Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Lapset ja läheisen masennus

    Luin juuri Ben Furmanin kirjan 'Jossakin on ilo', jossa annetaan 'tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen'. Suosittelen lukemaan. Itseäni kosketti - ja on mietityttänyt muutenkin omakohtaisesti - lasten huomioon ottaminen kun perheessä esim. äiti sairastaa masennusta. Miten siis lapset kokevat asian. Kirjassa onkin seuraavanlainen lainaus: 'Lapset joiden äiti tai isä tai kumpikin sairastaa affektihäiriötä, tarvitsevat apua kehityksessään. Vanhemman psykiatrinen hoito ei yksin riitä, vaan on ajateltava myös lapsia. Aina kun hoidetaan depressiivistä vanhempaa on lasten psykososiaalinen tilanne vähintäänkin arvioitava. Samalla aukeaa ovi myös ehkäisyyn, joka ei ole pelkästään suotavaa vaan lasten terveen kehityksen kannalta usein välttämätöntä.' -Tytti Solantaus ja William Beardslee, Duodecim 1996
    2366
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Niin, elikkä lasten elämä on tuhoon tuomittu ja joudutaan silmätikuksi. Kyllä oman tilanteensa(vanhemman)tiedostaminenkin vie jo pitkälle. Ei heti tartteis syyllistää vanhempia, nimittäin masentunut vanhempi tekee sitä kyllä ihan riittävästi itsekin. Vanhemman masennus ei välttämättä merkitse surkeaa lapsuutta.

    Äänestä

    meillä masentui ensin lapsi ja sitten minunkin masennus havaittiin, todettiin...tai jotain... nyt sitten ollaan yhdessä masentuneita... yh-perhe... ei tukea mistään.. tässä me vaan ollaan ja ihmetellään masentuneina toisiamme. Kunnalla on varat loppu... apua ei ole.

    Mitä iloa on teoriatoedosta, kun toteutus on nolla?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Huolestunut kirjoitti:

    Luin juuri Ben Furmanin kirjan 'Jossakin on ilo', jossa annetaan 'tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen'. Suosittelen lukemaan. Itseäni kosketti - ja on mietityttänyt muutenkin omakohtaisesti - lasten huomioon ottaminen kun perheessä esim. äiti sairastaa masennusta. Miten siis lapset kokevat asian. Kirjassa onkin seuraavanlainen lainaus: 'Lapset joiden äiti tai isä tai kumpikin sairastaa affektihäiriötä, tarvitsevat apua kehityksessään. Vanhemman psykiatrinen hoito ei yksin riitä, vaan on ajateltava myös lapsia. Aina kun hoidetaan depressiivistä vanhempaa on lasten psykososiaalinen tilanne vähintäänkin arvioitava. Samalla aukeaa ovi myös ehkäisyyn, joka ei ole pelkästään suotavaa vaan lasten terveen kehityksen kannalta usein välttämätöntä.' -Tytti Solantaus ja William Beardslee, Duodecim 1996

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu