Toivoin lapsena ja vähän vanhempanakin vielä ihan normaalia elämää. Perhettä, työtä, kotia jossa olisi hyvä olla, en halunnut kasapäin rahaa vain sen normaalin elämän mitä muut ihmiset näyttävät elävän. Mitään sitä en saanut, on vain tamä yksinäisyys ja pikkuhiljaa tuhoutuva mielenterveys. Vuosien myötä huomannut kuinka yksin olo on sairastuttanut mielen ja tehnyt todella katkeran. Nykyään toivon vain kuolemaa, pelkään yksinäistä vanhuutta.
Unelmat
paskamaa
076
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.