Mitä muita vaihtoehtoja löytyy ulkoseinien ja yläpohjan eristämiseen? Mitä hyviä ja huonoja puolia kussakin vaihtoehdossa? Entä mitä muuta kunkin eristysmateriaalin kohdalla tulisi ottaa huomioon -milloin tarvitaan höyrynsulkua, missä tapauksessa sellaista on vältettävä, onko tuulensuojalevymateriaalilla tai alapohjarakenteella väliä yms?
Huomioitavaa meidän kohdalla on, että rakennus on jo runkovaiheessa; paikalla tehty puurunko (ristiinkoolaus), tuulensuojalevynä gyproc, yläkatot loivasti vinot, maanvarainen laatta, maalämpö, tehokas ilmanvaihtokone LTO:lla --> onko näillä jo tehdyillä ratkaisuilla mitä merkitystä eristevalinnan suhteen? Suunnitelmien mukaan taloon tulee perinteinen vuori-/lasivilla höyrynsulku, mutta nyt viime tipassa päätettiin kartoittaa muutkin mahdolliset vaihtoehdot. Kannattaako alkuperäisiä suunnitelmia ylipäänsä enää tässä vaiheessa muuttaa?
Puhallettava selluvilla tuli kuvioihin mukaan kätevän asennustapansa myötä; runkotolpat ei satu kovin hyvin 600 mm mitoituksella, joten villalevyjen kanssa joutuu askartelemaan aikalailla. Toisaalta epäilyttää tämä selluvillatehtailijoiden paasaaminen "hengittävästä" talosta -tarvitseeko talon hengittää seiniensä läpi, eikö ole tehokkaan ilmanvaihdon tehtävä huolehtia siitä?
TTKK:lla on kuulemma tehty tutkimus puurunkoisten ulkoseinien eristysvaihtoehdoista -osaako joku briiffata tutkimuksen lopputuloksien osalta?
Huomioitavaa meidän kohdalla on, että rakennus on jo runkovaiheessa; paikalla tehty puurunko (ristiinkoolaus), tuulensuojalevynä gyproc, yläkatot loivasti vinot, maanvarainen laatta, maalämpö, tehokas ilmanvaihtokone LTO:lla --> onko näillä jo tehdyillä ratkaisuilla mitä merkitystä eristevalinnan suhteen? Suunnitelmien mukaan taloon tulee perinteinen vuori-/lasivilla höyrynsulku, mutta nyt viime tipassa päätettiin kartoittaa muutkin mahdolliset vaihtoehdot. Kannattaako alkuperäisiä suunnitelmia ylipäänsä enää tässä vaiheessa muuttaa?
Puhallettava selluvilla tuli kuvioihin mukaan kätevän asennustapansa myötä; runkotolpat ei satu kovin hyvin 600 mm mitoituksella, joten villalevyjen kanssa joutuu askartelemaan aikalailla. Toisaalta epäilyttää tämä selluvillatehtailijoiden paasaaminen "hengittävästä" talosta -tarvitseeko talon hengittää seiniensä läpi, eikö ole tehokkaan ilmanvaihdon tehtävä huolehtia siitä?
TTKK:lla on kuulemma tehty tutkimus puurunkoisten ulkoseinien eristysvaihtoehdoista -osaako joku briiffata tutkimuksen lopputuloksien osalta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarkoittanet Matera-tutkimusta.
Muut lämmöneristevalmistajat ovat haastaneet Ekovillan markkinatuomioistuimeen ja ekovilla taisi voittaa, nyt Ekovilla hehkuttaa kokolailla häpeämättömästi.
Kuukkelilla tuosta tutkimuksesta ja tuomioistuimen päätöksestä löytyy tietoja.
En viitsi laittaa valmiita linkkejä, epäilen hiukan tuloksia, voisivatko olla normaalissa puurunkotalossa saman suuntaisia?
Hirsiseinät ovat yleensä harvoja ja seinän läpäisseiden ilmavirtojen kanssa on voinut tulla jotain häikkiä tutkimukseen. Siis malttia päätelmiin.
Toisaalta ruiskutettavan villan liimaantuminen rakenteisiin voi tehdä rakenteesta tiivimmän tai saumattomamman kuin levyvillojen vastaava rakenne on.
Itse valitsin selluvillan ja olin ihan tyytyväinen asennuksen helppouteen.
Lämmitysenergian vähäinen kulutus on ollut positiivinen yllätys, tosin syy siihen on vieläkin vähän arvoitus!
Eka talo oli talopaketti ratkaisu elementeistä,lasivillaa.oli jokseenkin ok.Nyt tein kappaletavarasta,ristiinkoolatun,ulkopuolella runkoleijona 25mm. ekovillalla ja niiden omalla paperi/pahvi ilmansululla.Myöskin yläpohja.Asennus oli ammattitaitoista,huolellista ja itselle helppoa,kunhan katseli.Asennus,hinta,eristävyys,ÄÄNIERISTYS,yms.ei voi kuin kehua.
Liekö kenelläkään kokemusta levymäisestä puukuitueristeestä? Lämmöneristävyys on ainakin valmistajan mukaan huippuluokkaa; 0,037 W/mK ja ominaisuudet muuten hyvin pitkälle samat kuin selluvillassa.
Minäkin olin ekovillan kannattaja henkeen ja vereen. Vuosi sitten meidän taloon puhallettiin ekovillat seiniin ja lopputulos näytti äkkiä katsottuna hyvältä. (En päässyt itse paikalle, kun sedät puhallustyön tekivät, ainoastaan Puusilmä-valvoja taisi olla paikalla)
Mutta sitten paperia asentaessa totuus paljastui. Ekovilla oli montulla pari senttiä tolppien välillä. Yläpaarteen kohdalta sekä ikkunoiden alta villa oli painunut niin, että pahimmillaan oli sentin rako. Eikä takuulla ollut "liimaantunut" kiinni, kuten eko-miehet väittävät.
Eipä siinä auttanut kuin tilkitä raot säkkivillalla, ja pari kuukautta siinä meni, kun villaa paperin väliin käsin sulloi. Samalla havaitsin, että nurkat ja vähänkin hankalammat kotelot oli ainakin osittain tyhjillään...
...Että siihen loppui ekovillatilaukset minun osalta. Mietityttää vaan, jotta moniko "onnellinen" kaikki-sujui-hienosti rakennuttaja loppujen lopuksi tietää millaista työtä rakentajat ovat tehneet...
Juu, on samanlaista kokemusta. Tämä ei kuitenkaan tee itse materiaalista huonompaa. Kyseessä on asennusvirhe.
Toisaalta jos ikkunan alle jäää sentin tai parin ilmarako, se ei haittaa mitään. Itse eristeet eivät eristä vaan ilma niiden sisällä. Aikoinaan on tehty jopa ilmalla eristettyjä taloja. Olennaista on, ettei ilma pääse liikkumaan.
Mutta alkuperäiseen. Selluvilla on ihan ok. Puhalluksen jälkeen odottelee jonkun viikon ja ennen paperointia käy läpi ettei ole jäänyt liian isoja koloja.
Levyvillaeristäjistä on paljon pahempiakin kokemuksia.