Taivaallinen totuus

oikeassa.
Asuin 1950-60 luvut Ilomantsissa melkein kokonaan ja pidin asumispaikkana, siihen aikaan.
Kuitenkin työttömyys ja levottomuus ajoi maailmalle ja sairastin pahaa alkoholismia Ilomantsissa ollessa ja kun oli työtä ja rahaa tuli, muuttui sairaus pahemmaksi.
Ja se vei ja vei.
Viereltä kuoli viinaan useita kavereita ja osa oli Ilomantsin poikia, mutta niin kuin sanoit kyllä Herra hullusta huolen pitää.
Pidin itseäni jonkin asteisena hulluna kun viinalla pilasin terveyteni ja osan elämää.
Etsin apua monesta, monesta paikasta ja sitä ei oikein löytynyt.
Elettiin vuoden 1983 alkua ja kävin kyllä töissä, mutta illat istuin kapakoissa ja tulin hokkarit solmussa nukkumaan.
Eräänä iltana minua pyydettiin erääseen seurakuntaan ja siellä minulle kerrottiin Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä ja oli täysin ulalla ja en oikein ymmärtänyt. Seurakunnan saarnaaja ymmärsi tilanteen ja kutsui seurakuntaan kuuluvan lääkärin paikalle ja kertoi, että mies on juonut itsensä ulos ja antoi minut lääkärin hoiviin. Sain lääkityksen krapulaan ja menin erääseen uskovan perheeseen ja asuin siellä jonkin aikaa.
Minulle kerrottiin uudestaan Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä ja kysyttiin, että haluanko antaa elämän Jeesukselle ja vastasin, kyllä.
Saarnaaja rukoili puolestani ja Jumalan Taivaasta laskettiin ylle Pyhä Henki ja täytyin sillä ja rupesin kiittämään Jumalaa kielillä joita en ymmärtänyt.
Kävin kasteella Jeesuksen esimerkin mukaan.
Siitä lähtien Jumala on tosiaan pitänyt " hullustaan" huolen.
Ei ole tarvinnut juoda, ei polttaa ja elämässä on ollut semmoinen turvan tunne.
Ongelmat elämässä ei ole poistuneet, on vain helpompi kohdata ne kun tietää, että jonakin päivänä pääsee perille Taivaan Isän kotiin ja usko muuttuu näkemiseksi.