Hiipivä himo

Se aina hiipii. Pikkuhiljaa. Syön vähän. Syön terveellistä ruokaa. Leipää, hedelmiä, omaa tekemää kevyttä pastaa ja sitä rataa. Sitten pitää saada lisää. Maha on täysi. silti jatkan syömistä. Ahdan puuroa, lisää leipää ja suunnilleen kaiken mitä kaapista löytyy. Jos tämäkään ei riitä menen kauppaan, joka on alakerrassa, ja ostan kaikkia herkkuja. Kotiin päästyn ahmin kaiken. Tässä vaiheessa maha tuntuu halkeavan.

Oksennan. Itken. Olo on todella paha. Kuluu viisi minuuttia. Maha on turvonnut ja kipeä. Syön hieman leipää. Ja sitten taas samaa paska alkaa uudestaan kunnes jälleen oksettaa. Mikään ei riitä.

Luulin osaavani syödä oikein. Lupaan jälleen itselleni ettei enää koskaan ikinä. Mätänen pikkuhiljaa sisältäpäin. Tiedän. Olo on sairas. En mahda itselleni mitään. Illan tullen unohdan kaikki fiksut ajatukset fiksuista ruokailutavoista. Ruoka ottaa vallan. Ahdistaa ja sattuu. Huomenna kaikki on toisin.

Tosin huomista ei koskaan tule..
2553
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Sama täällä minä vain olen käärme joka ahmii eikä oksenna.
Tiedän taistelun ja pettymyksen tunteen, mutta huominen tulee ja aina on mahdollisuus alkaa alusta.
Olet kaiken rakkauden arvoinen pidä huolta itsestäsi.
Tsemppiä!!

Äänestä
  • Syö. Ei syö. Taju lähtee. Vituttaa. haluan vaan hajota, eli vittuako tänne edes kirjotan. No joskus se kaikki menee epämääräsesti. Aivan sama. Kuka välittää? Kenelle sanon tärkeitä sanoja?

    Pelkkä kärpäsen huokauksen mittanen elämä. Niinpä. Ilman valitusta. Hajoan lisää. Monta suuntaa. Tajuan. Epäkontrolli..

    Pelkkää syvennystä.

    Ajattelematon paska..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lumettu kirjoitti:

Se aina hiipii. Pikkuhiljaa. Syön vähän. Syön terveellistä ruokaa. Leipää, hedelmiä, omaa tekemää kevyttä pastaa ja sitä rataa. Sitten pitää saada lisää. Maha on täysi. silti jatkan syömistä. Ahdan puuroa, lisää leipää ja suunnilleen kaiken mitä kaapista löytyy. Jos tämäkään ei riitä menen kauppaan, joka on alakerrassa, ja ostan kaikkia herkkuja. Kotiin päästyn ahmin kaiken. Tässä vaiheessa maha tuntuu halkeavan.

Oksennan. Itken. Olo on todella paha. Kuluu viisi minuuttia. Maha on turvonnut ja kipeä. Syön hieman leipää. Ja sitten taas samaa paska alkaa uudestaan kunnes jälleen oksettaa. Mikään ei riitä.

Luulin osaavani syödä oikein. Lupaan jälleen itselleni ettei enää koskaan ikinä. Mätänen pikkuhiljaa sisältäpäin. Tiedän. Olo on sairas. En mahda itselleni mitään. Illan tullen unohdan kaikki fiksut ajatukset fiksuista ruokailutavoista. Ruoka ottaa vallan. Ahdistaa ja sattuu. Huomenna kaikki on toisin.

Tosin huomista ei koskaan tule..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu