Miten RUK:hon varmimmin?

Ainaki meidän saapumiserästä Jiimyjä lähti rukkiin yhtä paljon kuin spoileja pääs aukkiin.

Toinen linja mistä pääsee helposti ylenemään on sitten heitin miehet. Näillä aselajeilla riittää ylioppilastutkinto ja motivaatio edetä jo kovinkin pitkälle. Valitse oma aselajisi siltä pohjalta että mihin otetaan eniten väkeä eikä sinne ole juurikaan kovaa tunkua niin eiköhän sieltä rukki paikka irtoa.

Eri aselajien välillä on paljon eroja siinä, paljonko reservinupseereita koulutetaan. Esim. SPOL, kuljetus ja viesti ovat sellaisia aselajeja, joista ei paljon jengiä Haminaan lähde.

* Viestijoukoissa ryhmät ovat pieniä. Näin ollen viestissä on runsaasti ryhmänjohtajia ja kohtalaisesti joukkueenjohtajia tiettyyn viestimiesmäärään nähden. Tosin viestissä on insinöörejä ja diplomi-insinöörejäkin, joiden kanssa kilpailla AuKn tai RuKn paikasta. Jalkaväkilinjasta ehkä sisseillä ei ole kovin paljoa upseereita, mutta pitäisi olla kovakuntoinen.

Omien havaintojeni perusteella voin suositella kenttätykistöä ja sieltä erityisesti tulenjohtoa.

* Jalkaväki ja kenttätykistö ovat massa-aselajeja, mikä tarvitsee paljon väkeä. Toisaalta porukka on ehkä tasalaatuisempaa kuin jossain halutussa tai erikoisessa aselajissa.

Myös tuliasemalinjalta lähti RUK:iin sellainen joukko, että yksi tupa jäi heidän jäljiltään kokonaan tyhjäksi.

* Tuo voisi olla yksi strategia.

Tammikuun saapumiserässä on vähemmän ylioppilaita, joten siitä on helpompi päästä johtajakoulutukseen. En tarkoita tällä sitä, että ei-ylioppilaat olisivat huonompia varusmiehiä. Kesän saapumiserässä on vain enemmän johtajakoulutukseen haluavia.

* Ennen vanhaan tuo "helpompi" saapumiserä oli helmikuun saapumiserä, toiseksi vaativampi kesäkuun ja hankalin lokakuun.

Pidä huoli siitä, että olet niin fyysisen kuntosi kuin osaamisesi puolesta aina parhaimmassa neljänneksessä.

* Ellet ole kärkipään taistelija tai ampuja, kannattanee loistaa teoriakokeilla. Niissä pärjää, jos lukee kuin lukiossa tosissaan.

Kapiaiset eivät pidä liiasta yrittämisestä tai sooloilusta.

* Tämä on tosi. Kannattaa esiintyä matalalla profiililla ja loistaa maltillisesti; ei luokan priimuksena, vaikka olisikin, koska se ärsyttää. Kaikki kantahenkilökuntaan kuuluvat eivät ole kuuden laudaturin ylioppilaita, vaan pikemminkin magnacum tai cum laude. Näin ollen ei jääkärinä, tykkimiehenä tai aliupseerioppilaankaan kannata vielä esiintyä vänrikki Nappulana. RuKssa ehkä vasta. Siellä ainakin jo parikymmentä vuotta sitten RuK oli melko älyllinen osa armeijaa.

AUK:ssa kannattaa lukea kokeisiin vaikka se olisi pois yöunesta.

* Niin varmasti.

Eräs alokkaani pilasi mahdollisuutensa sillä, että hän sanoi haluavansa periaatteessa RUK:iin, mutta antoi ymmärtää, että AUK ei kiinnosta. Tämä katsottiin jonkinlaiseksi asennevammaksi ja ylimielisyyden osoitukseksi.

* Alokas osoitti tuolla kykenemättömyytensä aliupseereiden, alaistensa ryhmänjohtajien toiminnan ymmärtämiseen. Wanna-be -yksilöllisuus ei sovi armeijaan, koska siinä joutuu "pitämään joukkoaan koossa".

Mies kotiutui tykkimiehenä.

* Pääsi vähällä.

Asenne alussa ratkaisee kaiken.

* Ongelma on siinä, että juuri kenelläkään armeijaan menevällä ei ole aikaisempaa kokemusta siitä, mitkä ovat firman yrityskulttuuri. Aselajit ja paikkakunnatkin jossain määrin eroavat toisistaan.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko alokkaalla takanaan millaista koulutusta? Jos sitä ja/tai tulevaisuuden suunnitelmia käyttäisi perusteluna niin voisi päästä "oikeaan porukkaan".

Minusta ei kannata vain ajautua inttiin, vaan kannattaa skarpata jo hieman ennen.