Hei! Mieheni oli syyllitynyt rikokseen työpaikallaan jonka jälkeen hänet irtisanottiin. Työnantaja aikoo olla maksamatta palkkaa oikeudenkäyntiin asti. Onko moinen laillista? Kyseessä normaali palkka sekä lopputili.
Irtisanominen rikollisen toiminnan johdosta
tietämätönn
151751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tosissasiko kysyt?
Lopputili ehkä pitää maksaa (en tiedä olisiko laillista pidättää se todennäköisiin vahingonkorvauksiin), mutta normaalia palkkaa oikeudenkäyntiä odottaessa, kun on rötöstellyt työnantajaa vastaan? Mitäs luulet?
Ottiko miehesi kans roskikseen menevän sämppylän työpäivän jälkeen?
Muistan kun työnantaaja pakotti repimään jopa karkkipussien ja suklapatukkoiden pakkaukset, ennen roskiin heittämistä, ettei vaan joku dyykkäri ottaisi niitä ja söisi.
Pomo vielä seisoi vieressä ja tarkkaisi, ettei vaan joku työntekijä ottaisi suuhun huomenna vanhaksi tulevan karkin suuhunsa. Heti potkut tulisi tästä kamalasta rikoksesta!
Miehesi ei enää ole töissä kyseisessä yrityksessä, joten hänelle ei luonnollisesti myöskään makseta palkkaa. Jos oikeudessa todetaan että irtisanominen oli laiton, saa miehesi siinä vaiheessa korvauksia. Niiden määrän päättää oikeus.
Katso esim. tämä tuore tapaus: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288757710933.html
"Entinen työnantaja joutuu maksamaan irtisanomalleen myyjälle puolen vuoden palkkaa vastaavan summan työsuhteen laittomasta irtisanomisesta" ja "lisäksi irtisanomisajan palkkoja noin 5500 euroa".
Myyjä oli vaatinut korvauksena yhden vuoden palkkaa, mutta siis sai vain puolen vuoden palkan.
Työnantajan irtisanoessa työntekijän, on työntekijällä oikeus sovittuun irtisanomisajan palkkaan, on hänellä työvelvoite tai ei.
Työnantajan purkaessa työntekijän työsuhteen, työntekijän työnteko ja palkan maksu päättyvät sen työvuoron loppuun kun ilmoitus annetaan. Purku on mahdollista erityisestä syystä, esimerkiksi tietyt rikolliset toimet, jotka liittyvät työntekijän työntekokelpoisuuteen.
Koska et kerro mihin rikolliseen toimintaan, ei voi arvioida onko työnantaja toimi oikeutettu.
Työnantajalla oli täysin pätevä syy irtisanomiselle, mieheni oli osallistunut suureen varkauteen olematta itse paikalla. Eli hän oli kertonut työpaikan tietoja ja toinen ihminen lähti varastamaan rahoja kassasta.
Enkä todellakaa oleta, että hänelle maksetaan jatkossa palkkaa.. haloo..
Vaan kun edellisestä palkkakaudesta olevaa palkkaa ei suostuta maksamaan, sekä lopputiliä (lomarahat ym).
En nyt kuitenkaa pystyis elättämään kahta mun pikkupalkallani. Joten kauhistuttaa miten ihmistä voi jättää kokonaa ilman tuloja, ollaan kuitenkin Suomessa, jossa sosiaalitoimi on olemassa. Tulossa vielä karenssi joten edest siks aikaa sen lopputili ym ois auttanut meidän toimeentuloa.
"En nyt kuitenkaa pystyis elättämään kahta mun pikkupalkallani. Joten kauhistuttaa miten ihmistä voi jättää kokonaa ilman tuloja"
Olisi varmaankin kannattanut miettiä ensin eikä vasta sitten, kun on jo pa§kat housussa. Jos miehesi on kerran osallistunut suureen varkauteen työnantajasi omaisuuteen liittyen, lienee aika selvää, että työnantaja voi pidättäytä maksamasta palkkaa siihen asti, kunnes korvausvelvoitteet ovat selvillä. Voi hyvin olla, ettei miehesi loppupalkka lomarahoineen edes riitä korvaamaan kaikkea varkaudella aiheutettua vahinkoa vaan työnantaja joutuu perimään saataviaan oikeusteitse. Mikäli työnantaja nyt maksaisi vielä palkkaa varkauteen osallistuneelle henkilölle, hän jäisi todennäköisesti ilman korvauksia ollenkaan.
Kun halutaan selvittää mihin palkaan miehesi on oikeutettu, pitää ensin tietää onko hänet irtisanottu vai onko työsuhde purettu. Avunanto (mahdollisesti törkeään) varkauteen työnantajaa kohtaan täyttää mennen tullen myös purkamisen kriteerit. Tässä tapauksessa irtisanomsaikaa ei ole, ja miehesi on oikeutettu palkanmaksuun juuri tasan siihen asti kertyneistä saatavista, jolloin purkamisilmoitus on käteen lyöty. Se kertyminen voi katketa myös kesken palkkakauden.
Toinen selvitettävä asia on se, voidaanko työllä (sopimuksen toisen osapuolen sopimussuoritus) ansaittu palkkaa (edellä mainittua sopimussuoritusta vastaava sopimussaatava) pidättää ennakoitavissa oleviin rikosvahingonkorvauksiin. Yleisten sopimusoikeudellisten oppien valossa se on mahdollista, mutta oma osaamiseni loppuu siihen, voidaanko sitä soveltaa työsopimukseen ja palkkaan.
Sitten abstraktimpaan asiaan.
Ensiksi miksi vedät sossun, karenssin ja teidän selviämisenne mukaan yhtälöön? Ei työnantajalla ole mitään velvollisuutta huolehtia miehesi tai sinun pärjäämisestä sen jälkeen kun työsuhde on purettu, ja sopimussaatavat tavalla tai toisella kuitattu. Enkä myöskään ymmärrä, miksi karenssia ei pitäisi saada, jos rikoksella itsensä työttömäksi ajaa. Ei karenssi estä hankkiutumasta uusiin töihin.
Toinen on se, miksi ajattelet, että sinun pitäisi pienestä palkastasi elättää teidät molemmat? Jos minun puolisoni hankkisi itselleen kengänkuvan persuksiin tahallisella rikollisella toiminnalla, niin ihan itse saisi miettiä miten itsensä elättää.
Työsopimuslaki
17 §
Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko
Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain (37/1895) ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen (1031/1989) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.
Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Palkkaennakko luetaan ensisijaisesti 1 momentissa tarkoitettuun suojaosaan.
ja
Ulosottokaari
Palkasta ulosmitattava määrä
48 §
Suojaosuus
Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa velallisen suojaosuus on velallisen itsensä osalta 19,90 euroa ja hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 7,15 euroa päivässä seuraavaan palkan maksupäivään asti. Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä.
Puolisolla tarkoitetaan 1 momentissa aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää. Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, ja tällaista lasta siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa. Velallisen maksama elatusapu voidaan ottaa huomioon siten kuin 51–53 §:ssä säädetään.
Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
49 §
Määräajoin maksettava palkka
Edellä 45–47 §:ssä tarkoitetusta tulopohjasta jätetään ulosmittaamatta:
1) velallisen suojaosuus ja sen lisäksi kolmasosa suojaosuuden ylittävästä palkan osasta (tulorajaulosmittaus);
2) kaksi kolmasosaa palkasta, jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa velallisen suojaosuuden määrä;
3) vähemmän kuin 2 kohdassa tarkoitettu määrä, kuitenkin vähintään puolet palkasta, jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset palkan määrään perustuvasta progressiivisesta asteikosta, jonka mukaan ulosmittaus toimitetaan 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
Ulosmitattava määrä lasketaan 1 ja 2 momentin mukaisesti (säännönmukainen määrä).
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös velalliselle jo maksettua palkan määrää siltä osin kuin maksukautta on jäljellä.
Eli ihan kaikkea ei työnantaja voi pidättää
Öh, mutta kun ei aloittajan tilanne liity ulosottoon sitten yhtään mitenkään, eikä missään kohtaa tuossa siteeraamassasi säännösmateriaalissa sanota, että se ulottuisi tätä aihetta laajemmalle.
Kyseessä on täysin vahvistamaton rikoksella anastetun omaisuuden korvaaminen ja mahdollinen vahingonkorvaus, sekä näiden turvaamiseksi tehty ainakin ilmeisesti joltain osin muuten selkeän palkkasaatavan pidättäminen.
TSL 17 §
"Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko
Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain (37/1895) ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen (1031/1989) mukaan jätettävä ulosmittaamatta."
Öh, mutta kun tilanne liittyy ulosottoon niin paljon kuin lain mukaan tarpeen on. Eli "työnantaja ei sää kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin ... [ks. tarkemmin ko. lakien säännökset]"
Öh, mutta kun tässä ei ole kyse mistään kummankin osapuolen hyväksymästä vastasaamisesta.
Lähtökohtainen tilanne on se, että työntekijä on palkkaa tiettyyn päivämäärään asti työllään ansainnut, ja työnantajalla on velvollisuus tämä työn vastikkeena oleva palkka maksaa.
Kysymys on siitä, saako työnantaja lainkaan pidättäytyä suorittamasta tällaista sopimuvelvollisuutta, eli palkkaa, josta hän on oman saamisensa, eli työsuorituksen jo saanut, kun vastapuolelle mahdollisesti lankeava anastetun omaisuuden korvaaminen ja vahingonkorvaus ovat vasta menossa oikeuskäsittelyyn.
Tässä tapauksessa ei vastaukseksi kelpaa se kuinka paljon palkasta on suojaosuutta, jota ei saada vastaasamisen kuittaamiseen käyttää, kun koko vastasaamisen tämänhetkinen olemassaolo ja ainakin suuruus on kyseenalainen, ja perustuu vain työnantajan näkemykseen asiasta.
Jos työntekijä on syyllistynyt varkauteen (tai kavallukseen) työnantajan omaisuutta kohtaan, työnantajalla on oikeus kuitata saamiset varastetusta / kavalletusta omaisuudesta maksamattomista palkoista takaisin.
Tässä samankaltainen tapaus, tosin ilmeisesti pienemmässä mittakaavassa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013090517451026_uu.shtml
"Suomalaismies löi touko-kesäkuun aikana kaupan kassaan lukuisia olemattomia pullonpalautuskuitteja ja anasti niistä saadut rahat omiin tarkoituksiinsa.
Tapahtumakertoja oli yhteensä seitsemän. Yksittäiset anastukset olivat pääosin 30 euron suuruisia.
Mies ennätti lyödä aiheettomia pullonpalautuskuitteja kassaan yhteensä 180 euron edestä ennen kuin työnantaja pääsi hänen jäljilleen.
Mies ei kiistänyt tekoa.
Kihlakunnansyyttäjä määräsi lievään kavallukseen syyllistyneelle miehelle 18 päiväsakkoa, joista kertyi maksettavaa yhteensä 108 euroa.
Rikoksesta saatu taloudellinen hyöty jäi lopulta yhtä olemattomaksi kuin miehen kassaan lyömät pullonpalautuskuitit.
Miehen työnantaja käytti kuittausoikeuttaan ja kuittasi saatavansa suoraan miehen palkkasaamisesta. "
On tietysti vaikea ottaa kantaa, koska et kerro paljonko työnantajalla on maksamattomia palkkoja ja lomarahoja ja kuinka suureen varkauteen miehesi ja hänen kaverinsa ovat syyllistyneet.
Kysymyksessähän on muuten työsuhteen purku (järeämpi konsti), eikä irtisanominen, koska on tapahtunut rikos työnantajaa kohtaan.
Asiaanhan ei tule lopullista päätöstä eivätkä korvausvelvoitteetkaan ole välttämättä selvillä ennen oikeudenkäyntiä. Lakimieheen / oikeusavustajaan voitte olla yhteydessä, ainakin jos varkauden / kavalluksen määrä on euromääräisesti vähemmän kuin nyt pidätetyt palkkasaatavat. Jos varastetun omaisuuden määrä on suurempi kuin saatavat niin voi olla vähän heikkoa saada työnantajaa maksamaan mitään ennen oikeudenkäyntiä.
Niin, unohtui sellainen oleellinen kysymys, että mitä sille anastetulle omaisuudelle tapahtui? Saiko työnantaja rahansa takaisin vai ei? Jos varastetut rahat on hummattu ja summa suurempi kuin palkkasaatavat niin tuskin työnantaja maksaa mitään ennen oikeudenkäyntiä. Miksi maksaisi, kun ei saisi sitäkään vähää varmasti tyhjätaskulta takaisin. Voi tulla työnantajan kannalta halvemmaksi ottaa vaikka riski lisäkorvauksista maksamattomasta palkasta ja vähentää kaikki varastetusta määrästä.
Noniin, tämä esimerkki valaisi jo huomattavasti enemmän.
Ilmeisesti sitten ainakin kohtuullisissa määrin jo ansaittuja palkkasaatavia on hyväksyttävää käyttää rikosasian kuittaamiseen jo ennen oikeudenkäyntiä, eikä rahoja ole välttämätöntä käyttää rikollisella hukattavana ennen tätä.
Lopputulema riippuu tietenkin oikeuden päätöksestä, mutta aloittajan kysymyksen kannalta oleellisin lienee jollakin varmuudella selvitetty.
Kiitos vastanneille!
Muutamalle on pakko vastata, minä en asialle voinut mitää, että mieheni lähti noille teille. Turha siis sanoo: "Olisi varmaankin kannattanut miettiä ensin eikä vasta sitten, kun on jo pa§kat housussa."
Toiseksi tiedän, että työnantajalla ei ole mikää velvollisuus elättää meidät.. ihmettelin, että ihmistä ei Suomessa jätetä yleensä "pulaan". Jos moinen on laillista, niin varmasti on olemassa joku ratkaisu tähän. En vaa itse vielä tiedä mitä.
Ja kyllä, lasken velvollisuuksiini sen, että joudun nyt auttamaan ja joustamaan raha-asioissa. Toisin sanoen, elättämään niin kauan kun hänen tilanne rauhoittuu, mutta tiedä sitten kauan siinä kestää.
Varastetut rahat on viimeiseen senttiin asti työnantajalla. Ja mieheni ei siis itse ole varastanut mitään, hän kertoi työpaikkansa tiedot ja antoi avaimen, joka on jo itsestään pätevä syy irtisanomiselle. Toinen henkilö teki likaisen työn ja anasti rahat.
AP