tämä nyt on tällaista yleistä haaveilua, johon kuitenkin haluisin faktoja :)
sitten joskus kun hankin ison maatilan niin ajattelin ruveta kasvattamaan koiria, tai ainakin kokeilla miltä se tuntuisi.
rodun pitää olla sellainen, jota voisi kasvattaa ulko-oloissa.
itse olisin kiinnostunut siperian hyskeista ja niiden kasvattamisesta..
kuvittelisin kasvatuksen olevan seuraavanlaista:
-n. 2 kpl narttuja joilla pentuja teetettäisiin säännöllisesti
- pennut syntyisivät erillisessä rakennuksessa josta olisi vapaa kulku isoihin tarhoihin jne..
¤¤
haluisinkin tiedustella yleisestikkin ns. ulkokoirien kasvattajilta heidän "työkuvastaan".
kuinka paljon aikaa/rahaa vaatii?
kuinka isot tarhat esim. hyskin kokoisille koirille?
hoitorutiinit ym..
tämä kaikki voi toteutua vasta monen monen vuoden päästä mutta silti olisin vastauksista todella kiitollinen!!
myöskin muita ulkona viihtyviä rotuja saa ehdottaa (kokemuksien kera)..
ja mitä kaikkea voisi esim. hyskin kanssa touhuta??
kiitos jo etukäteen!!
sitten joskus kun hankin ison maatilan niin ajattelin ruveta kasvattamaan koiria, tai ainakin kokeilla miltä se tuntuisi.
rodun pitää olla sellainen, jota voisi kasvattaa ulko-oloissa.
itse olisin kiinnostunut siperian hyskeista ja niiden kasvattamisesta..
kuvittelisin kasvatuksen olevan seuraavanlaista:
-n. 2 kpl narttuja joilla pentuja teetettäisiin säännöllisesti
- pennut syntyisivät erillisessä rakennuksessa josta olisi vapaa kulku isoihin tarhoihin jne..
¤¤
haluisinkin tiedustella yleisestikkin ns. ulkokoirien kasvattajilta heidän "työkuvastaan".
kuinka paljon aikaa/rahaa vaatii?
kuinka isot tarhat esim. hyskin kokoisille koirille?
hoitorutiinit ym..
tämä kaikki voi toteutua vasta monen monen vuoden päästä mutta silti olisin vastauksista todella kiitollinen!!
myöskin muita ulkona viihtyviä rotuja saa ehdottaa (kokemuksien kera)..
ja mitä kaikkea voisi esim. hyskin kanssa touhuta??
kiitos jo etukäteen!!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jospa ihan ensimmäiseksi opettelisit kirjoittamaan rodun nimen oiken!
Toisekseen ilman isoa alkupääomaa ei kannata haaveillakaan "kasvatuksesta".
Kolmanneksi koirien kasvatus ei ole "-n. 2 kpl narttuja joilla pentuja teetettäisiin säännöllisesti" - sinä kuvaat TEHTAILUA!
Kasvatuskurssit täytyy käydä. Mitä enemmän hankit jo ennakkoon tietoa koirista, ruokinnasta, käyttäytymisestä, perinnöllisyydestä, sairauksista, rakenteesta, koulutuksesta jne. sitä parempi.
Rotu kannattaa valita huolella.Käy näyttelyissä ja kasvattajien luona keskustelemassa mahdollisista valisemistasi vaihtoehdoista.
Meillä on 4 kpl.samojedeja. Minulle maksimimäärä. Tarhat ovat 11/7 m. Kaikilla omat kopit. Lisäksi iso piha aidattu ja silti koiria ulkoilutetaan säännöllisesti. Metsissä, jäällä, remilenkeillä jne. Myös vedätetään, hiihdetään...Koirat ramppaavat sisälle-ulos mielensä mukaan.
Pennutukset tapahtuvat sisällä. Haluan sosiaalistaa koirat kodin ääniin ja elämään. Menevät kotikoiriksi, perheenjäseniksi. Rotu on hyvin ihmisrakas ja sosiaalinen. Siksi.
En uskaltaisi pennuttaa erillisessä rakennuksessa, jossa koiraemo ja pennut eivät olisi koko aikaa silmieni alla. Tiineydessä, synnytyksessä ja pentujen hyvinvoinnissa saa olla hyvin tarkkaavainen ja huolellinen.
Joskus pääsee rahallisesti "voitolle" joskus ei. Pennutuksen komplikaatioiden hoito on kallista! Vähintään 1000 euroa saa olla koko ajan säästössä pahan päivän varalta.
Pentujen myyminen on hienovaraista hommaa. Vaatii ihmistuntemusta. Pennuista on vastuussa vielä pitkään niiden lähdettyä kotoa.
Minun mielestäni on kohtuutonta teettää nartulla enemmän kuin 2-3 pentuetta sen elinaikana. Se on emolle suuri rasite. Myös kennelliitto on määritellyt pennutusrajat. Periytymistä/periyttämistä täytyy tarkastella obkektiivisesti ja luopua siitä, jos pentueet eivät täytä rotumääritelmää tai löytyy jotakin sairautta tms.
Hullun hommaa. Työteliästä. Saa valvoa, huolehtia siisteydestä, ruokinnasta, lääkityksistä jne. jne. väsmykseen asti. Toisaalta hyvin kehittyvät pennut ja hyvin hoitava emo palkitsevat suuresti.
Että ajattelit ruveta kasvattamaan koiria,no ensin mars mars kasvattaja kurssille,jonka hyväksytysti suoritettuasi voit hakea kennelnimeä.
Mitään rotua en suosittele kasvattamaan ulkona.Miten olet ajatellut hoitaa pentujen sosiaalistamisen,jos asuvat ulkorakennuksessa?
Aikaa ja rahaa vaatii varmasti paljon,haluathan kasvattajana parantaa rotua,etkä vain lisätä lukumäärää?
Jutustasi sain sen kuvan,ettet edes tunne rotua jota haluat ruveta kasvattamaan,ei kasvattajaksi niin vain ruveta.Vaatii vuosien mukanaolon koiraharrastuksessa,ennen kuin tuntee rotua niin paljon,että kannattaa edes haaveilla kasvatuksesta.
Ensin pitää olla paljon kokemusta koirista,vasta sitten voi kasvatuksen aloittaa.Ja mikään ei takaa että vaikka kuinka koitat sen tulevan jalostusnarttusi lupaavasta pentueesta valita,että siitä itsestään tulee niin hyvä koira,että sillä sukua kannattaa jatkaa.
Kasvatustyö on myös sitä,että osaa olla astuttamatta narttunsa,vaikka se olisi miten mukava koira,jos ei sillä ole rodulle mitään annettavaa.
Tämä tekstisi oli vähän liiankin totta. Itsenikin piti kirjoittaa, että jos ottaa kaksi narttua itselleen ja sitten toisesta ei tulekaan niin hyvää, että sillä kannattaisi kasvattaa, niin mitäs sitten. meinaakohan aloittaja silti kasvattaa tällä nartulla vaikka se ei olisikaan rodun parhaimpia yksilöitä. Ja ainakin pitää osata kirjoittaa rodun nimi oikein, sekä tosiaan olla hyvin tiiviisti harrastustoiminnassa mukana ennenkuin kannattaa edes alkaa harkita kasvattamista.
Ei se todellakaan mene niin, että hei minähän alan nyt aksvattamaan, ööh tuo husky olis ihan kiva. Joos alanpas kasvattamaan tota rotua. Sitten pennun ostajat tulevat kysymään perinnöllisistä sairauksista: öööh en mä tiedä, mähän vaan kasvatan.
Ensiksikin, tätä työtä on aivan turha tehdä euron kuvat silmissä. Kasvatus on erittäin työteliästä ja vaativaa hommaa ja erittäin vastuullista. Olet vastuussa pennuistasi vielä senkin jälkeen kun ne ovat lähteneet maailmalle.
Ensin sinun pitää käydä kasvattajan peruskurssi, sitten anoa kennelnimeä, sitten hankkia ne kaksi narttua. Niiden miettimiseen meneekin paljon aikaa, koska tarvitsee hyvin tarkkaan miettiä, että mitä haet kasvatustoiminnaltasi ja mitkä olisivat siihen sopivia narttuja. Sitten kun nartut tulevat siihen ikään, niin sinun pitää tehdä niille kaikki tutkimukset, tosin siperianhusky ei kuulu PEVISA:an. Sinulla pitää olla hyvin selkeät tavoitteet.
Sitten pitää etsiä sopivia uroksia, joita voi joutua hakemaan jopa ulkomailta asti. Tarvitsee tietää todella paljon rodun historiasta ja taustoista sekä perinnöllisistä sairauksista ym.
Tarhojen pitää olla melko isot, ja niissä pitää olla kopit. Tästäkin löytyy tietoa esim. eläinsuojelulaista ja kasvattajan peruskurssin kirjasta.
Mielestäni pentujen pitää saada syntyä ja kasvaa sisällä ihmisten kanssa, jotta ne sosiaalistuvat kuten niiden pitääkin.
Rahaa tämä homma vaatii hyvin paljon, ja aikaakin erittäin paljon. Kun koiralla on pennut, jotka kasvavat kanssasi vähintään 7viikkoa, niiden kanssa tulee viettää todella paljon aikaa ja niitä pitää lisäruokkia useita useita kertoja päivässä. Itse aina olen 24/7 koirieni kanssa kun ne ovat viimeisillään tiineinä ja pentujen kanssa olen myös melkein aivan kokoajan. Ensimmäiset yöt valvon mieheni kanssa vuorotellen, että tiedän kaikkien pentujen olevan kunnossa. Tähän suunnitelmaan ei sovi työssäkäynti, koska siitä tulisi erittäin raskasta. Yleensä olenkin sitten sairaslomalla nämä ensimmäiset viikot.
Mitäköhän vielä. Tämäkin oli vain hyvin tiivistettynä, tekstiä minulta riittäisi useita useita sivuja, mutta toivon, että tästä tiivistyksestä oli jotain apua.
onnistut sairastumaan juuri pennuttamisen ajankohtana? Luulisi olevan raskasta sairaana hoitaa pentuja.
Vai hankitko härskisti aiheettoman sairasloman harrastuksen vuoksi?
Ja mitäs tämä sinua koskettaa? Tämä nyt mielestäni ei kuulu mitenkään sinulle.
sinulle kuuluu jonkun ihmisen pennutussuunnitelmat? Kuitenkin mariset täällä minkä ehdit.
Osoittaa se nyt jotain henkilön moraalista, jos ottaa sairaslomaa harrastuksen vuoksi.
tuo nyt oli vaan tollaista yleistä tietoa mitä kysyin.
ihan alustavaa koko homma!
totta kai perehdyn tarkemmin asiaan sitten kun se on ajankohtaista.
tällä hetkellä olen opiskelija ja sitten se maatila joskus kymmenen vuoden päästä!
ihme tuomitsemista joillakin... kirjoitusvirheestä lähtien...hohhoijaa. mutta kiitos eräille jotka jaksaavat vastata ja kommentoida asiallisesti, eivätkä ala tuomita..
NEUVOJA vain kyselen..sellaista suuntaa antavaa tietoa, kokemuksia, mitä on odotettavissa jos nyt meinaa kasvattajaksi "ryhtyä"....
Et sinä ala perehtymään asiaan sitten kun se on ajankohtaista vaan vuosia ennen sitä jo. Silloin kun se tulee ajankohtaiseksi on jo liian myöhäistä alkaa asiaan perehtymään.
Älä masennu. Näillä palstoilla saa turhan helposti kärkkäitä vastauksia. Olit mielestäni ihan selvästi ilmaissut, että asia on vasta haaveena mielessäsi ja olet kokematon sen suhteen. Jos kasvatustyö todella kiinnostaa, ala ottaa selvää "koiramaisuuksista"ja kouluttautua. Aseta pitkällinen tavoite. Hiljaa hyvä tulee. Tsemppiä!
Kiitos tiimi hyvistä vastauksista! tollasia tänne enemmän!!
KOROSTAN EDELLEEN ETTÄ KYSEINEN HOMMA ON VIELÄ HAAVEENA SYVÄLLÄ MIELEN SOPUKOISSA! EN AIO HUOMENNA ENKÄ YLIHUOMENNAKAAN "TUOSTA VAAN RUVETA" KASVATTAJAKSI!!!
kaikki on vielä auki.
hyvähän se ihmisten on tuomita kirjoitusten perusteella..
tottakai teen kaiken mahdollisen tarvittavan ja mahdollisesti ylimääräisenkin jotta kasvatustyö oli antoisaa! en tarkoita rahallisesti vaan kaikkien osapuolten kannalta!!
jokohan porukka nyt ymmärtäisi mitä tarkoitan..
*huoh*
ja asialliset suunnitelmat sinulla on. Täällä joillakin "asiantuntijoilla" on vain pipo hieman kireällä. :-)
Toivottavasti saat hankittua maatilasi. Se antaisi loistavat puitteet kasvattamiselle ja muutenkin eläinten kanssa puuhailulle.
On olemassa sellaisia koirakasvattaja kursseja,olen itsekkin mie menossa sellaiseen, on vähän samat suunnitelmat, maatila on jo valmiina, kunhan tuo pentu kasvaa, niin sitten.Mutta kurssi kannattaa käydä , ettei tarvii ihan vihreenä aloittaa.
Ei kannata käydä vaan pitää käydä se kasvattajan peruskurssi, koska muuten ei saa kennelnimeä. Se on siis vaatimuksena kennelnimen saantiin.
minkäslaisia asioita siellä kurssilla käydään? mistä voi kysellä sitten joskus niistä kursseista? kauanko kestää? hinta?
olen miettinyt tuota pentujen synnytyspaikkaa, tiedän paikan missä kasvatetaan ajokoiria ja siellä pennut syntyvät ja kasvavat erillisessä rakennuksessa ja tuntuvat viihtyvän erittäin hyvin... kertokaas teidän mielestänne molempien ("sisäsynnytyksen" ja "ulkosynnytyksen" hyviä ja haittapuolia, kokemuksia kanssa!).
olisin asiasta erittäin kiitollinen!
Kasvattajakursseja järjestävät eri kennelpiirit. Koiramme-lehdestä löytää. Myöskin kennelliiton sivuilta kannattaa etsiä. Kurssit yleensä täyttyvät nopeasti. Kurssilla käydään läpi kasvatustoimintaan liittyviä asioita; Lakia, pennutus, koiran hoito, kauppa jne. Hintaa en muista, ei kuitenkaan mahdottomia. Kurssilla pidetään loppukoe, joka täytyy läpäistä. Myös kasv.kurssi 2 on hyödylistä käydä. Ykkönen on pakollinen kennelnimen saamiseksi.
Muitakin koiran hoitoon ja kasvatukseen liittyviä kursseja kannattaa käydä. Kasvattajana joutuu vastailemaan mitä moninaisimpiin kysymyksiin. Kaikki tieto on hyödyllistä.
Perustelinkin jo, miksi suosin rotuni kohdalla sisäpennutuksia. Monet ostajat näyttävät pitävän tärkeänä, että pentu on sosiaalistettu kotielämään ja monenlaisiin ihmisiin/ääniin/tapahtumiin.
Itse kävin juuri kasvattajan peruskurssin uudelleen, ihan tietojeni paikkailemiseksi. Hintaa en nyt minäkään muista. Paikat täyttyvät erittäin nopeasti ja ainakin meidän kurssilla oli ihan toiselta puolelta suomeakin ihmisiä. Kurssi on kaksipäiväinen, ja kestää muistaakseni n.8tuntia molempina päivinä eli istumista todellakin riittää. Yleensä järjestetään jonkun hotellin tai majoittusmispaikan kokoushuoneessa, jotta pitkämatkalaiset pääsevät sitten yöpymään. Toisilla oli koirakin silloin mukana.
Kurssin sisältö: koiran rakenne(mikä on muuten yllättävän vaikea osa-alue), pennutus, kasvattajan vastuu omaa rotua, ostajaa ym. kohtaan, laki, eläinsuojelulaki, pennun kasvamisen vaiheet, rokotukset, madotukset, kennelliiton hallitus ym. koiran hoito, perinnöllisyys, PEVISA, ja sitten tehtiin näitä genetiikkajuttuja, mikäs niiden nimi nyt ikinä onkaan. Ja paljon paljon muuta.
Mielestäni jos koiria kasvattaa ja haluaa pitää hyvän maineensa kasvattajana on pentujen parempi olla sisällä. Koska tällöin niitä vahditaan kokoajan. Meillä tosiaan ensimmäiset yöt ollaan kokoajan pentujen kanssa, haluatko sinä viettää ulkona öitäsi? Varsinkin talvella saattaa pennuille tulla kylmä, vaikka koppi olisikin lämmitetty. Pennun alueen pitää olla melko steriili, ettei tule pöpöjä, koska jos pieneen pentuun jotain tulee niin se on mennyttä. Ulkona saattaa liikkua petoja, jotka veren haistaessaan tekevät melkein mitä tahansa saadakseen viattoman pennun suupalakseen. Pennut vaativat hyvin paljon ihmisen läheisyyttä sosiaalistuakseen normaalisti. Itse vietämme kaiken mahdollisen ajan pentujemme kanssa, kunnes ne lähtevät omille teilleen.
Mielestäni ulkosynnytyksessä ei ole mitään hyviä puolia, siis ei kertakaikkiaan mitään. Itse en voisi koskaan kuvitellakaan, että narttuni synnyttäisivät ulkona.