Kepu Sipilän uskonto

Manaaja on monille tuttu sana vain samannimisestä kauhuelokuvasta, mutta katoliselle kirkolle demonien manaus - jota kirkko virallisesti kutsuu eksorkismiksi - on edelleen arkipäivää.

Suomessa toimiva katolinen kirkko on julkaissut kirjan Kysymyksiä eksorkistille, jossa käydään 110 kysymyksen ja vastauksen avulla läpi demoneja, pahoja henkiä, riivausta ja manaamista.

Kirjan kirjoittaja, espanjalainen pappi José Antonio Fortea, on demonologian asiantuntija ja hiippakuntansa piispan valtuuttama eksorkisti - eli manaaja, jonka kerrotaan vapauttaneen "Kristuksen voimalla lukemattomia ihmisiä pahojen henkivaltojen otteesta".

Fortea selittää helppolukuisessa kirjassa esimerkiksi mikä on demoni, pääseekö riivattuna kuollut ihminen taivaaseen, miten demonit kommunikoivat keskenään, voiko ihminen tehdä sopimuksen Paholaisen kanssa, miten demonien toiminnan erottaa psyykkisistä ongelmista ja miksi demonit riivaavat ihmisiä.

- Eksorkismeja tarvitaan ja tehdään vielä nykyäänkin, aivan niin kuin kaikkina aikaisempina vuosisatoina ja -tuhansina. Tekihän Jeesus itsekin niitä, sanoo kirjan kustantaneen Katolisen kirkon tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti.

Aito ongelma

Tervaportti sanoo ymmärtävänsä, että demoneista ja riivauksesta kirjoittaminen vuonna 2014 voi leimata katolisen kirkon vanhanaikaiseksi.

- Onhan se mahdollista, mutta ei tietenkään tarkoituksemme. Toisaalta katolinen kirkko ei voi olla kertomatta kristillisen uskon koko totuutta, vaikka se siitä leimautuisikin.

- Kirjan kirjoittaja on sitä mieltä, että olennaista on tarjota asiallista tietoa siitä, mitä eksorkismi on ja mikä on sen paikka kristinuskon kokonaisuudessa.

Tervaportin mukaan manaus ei ole jäänne menneisyydestä, vaan sillä on oma paikkansa kirkon työssä myös 2000-luvulla.

- Kun eksorkismin tarve ilmenee, se on hyvin henkilökohtainen, vakava ja surullinen tilanne. Kun kirkko havaitsee sen aidoksi ongelmaksi, sen ratkaisemiseen tarjotaan apua, mikäli sitä pyydetään.

Oma manaaja

Suomessa toimivalla katolisella kirkolla on oma eksorkistinsa eli manaajansa.

- Eksorkistille on kysyntää, ei ehkä koko ajan, mutta aika usein kuitenkin. Kirjan esimerkeissäkin tulee ilmi, että jotkut tapaukset vaativat useampiakin käyntikertoja. Ja paljonhan siihen kuuluu ihan yleistä sielunhoitoa, keskusteluita ja rukousta, eli muuta kuin varsinaisen eksorkismin tekemistä.

Tervaportti kertoo, että Suomen katolisen kirkon eksorkisti on hiippakunnassa toimiva pappi, joka muiden tehtäviensä ohella hoitaa - piispan pyynnöstä - eksorkistin töitä.

- Ilman piispan valtuutusta pappi ei voi tehdä eksorkismia.

"Pelottavaa"

Tunnetuin kuvaus eksorkistin työstä on vuonna 1973 ilmestynyt kauhuelokuva Manaaja, joka perustuu William Peter Blattyn samannimiseen romaaniin.

- Se on pelottava, mutta niin on oikea eksorkismikin, elokuvan nuoruudessaan nähnyt Tervaportti sanoo.

- Siinä on paljon dramatiikkaa ympärillä, mutta Italian tunnetuimman eksorkistin Gabriele Amorthin mielestä elokuva on varsinaiselta asiasisällöltään yllättävän oikeansuuntainen.
TOMMI PARKKONEN
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014102318772436_uu.shtml