasta alle 1 m
        Kytkentä on NMEA2k:lla, verkko on nopea ja helppo tehdä eikä kaapelia tarvitse vetää plotterille joka laitteesta erikseen.
        Virrankulutus on pieni.
        Soveltuu mainiosti autopilotin lähteeksi tarkan paikkatiedon takia.
        Edustaa modernia tekniikkaa eli on yhteensopiva myös seuraavan plotterin kanssa.

        Ja kyllä, pärjään minäkin vanhalla magneetikompassilla ja kartalla. Se ei vain ole yhtä kivaa.


    • Noviisi__

      Voisiko joku avata erot 2G, 3G ja 4G tutkien välillä?

      • tossa aluksi

        4G on samaa tekniikkaa kuin 3G, mutta parempi. Sitä pystyy säätämään mm. kierrosluvun suhteen.

        Tavallinen tutka toimii pulsseilla. Pulssi heijastuu kohteesta ja heijastukseen kuluvan ajan perusteella lasketaan kohteen etäisyys. Pulssi on lyhyt ja voimakas signaali.

        3G ja 4G eli laajakaistatutka lähettää jatkuvasti ja vastaanottaa jatkuvasti huomattavasti pienemmällä teholla. Jotta takaisin heijastuneesta signaalista voitaisiin laskea kohteen etäisyys, pitää tietää kauanko signaalin takaisin heijastumiseen on kulunut aikaa. Laajakaistatutka lähettää vaihtuvalla taajuudella ja laskee kuinka kauan juuri tietyllä taajudella lähetetyn signaalin heijastumiseen menee.

        Käytännössä laajakaistatutka on pulssitutkaa tarkempi lähialueella, mutta kaukana olevien kohteiden havainnoimisessa huonompi. Minun käytössäni lähialueen erottamisen etu on merkittävämpi ja tutkalla näkee paljon kauemmaksi kuin on tarpeen. Jollakin voi olla toisin. Viime aikoina pulssitutkien tarkkuus on parantunut signaalin käsittelyalgoritmien parantuessa.

        Laajakaistatutka vie vähemmän sähköä ja sen sijoittaminen on helpompaa koska sen säteeseen joutumisesta ei ole haittaa esimerkiksi hämäränäölle tai muutenkaan. Pulssitutka pitää asentaa mahdollisimman ylös ja laajakaistatutka melko alas ohjeiden mukaan. Tosin kummatkin täyttää tehtävänsä ainakin kohtuullisesti paikasta riippumatta.

        2G tutkasta ei ole kuullut.


      • tossa aluksi kirjoitti:

        4G on samaa tekniikkaa kuin 3G, mutta parempi. Sitä pystyy säätämään mm. kierrosluvun suhteen.

        Tavallinen tutka toimii pulsseilla. Pulssi heijastuu kohteesta ja heijastukseen kuluvan ajan perusteella lasketaan kohteen etäisyys. Pulssi on lyhyt ja voimakas signaali.

        3G ja 4G eli laajakaistatutka lähettää jatkuvasti ja vastaanottaa jatkuvasti huomattavasti pienemmällä teholla. Jotta takaisin heijastuneesta signaalista voitaisiin laskea kohteen etäisyys, pitää tietää kauanko signaalin takaisin heijastumiseen on kulunut aikaa. Laajakaistatutka lähettää vaihtuvalla taajuudella ja laskee kuinka kauan juuri tietyllä taajudella lähetetyn signaalin heijastumiseen menee.

        Käytännössä laajakaistatutka on pulssitutkaa tarkempi lähialueella, mutta kaukana olevien kohteiden havainnoimisessa huonompi. Minun käytössäni lähialueen erottamisen etu on merkittävämpi ja tutkalla näkee paljon kauemmaksi kuin on tarpeen. Jollakin voi olla toisin. Viime aikoina pulssitutkien tarkkuus on parantunut signaalin käsittelyalgoritmien parantuessa.

        Laajakaistatutka vie vähemmän sähköä ja sen sijoittaminen on helpompaa koska sen säteeseen joutumisesta ei ole haittaa esimerkiksi hämäränäölle tai muutenkaan. Pulssitutka pitää asentaa mahdollisimman ylös ja laajakaistatutka melko alas ohjeiden mukaan. Tosin kummatkin täyttää tehtävänsä ainakin kohtuullisesti paikasta riippumatta.

        2G tutkasta ei ole kuullut.

        Tosin kaikki tutkat toimivat UHF kanavilla, joten kantavuuden määrää radiohorisontti. Eli mitä alempana antenni on, sitä lyhyempi kantauma. Tai käänteisesti, mitä alempana antenni on, sitä vähemmän tehoa tarvitaan.

        En koskaan ole kuullut perinteisen tutkan säteilyn vaikuttavan välittömästi pimeänäköön, sen sijaan se tuhoaa kyllä silmiä ja siittiöitä ajan kanssa (laivatutkat varsin nopeastikin).

        Noin lähtökohtaisesti uskon, että paras ja edullisin hankinta on edeltävän sukupolven uusin malli. Silloin kaikki lapsenviat ovat karsiutuneet ja hintakin on kohdallaan hifistelijöiden ostaessa "uutta ja parempaa" lapsenkengissä olevaa tavaraa. Pätee veneilyn lisäksi mm. kännyköihin ja autoihin.


      • 7+11
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Tosin kaikki tutkat toimivat UHF kanavilla, joten kantavuuden määrää radiohorisontti. Eli mitä alempana antenni on, sitä lyhyempi kantauma. Tai käänteisesti, mitä alempana antenni on, sitä vähemmän tehoa tarvitaan.

        En koskaan ole kuullut perinteisen tutkan säteilyn vaikuttavan välittömästi pimeänäköön, sen sijaan se tuhoaa kyllä silmiä ja siittiöitä ajan kanssa (laivatutkat varsin nopeastikin).

        Noin lähtökohtaisesti uskon, että paras ja edullisin hankinta on edeltävän sukupolven uusin malli. Silloin kaikki lapsenviat ovat karsiutuneet ja hintakin on kohdallaan hifistelijöiden ostaessa "uutta ja parempaa" lapsenkengissä olevaa tavaraa. Pätee veneilyn lisäksi mm. kännyköihin ja autoihin.

        kertokaas vielä kun istuu ruotsinlaivan keulakahvilassa aamiaisella ja katselee merimaisemaa eteenpäin niin siinä samalla silmien tasalla pyörii parimetrinen tutka-antenni. Tuhoaako sen katselu silmät ja siittiöt myöskin? On nimittäin useampi kilowatti mikroaaltotehoa suoraan silmille siinä... Ilmankos pysyy kahvikuppi lämpimänä pidempäänkin?


      • Seppomartti
        7+11 kirjoitti:

        kertokaas vielä kun istuu ruotsinlaivan keulakahvilassa aamiaisella ja katselee merimaisemaa eteenpäin niin siinä samalla silmien tasalla pyörii parimetrinen tutka-antenni. Tuhoaako sen katselu silmät ja siittiöt myöskin? On nimittäin useampi kilowatti mikroaaltotehoa suoraan silmille siinä... Ilmankos pysyy kahvikuppi lämpimänä pidempäänkin?

        Tutka tuskin aiheuttaa hämäränäköön muutoksia. Sellaisia vahinkoja on ollut, että lentomekaanikko on saanut harmaakaihin kun tutka on ollutkin päällä. Sian silmään harmaakaihi syntyy 0.6 kW teholla noin 10 sekunnissa mikroaaltouunissa. Röntgensäteilyn vaarallisuus on tietenkin tunnettu sen jälkeen kun mm. Marie Cyrie kuoli siihen. Kännykän säteilyä ympäristöön on tutkittu muttei todistettavaa haittaa ole löytynyt. Kyllä lyhytaaltoisen säteilyn primaarikeilaan on syytä suhtautua varovaisesti. Oletan, mutten tiedä, että Ruotsinlaivassa ikkunan ja raudan paksuus on katsottu riittäväksi. Lasihan voi olla lyijypitpinen jos ei muuten paksuudesta ole suojaa. Kristallilasi on n 24% lyijyä.


      • samaa tavaraa
        Seppomartti kirjoitti:

        Tutka tuskin aiheuttaa hämäränäköön muutoksia. Sellaisia vahinkoja on ollut, että lentomekaanikko on saanut harmaakaihin kun tutka on ollutkin päällä. Sian silmään harmaakaihi syntyy 0.6 kW teholla noin 10 sekunnissa mikroaaltouunissa. Röntgensäteilyn vaarallisuus on tietenkin tunnettu sen jälkeen kun mm. Marie Cyrie kuoli siihen. Kännykän säteilyä ympäristöön on tutkittu muttei todistettavaa haittaa ole löytynyt. Kyllä lyhytaaltoisen säteilyn primaarikeilaan on syytä suhtautua varovaisesti. Oletan, mutten tiedä, että Ruotsinlaivassa ikkunan ja raudan paksuus on katsottu riittäväksi. Lasihan voi olla lyijypitpinen jos ei muuten paksuudesta ole suojaa. Kristallilasi on n 24% lyijyä.

        Tutkan säteily voi aiheuttaa vaurioita pehmytkudoksissa, kuten silmissä. Hämäränäkö vaurioituu helposti. Miksipä näin ei olisi, kun kaihiakin syntyy.


      • skiglaaja.
        samaa tavaraa kirjoitti:

        Tutkan säteily voi aiheuttaa vaurioita pehmytkudoksissa, kuten silmissä. Hämäränäkö vaurioituu helposti. Miksipä näin ei olisi, kun kaihiakin syntyy.

        Joskus merikoulun laiteopin tunnilla laskettiin em. Ravintolatapauksen saama säteilyannos. Tulos oli; ei merkittävää säteilyä osu henkilön kohdalle. Koska Pulssin leveys vain 1cm ja säde pulssimuotoista. Tai sitten jotain muuta.


      • -morris-
        tossa aluksi kirjoitti:

        4G on samaa tekniikkaa kuin 3G, mutta parempi. Sitä pystyy säätämään mm. kierrosluvun suhteen.

        Tavallinen tutka toimii pulsseilla. Pulssi heijastuu kohteesta ja heijastukseen kuluvan ajan perusteella lasketaan kohteen etäisyys. Pulssi on lyhyt ja voimakas signaali.

        3G ja 4G eli laajakaistatutka lähettää jatkuvasti ja vastaanottaa jatkuvasti huomattavasti pienemmällä teholla. Jotta takaisin heijastuneesta signaalista voitaisiin laskea kohteen etäisyys, pitää tietää kauanko signaalin takaisin heijastumiseen on kulunut aikaa. Laajakaistatutka lähettää vaihtuvalla taajuudella ja laskee kuinka kauan juuri tietyllä taajudella lähetetyn signaalin heijastumiseen menee.

        Käytännössä laajakaistatutka on pulssitutkaa tarkempi lähialueella, mutta kaukana olevien kohteiden havainnoimisessa huonompi. Minun käytössäni lähialueen erottamisen etu on merkittävämpi ja tutkalla näkee paljon kauemmaksi kuin on tarpeen. Jollakin voi olla toisin. Viime aikoina pulssitutkien tarkkuus on parantunut signaalin käsittelyalgoritmien parantuessa.

        Laajakaistatutka vie vähemmän sähköä ja sen sijoittaminen on helpompaa koska sen säteeseen joutumisesta ei ole haittaa esimerkiksi hämäränäölle tai muutenkaan. Pulssitutka pitää asentaa mahdollisimman ylös ja laajakaistatutka melko alas ohjeiden mukaan. Tosin kummatkin täyttää tehtävänsä ainakin kohtuullisesti paikasta riippumatta.

        2G tutkasta ei ole kuullut.

        Ja muistetaan se myös ettei nämä laajakaista tutkat herätä raconia tavallisen tutkan tapaan.


      • samma på
        skiglaaja. kirjoitti:

        Joskus merikoulun laiteopin tunnilla laskettiin em. Ravintolatapauksen saama säteilyannos. Tulos oli; ei merkittävää säteilyä osu henkilön kohdalle. Koska Pulssin leveys vain 1cm ja säde pulssimuotoista. Tai sitten jotain muuta.

        Siis 1º.


      • 2 x kad44
        -morris- kirjoitti:

        Ja muistetaan se myös ettei nämä laajakaista tutkat herätä raconia tavallisen tutkan tapaan.

        Pitääkö paikkansa fakta vai höpinä luulo?


    • jotain ajatusta

      Mikä on paras tutka? Vähän riippuu miten tuota haluaa käyttää. Jos haluaa ajaa tutkalla niin että mittailee käännöspisteitä sivuutuksia jne, on laitteilla suuria eroja käytettävyydessä. Haluaako ajaa north up vai meneekö headuppi? Jos headup riittää ei erillistä kompassia tarvita. Ainakaan ne mallit mitä olen käyttänyt ei north up tykkää toimia pelkällä GPS avulla riittävän tarkasti.

      En kyllä tiedä miten tuollainen kosketusnäyttö toimii oikeasti veneessä (ei kokemusta) ei ainakaan missään nopeakulkuisessa moottoriveneessä mielestäni toimiva. Tiukkaa tekee osua oikeaan nappulaankin kun vähän merenkäyntiä. Purkkari toki liikkuu paljon tasaisemmin mutta siellä usein hanskat kädessä purjehtiessa.

      Riittävän iso näyttö ja tarpeeksi tehokas antenni joka on asennettu mielellään min 3m korkeuteen. Miellyttävä käyttöliittymä eiköhän tässä ole tärkeimmät mitä valinnassa pitää huomioida. TIetysti kartta on plotterin puolelle on myös tärkeä osa koko laitteen käyttämisen kannalta.

      • kokemusta

        Head up toimii ihan erinomaisesti nykyaikaisilla hyvillä plottereilla. Se vaatii riittävän suuren näytönohjaimen, jollainen löytyy ainakin Simin uusista vehkeistä ja varmasti Furunoltakin. Vanha 5" Northstar vaihtaa kuvaa enemmän kuin näyttää sitä headuppina.

        Toinen tärkeä asia on nopea kompassi. Headuppina plotterin päällä suunnan virkistystaajuuden pitää olla vähintään 10Hz, paikalle riittää 1Hz. Muuten kuva nykii ikävästi.

        Kosketusnäyttö sopii ihan hyvin nopeaan isoon veneeseen. Tosin omassa veneessä ruutu on sen verran kaukana, että pitää kurottaa, mutta niinhän se on nappienkin kanssa. Kaukosäädin voisi ola mukava, mutta ei välttämätön.

        Laajakaistatutka on erinomainen, mutta korkeudeksi suositellaan juurikin tuota 3-4m, mitä edellä esitettiin. Moottoriveneessä korkeus on ihan passeli, mutta purkkarilla osuu hankalasti maston keskelle.


      • jotain ajatusta
        kokemusta kirjoitti:

        Head up toimii ihan erinomaisesti nykyaikaisilla hyvillä plottereilla. Se vaatii riittävän suuren näytönohjaimen, jollainen löytyy ainakin Simin uusista vehkeistä ja varmasti Furunoltakin. Vanha 5" Northstar vaihtaa kuvaa enemmän kuin näyttää sitä headuppina.

        Toinen tärkeä asia on nopea kompassi. Headuppina plotterin päällä suunnan virkistystaajuuden pitää olla vähintään 10Hz, paikalle riittää 1Hz. Muuten kuva nykii ikävästi.

        Kosketusnäyttö sopii ihan hyvin nopeaan isoon veneeseen. Tosin omassa veneessä ruutu on sen verran kaukana, että pitää kurottaa, mutta niinhän se on nappienkin kanssa. Kaukosäädin voisi ola mukava, mutta ei välttämätön.

        Laajakaistatutka on erinomainen, mutta korkeudeksi suositellaan juurikin tuota 3-4m, mitä edellä esitettiin. Moottoriveneessä korkeus on ihan passeli, mutta purkkarilla osuu hankalasti maston keskelle.

        Tuo kompassin hitaus tuossa juuri tulee ongelmaksi northuppina ajaessa. Laitteet joita olen käyttäny on ollut kompassi signaali suoraan samaisen laitteen GPSästä. Tuo toimi noin perjaatteessa ok mutta sitten oli niitä kertoja kun ei toimi. Eli parempi on ajaa ainakin tuolla tutkalla headuppina. Lisäksi kun GPS sekoaa on tutka yhä käyttökelpoinen.

        Ja toisaalta jos tuota tutkaa käyttää pelkästään ylimääräisten esteiden havaitsemiseen veneen kurssilta en näe mitään estettä miksi ei käyttäisi headuppia. Näin taidetaan kuitenkin käyttää tutkia pääasiallisesti kun plotteri on niin helppo.


    • mikä ettei...

      Onhan nuo käteviä vehkeitä varsinkin jos niitä on opeteltu käyttämään, siis muutenkin kuin naapuriveneilijöiden kateuden herättäjinä. Syytä on myös muistaa että törmäyksen satuttua ei ole puolustus jos sanoo ettei osannut käyttää tutkaa. Asetus yhteentörmäyksien estämisestä näet velvoittaa käyttämään tutkaa jos sellainen on ja jos se on kunnossa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mieleni harhailee sinussa

      Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei
      Tunteet
      8
      1528
    2. Toivotko, että

      hän tulisi juttelemaan sinulle, vai lähestytkö mieluummin itse?
      Ikävä
      89
      1155
    3. Jännitän sinua J mies

      Ei tästä tulee mitään. Tuskin kaikki olis mennyt näin moneen solmuun, jos olis tarkoitettu meidät yhteen.
      Ikävä
      108
      1088
    4. Kuinka kauan kesti että ihastuit

      Kaivattuusi? Jos lasketaan siitä hetkestä alkaen kun näit hänet ensi kerran. Oliko jokin tilanne tai tapahtuma, joka voi
      Ikävä
      51
      953
    5. Olen käyttäytynyt sinua kohtaan väärin toistuvasti

      Puolustuksekseni täytyy sanoa, että ei ole ollut tahallista vaan seurausta harhaisista luuloista ja ajatuksista. Esimerk
      Ikävä
      62
      827
    6. Orpo suunnittelee palestiinalaislasten Suomeen siirtoa

      "Sairaalahoitoa tarvitsevien lasten ottaminen Suomeen on lisäksi selvityksessä, Orpo sanoo. – Jos meillä on mahdolli
      Maailman menoa
      184
      749
    7. Tunneälyä testaamaan!

      Testi pitää sisällään viisi osa-aluetta. Itse sain täydet tuosta ensimmäisestä eli 25/25. Kokonaispistemäärä oli 100/125
      Lesbot
      3
      726
    8. Vaikutat tosi mielenkiintoiselta ja

      paksulta. 😂 m - n
      Ikävä
      81
      725
    9. solmussa solmussa

      Tilanne solmussa. Umpisommussa🫢
      Ikävä
      35
      679
    10. Saanko mies tulla sun kainaloon nukkumaan?

      En saa unta kun mietin sua❤️ Saako tulla sun viereen ja käpertyä sun kainaloon?
      Ikävä
      42
      633
    Aihe