Terve, mitä sanoo palstan asiantuntijat nykyisistä lämpötiloista? Monet venet on nostettu, mutta ei vielä glykoleita sisällä (mukaan lukien omani, makeavesijäähdytetty). Jäätyykö moottorin sisällä oleva vesi jo ja missä vaiheessa vaara vahingoille? Kaikki vesilammikot ja sankon pohjalla olevat vedet ainakin umpijäässä.
koneet jäätyy?
jäätä
273186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Einyt ihan vielä ainakaan etelässä. sitten kun mittari näyttää n 15 miinusta voit huolestua.
Jäätymiseen menee varmasti vielä hieman aikaa mutta aina parempi hoitaa asia ajoissa, niin ei tarvitse murehtia, eikö ? Työhän on sama...
Ei pidä sekoittaa meren jäätymistä ja koneessa olevan veden jäätymistä keskenään.
Koneessa paikallaan seisova vesi jäätyy täysin varmasti jo muutamassa pakkasasteessa, jos pakkasta kestää pidempään kuin muutaman tunnin. Tällöin jäätyminen myös aiheuttaa vahingot, jos on aiheuttaakseen. Tyypillinen vahinko on lämmönvaihtimen tai merivesipumpun rikkoutuminen. Jos kone on merivesijäähdytteinen (ei lämmönvaihdinta), myös itse moottori todennäköisesti vaurioituu,
Jäätymisen vaikutuksilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko pakkasta 2 vai 15 astetta.
Ei muuten jäädy parissa päivässä, eikä parissa pakkasasteessa. Kerran takavuosina olen ollut jo oikeasti huolissani, kun pakkasta oli ollut jo ainakin viikon ja yöt -10. Ainoa jäätynyt paikka oli pohjaa vasten ollut vedenerotin. Merivesipumpun avasin varmuuden vuoksi ennen moottorin pyöräytystä. Pelkkää vettä siitäkin lirahti. Lämmin säilyy veneen sisätiloissa yllättävän hyvin.
Ette siis pidä aina glykooliseosta koneessa vaan vain pekkää vettä.
Vesi kiertää lämmönvaihtajassa ja pakoputkessa, vaikka koneessa kiertää glykoliliuos. Raakavesijäähdytteisissä ei ole lämmönvaihtajassa, vesi kiertää koneessa. Viittasivat ilmeisesti veneisiin, joissa on kölijäähdytys ja kuiva pakoputki. Niiden suljetussa jäähdytysjärjestelmästä on jäähdytinneste eikä olleenkaan raakaveden kiertoa.
Mun kubotassa on glykooliseos aina koneen omassa jäähdytysvedessä.
Jota sitten jäähdytetään merivedellä lämmönvaihtajalla, siihen pitää pyöräyttää
glykooliseos erikseen.
Etelässä meri on vielä aika lämmin. Jos moottori on suljetussa konehuoneessa veneen pohjalla, tuskin siellä vielä mitään tapahtuu. Itse laitoin fiskaripaattiini toissa päivänä glykolit sisään (makeavesijäähdytys), mutta ei se varmastikaan vielä ollut jäätymässä, vaikka moottori onkin lähes ulkotilassa. Merivesi jäätyy -3 asteessa, ja kun meri ei ole lähelläkään jäätymistä, ei vielä -5 ilmanlämpötilassa kone niin kylmäksi tule. En toki ota vastuuta muille tulevista vahingoista.
Ensinnäkin kyse oli jo ylös nostetusta veneestä, jossa on vielä glykolit laittamatta. Minulla on jo glykolit ja kun laitoin pressua toissapäivänä näytti veneen sisällä ollut mittari -1,5 ja mittariston merivesianturi, joka myöskin oli sisällä -5 C. Ulkona oli jotain noiden välistä.
Valtamerien merivesi jäätyy n. -2 asteessa. Sen saliniteetti on 30-40. Suomen rannikolla saliniteetti on vain 4-8 ja jäätymispiste -0,4-0,2 astetta. Koko Itämerellä ei ole vettä, jonka jäätymispiste olisi edes -1 astetta.
Miksiköhän glykoleita ei ajeta koneeseen heti noston jälkeen? Se on noin viiden minuutin homma...
Nuorempana yritin Saimaalla purjehtia mahdollisimman pitkään. Tavoite oli jatkaa sesonkia joulukuuhun, mikä ei koskaan toteutunut siihen maailmanaikaan koska vesi oli umpijäässä. Harjoituksesta kertyi erikoisia kokemuksia. Veden laskeminen koneen kraanasta ei välttämättä riitä. Volvon MD 5 vesi kulkee ensin vaihteen kautta kuten esim 2003:ssakin. Vaikka vene kellui sulassa vedessä jäätyi jäähdytysvesi ja halkaisi vaihteen valurautakopan. Kerran H- vene oli vedessä pakkasessa kunnes oli noin sentin paksu jää ympärillä. Pakkasen kylmyys välittyi köliä pitkin syvälle veteen. Ylös nostettaessa koko köli oli kuin piikkisika tai kristallipallo pitkien jääpiikkien sisällä. Oma hankaluutensa oli esim. pakkasessa spinnuillessa, kun veteen osunut skuutti jäätyi, niin ei mennyt plokista läpi. Ohuessa jääriitteessä purjehtiminen ei viottanut gelcoatia.
Itselläni tuo on ensimmäinen homma noston jälkeen. Ihan viidessä minuutissa ei kuitenkaan mene koska otan termostaatin pois. Tämä siis merivesijäähdytteisessä koneessa.
Totta. Merivesijäähdytyksessä ei mene glykoli joka paikkaan, ellei kone ole lämmin tai termostaatti irti.
Makeavesijäähdytteisessä riittää avata merivesisuodattimen kansi, tukkia suodattimen imupuoli ja kaataa glykoli sisään suodattimeen koneen käydessä.
Noin minäkin teen. Kuinkahan paljon glykoliseosta tarvitsee makeavesijäähdytteisiin? Itse laitoin neljä litraa. Kaipa se riittää helposti putkistoon ja lämmönvaihtimeen, mutta ehkä ei koko pakoputkeen. VP:n vesilukko on jotain 6 litran paikkeilla, mutta eihän se täynnä ole ja kumisena tuskin hajoaa, vaikka jäätysikin.
Merivesijäähdytteisestä en ottanut termostaattia pois, vaan laitoin pakomutkaan menevän poistoletkun merivesisuodattimeen (ensin ajoin merivedet pois). Sitten kierrätin niin kauan, että ylikuumemishälytys alkoi soida (ei kestä montaa minuuttia) samalla varoen, ettei pakoputki ylikuumene. Sitten ajoin glykolit pakoputkeen. Hälytyksen soiminen on OK, sillä makeavesijäähdytteisissä hälytysraja on paljon korkeampi.
Olen makeavesijäähdytteisissä sulkenut pohjahanan ja kaatanut kanisterista merivesisuodattimeen glykoliliuosta sitä mukaa, kun kone käydessään imee. Kun vihreää litkua on alkanut roiskia pakoputkesta, olen lopettanut kaatamisen ja pysäyttänyt koneen, kun letkut ovat tyhjentyneet. Siinä vaiheessa glykolia on kulunut vajaa kansiterillinen eli n. 3.5 litraa (4-syl. kone, suht lyhyt pakoputki, Vetuksen vesilukko). Ei ole koskaan ollut jäätymisongelmia. Näin olen menetellyt n. 30 vuotta ja siksi pidän metodia riittävänä. Pakoputken vesilukko ei ole pullistunut paukkupakkasilla.
Pakoputkesta ämpäriin tulevan litkun pakkaskestävyyden voi tsekata ominaispainomittarilla, jos haluaa varmistaa homman onnistuneen. Varmaankin tarkistatte myös moottorissa olevan jäähdytinnesteen pakkaskestävyyden.
Vetus m 4.15-m4.17 moottorin ohjekirjassa kehotetaan kaatamaan 1 litra (2 UK pt) "antifreezeä" merivesisuodattimeen ja käyttämään moottoria, kunnes neste on mennyt letkuihin.
Tähän ohjeeseen verrattuna edellisten viestien 3,5 tai 6 litraa tuntuu enemmän kuin riittävältä.
Mitenkä tuolla systeemillä menee moottoriblokkiin glykolia kun ilmeisesti suodattimesi on kierrossa ennen termostaattia. Menee suoraan pakoputkeen kun termostaatti lämmönvaihtajassa on kiinni?. Mietippä sitä.
Moottoriblokissahan on jatkuvasti makea jäähdytysvesi, jos puhutaan makeavesijäähdytteisestä, jossa on lämmönvaihtaja. Ei kai makeavesijäähdytteisessä ole raakavesipuolella termostaattia?
Jos taas tarkoitit raakavesijäähdytteistä, siinä pitää joko termostaatti poistaa tai ajaa moottori kuumaksi. Itse ajoin kuumaksi kierrättämällä samaa vettä merivesisuodattimen kautta.
Makeavesijäähdytteisen koneen merivesipuolella ei ole termostaatteja, vaan vesi kiertää koko ajan koko lämmönvaihtimessa. Tämä on useissa veneissä välttämätöntä siksikin, että samaa vettä tarvitaan pakoputken jäähdytykseen.
Nyt kysynkin, voinko tehdä merivesijäähdytyksellä varustetun Volvo Penta mallimerkintä 2001 moottorin säilöön panon sen käsikirjassa maintulla tavalla, jossa neuvotaan irrottamaan termostaatti glykoliseoksen sisäänimemisen ajaksi?
Voit
Kyllä.
Merivesijäähdytteisessä moottorissa termostaatti on poistettava, jotta glykoli-vesi-seos menee myös moottorin lohkon jäähdytyskanaviin. Makeavesi (jäähdytinneste) jäähdytteisissä koneissa näin ei tarvitse tehdä.
Jos koneessasi ei ole lämmönvaihdinta, se on merivesijäähdytteinen.
Joakim jo vastasikin, ettei raakavesipuolella ole termostaattia. Merivesi menee impellerin pumppaamana lämmönvaihtajan kautta pakoputkeen. Siksi glykolin sisäänajossa ei tarvitse ajaa konetta lämpimäksi. Asian huomaa siitäkin, että pakoputkesta tulee vettä samalla vauhdilla olipa moottori kylmä tai lämmin.
Tosin olen kuullut kerrottavan, että joissakin isoissa meridieseleissä olisikin kaksi termostaattia - toinen merivesipuolella ja toinen jäähdytinnesteen puolella. En ole tarkistanut onko tosiaan näin. Ehkä seppomartti tarkoitti tällaista moottoria?
Raakavesijäähdytteiset ovat asia erikseen. Niissä oli 1960-70-luvulla (jolloin omissa veneissäni oli raakavesijäähdytteinen moottori) tapana ajaa kone lämpimäksi makealla vedellä, sitten panna suojaöljy jäähdytysveden tilalle ja lopuksi tyhjentää jäähdytysjärjestelmä (sekä vesilukko). Glykolia ei käytetty. Ehkä e oli liian kallista eikä se sisältänyt ruostesuoja-aineita.
Kiitos vastauksistanne, koska sain vahvistusta sen käsikirjan kanssa elämisessä.
Kyllä vesi jäätyy pakkasessa. Veden jäätymispisteen ohittaminen vapauttaa aika paljon energiaa vedestä, ja ottaa siis aikansa, mutta metallissa lämpötila painuu hyvinkin lineaarisesti nollapisteen ohi pakkasen puolelle. Siinä ei ole jäätymispistettä. Kun moottorin rauta jäähtyy pakkasen puolelle, se pieni vesimäärä siellä sisällä jäätyy hyvin nopeasti. Ja halkaisee raudan.
Jos päivällä on pakkasta yöpakkasista puhumattakaan, niin kone on halki. Jos meri on vielä lämmin ja pitää ilmankin lämpötilan plussan puolella siinä veneen luona, niin silloin ei tietystikään jäädy. Tai jos vetari on sulassa vedessä.
Tänään satamatalkoissa olin poistamassa 5 cm vahvuisia jäälohkareita kumiveneen pohjalta. Mutta pohjalevyjen alta vesi poistui vetenä, kun tulpat aukaisi.
Syksy voi tehdä tepposia. Vuosia sitten sain maksaa kalliin hinnan huolimattomuudesta. Olin ajanut makeavesihuuhtelun suorajäähdytteisen Volvon MD-1:een. Piti imaista vielä glykolit perään, mutta aikataulu oli tiukka ja siirsin homman seuraavaan päivään.
Eletiin lokakuuta ja tietysti seuraavana yönä oli ensimmäinen pieni yöpakkanen. Seurauksena oli alennusvaihteen vesivaipan halkeaminen. Arvaa harmittiko.