Mitä tarkoittaa?

Rh on lyhennys rhesus-apinasta (Macacus rhesus), jonka punasoluissa olevan ominaisuuden avulla järjestelmä todettiin. Rh-tekijä on rhesus-apinoiden punasoluissa esiintyvä tekijä, joka aiheutti kaniinien veressä anti-Rh vasta-ainemuodostusta, kun niitä immunisoitiin rhesus-apinoiden verellä. Todellisuudessa kaikilla ihmisillä on punasoluissaan Rh-tekijä, mutta vain osalla se on niin vahva, että se voi aiheuttaa vasta-aineiden muodostumista eräissä heikon Rh-tekijän omaavissa ihmisissä.

Rh-tekijä jakautuu useampaan alaryhmään. Niitä merkitään kirjaimilla C, D ja E ihmisillä, joilla Rh-tekijä on niin vahva, että se voi aiheuttaa vasta-aineen muodostusta. Näistä ihmisistä käytetään merkintää Rh (Rh positiivinen). Käytännössä vasta-aineiden muodostuminen liittyy lähes yksinomaan D tekijän olemassaoloon. Niistä ihmisistä, joilla on heikko Rh-tekijä, käytetään merkintää Rh— (Rh negatiivinen), ja heillä Rh-tekijä merkitään kirjaimilla c, d ja e. Rh-tekijästä aiheutuvat haitat liittyvät kahteen eri tilanteeseen, Rh— ihmisen saadessa toistuvasti Rh ihmisen verta ja Rh— naisen kantaessa Rh sikiötä.

Verensiirroissa on siis tärkeää huolehtia siitä, että Rh— ihmiselle ei anneta Rh ihmisen verta. Rh-tekijä on merkittävä myös ihmisen sikiökauden kehityksen kannalta. Rh miehen siittämä sikiö voi olla perimältään joko Rh tai Rh—, perintötekijöistä riippuen. Rh sikiö aiheuttaa Rh— synnyttäjässä yleensä vasta-aineiden muodostumista, sillä sikiön punasoluja siirtyy aina jonkin verran synnyttäjän verenkiertoon istukan kautta nimenomaan synnytyksen aikana. Tapahtuman seurauksena muodostuneet vasta-aineet voivat siirtyä istukan kautta sikiöön ja aiheuttaa sen elimistössä punasolujen tuhoutumista ja anemiaa eli ns. erytroblastoositaudin. Koska vasta-aineiden muodostuminen alkaa vasta raskauden päättyessä, ei tautia juuri esiinny ensimmäisen raskauden aikana, ellei äiti ole saanut aikaisemmin esim. verensiirtona Rh verta.

Erytroblastoosin ehkäisemiseksi tutkitaan kaikista raskaana olevista Rh— naisista Rh-vasta-aineiden olemassaolo ja tarvittaessa seurataan tarkoin sikiön tilannetta. Sikiön henkeä uhkaavissa tapauksissa voidaan sikiölle antaa verensiirtoja jo raskauden aikana tai suorittaa verenvaihto heti synnytyksen jälkeen. Verenvaihdon ottivat käyttöön F. Allen, L. Diamond ja V. Vaughan. Ne Rh— äidit, jotka ovat synnyttäneet Rh lapsen, suojataan vasta-aineiden muodostumiselta synnytyksen jälkeen siten, että erytroblastoosin vaara seuraavan raskauden aikana merkittävästi vähenee. Näille synnyttäjille alettiin vuonna 1967 antaa pian synnytyksen jälkeen anti-D hyperimmunoglobuliinia, jolla vasta-aineita muodostavat Rh punasolut saatiin hävitetyksi synnyttäneestä. Menetelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1969 alkaen. Menetelmää käytetään myös raskauden keskeytymisen yhteydessä tai jos on syytä epäillä sikiön veren pääsyä raskaana olevan verenkiertoon esimerkiksi kohdunulkoisen raskauden tai jonkin toimenpiteen seurauksena.