Moi! Täältä kirjoittaa 16-vuotias tyttö. Pituutta on 152.5cm
Kelataan viime jouluun. Lopetin sian- ja punaisen lihan syönnin eettisistä syistä 31.12.2013.
Kahvin juonnin aloitin kevättalvella.
Paino alkoi laskea siitä sitten aikalailla itsestään. Tippui 50kg --> 49-49.5kg
Kesällä painoa oli jotain 48-49kg
Jonkinlainen rajapyykki rikkoutui alkusyksystä, kun paino alitti 48kg. Se tuntui jotenkin ihanalta kun painoa oli lähtenyt pari kiloa vain parilla päätöksellä (kahvi ja punainen liha).
Nyt aamulla painoin 44.7kg. Olen koukussa näkemään jatkuvasti pienemmän luvun vaa'alla. Syömiseni on tarkkaa. Jokainen kalori on laskettava, ja mitä vähemmän niitä päivässä saa, sitä ylpeämpi itsestäni iltaisin sängyssä olen. Päivän kalorimäärän yritän pitää ehdottomasti alle 1000kcal:n, mieluiten n. 800kcal.
Harrastan zumbaa kerran viikossa ja käyn lisäksi pari kertaa lenkillä ja satunnaisesti salilla. Teen pieniä käsivarsiin käyvää liikettä (dippejä, käsipainon ja bodypump-tangon kanssa).
Elämäni on nykyään pelkkää kalorien kyttäämistä ja hyvin tarkkaa katsomista mitä ja kuinka paljon saan syödä. Joudun paniikkiin jos en tiedä jonkun ruuan tarkkaa kalorimäärää ja makeiset sekä muut epäterveelliset herkut ovat täysin suljettu ja kielletty. Kerran olen yrittänyt oksentaa kakunpalaa ulos itsestäni, mutta ei tullut kuin kurkkukipu ja tyhmä olo.
Mitä mieltä arvon kansalaiset on tästä?
Kelataan viime jouluun. Lopetin sian- ja punaisen lihan syönnin eettisistä syistä 31.12.2013.
Kahvin juonnin aloitin kevättalvella.
Paino alkoi laskea siitä sitten aikalailla itsestään. Tippui 50kg --> 49-49.5kg
Kesällä painoa oli jotain 48-49kg
Jonkinlainen rajapyykki rikkoutui alkusyksystä, kun paino alitti 48kg. Se tuntui jotenkin ihanalta kun painoa oli lähtenyt pari kiloa vain parilla päätöksellä (kahvi ja punainen liha).
Nyt aamulla painoin 44.7kg. Olen koukussa näkemään jatkuvasti pienemmän luvun vaa'alla. Syömiseni on tarkkaa. Jokainen kalori on laskettava, ja mitä vähemmän niitä päivässä saa, sitä ylpeämpi itsestäni iltaisin sängyssä olen. Päivän kalorimäärän yritän pitää ehdottomasti alle 1000kcal:n, mieluiten n. 800kcal.
Harrastan zumbaa kerran viikossa ja käyn lisäksi pari kertaa lenkillä ja satunnaisesti salilla. Teen pieniä käsivarsiin käyvää liikettä (dippejä, käsipainon ja bodypump-tangon kanssa).
Elämäni on nykyään pelkkää kalorien kyttäämistä ja hyvin tarkkaa katsomista mitä ja kuinka paljon saan syödä. Joudun paniikkiin jos en tiedä jonkun ruuan tarkkaa kalorimäärää ja makeiset sekä muut epäterveelliset herkut ovat täysin suljettu ja kielletty. Kerran olen yrittänyt oksentaa kakunpalaa ulos itsestäni, mutta ei tullut kuin kurkkukipu ja tyhmä olo.
Mitä mieltä arvon kansalaiset on tästä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yksi kaverini pilasi elämänsä juuri tuolla tavalla. Hän siis sairastui anoreksiaan. Meni hoitoon ja sai apua, tosin nykyään painaa moninverroin enemmän kuin aluksi. Ja painonnousu johtuu turvotuksesta eikä tiedä mistä se johtuu.
Anoreksiahan on mielensairaus. Kannattaa hakeutua vaikka kouluterveydenhoitajan puheille ennen kuin on liian myöhäistä.
Ei liikuntaharrastuksista ole hyötyä, jollet saa tarpeeksi energiaa ruuastasi. Syömishäiriöön nuo oireet viittaavat ja syömishäiriöhän on mielen sairaus. Mene juttelemaan vaikka kouluterveydenhoitajalle. Tiedän monta anoreksiaan sairastunutta ihmistä, heistä muutama on joutunut sen takia teholle -lääkärit sanoivat, että ihme kun selvisivät hengissä. Paranemisprosessi ei ole lyhyt ja henkisesti pitää olla päättäväinen, jos haluaa parantua.
Tsemppiä sinulle ja toivottavasti et päästä tuota "sairautta" pidemmälle!
Hei!
Tilanteesi kuulostaa hyvin huolestuttavalta, sillä kertomuksessasi on paljon piirteitä, jotka voivat viitata syömishäiriön mahdollisuuteen (katso http://klinik.fi/terveysinfo/syomishairio).
Missään tapauksessa ei kannata jäädä ongelman kanssa yksin, vaan puhua tästä terveydenhoitajalle tai lääkärille.
Voimia toivotellen:
-Klinkin lääkäritiimi
Klinik - terveyspalvelusi netissä
www.klinik.fi