Haastehakemus
Vastaaja Yrjö Puurunen
Kunnianloukkaus Suomessa
Suomen rikoslaissa (39/1889) kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli syyte nostetaan pääasiassa vain, mikäli kunnianloukkauksen uhri sitä vaatii. Rikokselle on tavallinen ja törkeä muoto:
»Joka
1) esittää toisesta
valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.»
(Rikoslain 24 luku 9 §[3])
Törkeästä kunnianloukkauksesta laki sanoo:
»Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.»
(Rikoslain 24 luku 10 §[4])
Kuolleen kunniasta ei käytännössä voi olla enää kysymys, kun asianomainen on ollut vainaja yli 20 vuotta tai viimeistään sitten, kun kuolemasta on kulunut 50 vuotta. Rikoslain muutoksen esitöiden mukaan selvää määräaikaa ei ole kuitenkaan asetettu.
Rikoslain 24. luvun yksityiskohtaisesta perustelusta
Yksityiselämää loukkaava( perättömän ) tiedon levittäminen
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on Suomen rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, josta voi seurata sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen syyllistyy levittämällä sellaisia toisen yksityiselämään kuuluvia tietoja, joiden leviäminen voi aiheuttaa kärsimystä sille, jota tieto koskee. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on sisältörikos, jossa rikos tehdään saattamalla tietoa julkisuuteen.[1] Tällaisten tekojen säätämisellä rangaistavaksi halutaan suojella yksityiselämän suojaa, joka on turvattu perustuslain 10 §:ssä. Rikos eroaa kunnianloukkauksesta siten, että siinä on kysymys oikeellisen tiedon levittämisestä, kun taas kunnianloukkauksessa on ensisijaisesti kyse valheellisen tiedon levittämisestä. Politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa toimivan henkilön yksityiselämästä saa kuitenkin ilman lupaa levittää myös sellaisia tietoja, jotka voivat aiheuttaa tietojen kohteelle kärsimystä. Tiedon levittämisen on tällöin oltava tarpeen jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelyssä ja sen pitää liittyä tällaisen henkilön tehtävien suorittamisen arviointiin.
Rikoksesta käytetään usein virheellistä nimitystä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Nimitys on virheellinen[2], koska tekoon ei syyllisty levittämällä loukkaavaa tietoa vaan levittämällä tietoa yksityiselämää loukkaavalla tavalla. Virheellinen kirjoitusasu on päätynyt jopa hovioikeuden päätöksiin.[3] Käytännössä muun kuin suoranaisesti yksityiselämään liittyvän tiedon levittämisestä syyttäminen voisi tämän lain perusteella tulla kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne saattaisi olla esimerkiksi se, että joku tarkoituksellisesti levittäisi muuta tietoa sellaisessa asiayhteydessä, että siitä ilmeisen perustellusti olisi pääteltävissä tai muuten ymmärrettävissä toisen henkilön yksityiselämän suojan piiriin kuuluva seikka.
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on asianomistajarikos. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin määrätä syytteen nostettavaksi, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.[4]
! Olleet 8 kk kaikkien kainuulaisten ja ennenkaikkea perussuomalaisten luettavissa ja suomalaisten luettavissa !
Vastaaja Yrjö Puurunen
Kunnianloukkaus Suomessa
Suomen rikoslaissa (39/1889) kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli syyte nostetaan pääasiassa vain, mikäli kunnianloukkauksen uhri sitä vaatii. Rikokselle on tavallinen ja törkeä muoto:
»Joka
1) esittää toisesta
valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.»
(Rikoslain 24 luku 9 §[3])
Törkeästä kunnianloukkauksesta laki sanoo:
»Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.»
(Rikoslain 24 luku 10 §[4])
Kuolleen kunniasta ei käytännössä voi olla enää kysymys, kun asianomainen on ollut vainaja yli 20 vuotta tai viimeistään sitten, kun kuolemasta on kulunut 50 vuotta. Rikoslain muutoksen esitöiden mukaan selvää määräaikaa ei ole kuitenkaan asetettu.
Rikoslain 24. luvun yksityiskohtaisesta perustelusta
Yksityiselämää loukkaava( perättömän ) tiedon levittäminen
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on Suomen rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, josta voi seurata sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen syyllistyy levittämällä sellaisia toisen yksityiselämään kuuluvia tietoja, joiden leviäminen voi aiheuttaa kärsimystä sille, jota tieto koskee. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on sisältörikos, jossa rikos tehdään saattamalla tietoa julkisuuteen.[1] Tällaisten tekojen säätämisellä rangaistavaksi halutaan suojella yksityiselämän suojaa, joka on turvattu perustuslain 10 §:ssä. Rikos eroaa kunnianloukkauksesta siten, että siinä on kysymys oikeellisen tiedon levittämisestä, kun taas kunnianloukkauksessa on ensisijaisesti kyse valheellisen tiedon levittämisestä. Politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa toimivan henkilön yksityiselämästä saa kuitenkin ilman lupaa levittää myös sellaisia tietoja, jotka voivat aiheuttaa tietojen kohteelle kärsimystä. Tiedon levittämisen on tällöin oltava tarpeen jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelyssä ja sen pitää liittyä tällaisen henkilön tehtävien suorittamisen arviointiin.
Rikoksesta käytetään usein virheellistä nimitystä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Nimitys on virheellinen[2], koska tekoon ei syyllisty levittämällä loukkaavaa tietoa vaan levittämällä tietoa yksityiselämää loukkaavalla tavalla. Virheellinen kirjoitusasu on päätynyt jopa hovioikeuden päätöksiin.[3] Käytännössä muun kuin suoranaisesti yksityiselämään liittyvän tiedon levittämisestä syyttäminen voisi tämän lain perusteella tulla kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne saattaisi olla esimerkiksi se, että joku tarkoituksellisesti levittäisi muuta tietoa sellaisessa asiayhteydessä, että siitä ilmeisen perustellusti olisi pääteltävissä tai muuten ymmärrettävissä toisen henkilön yksityiselämän suojan piiriin kuuluva seikka.
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on asianomistajarikos. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin määrätä syytteen nostettavaksi, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.[4]
! Olleet 8 kk kaikkien kainuulaisten ja ennenkaikkea perussuomalaisten luettavissa ja suomalaisten luettavissa !
Vastaukset 32
Vanhimmat
Voe hevosen koiran helevetti.
1) esittää toisesta
valheellisen tiedon
tai vihjauksen siten
, että teko on omiaan aiheuttamaan
vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
Yksityiselämää loukkaava
( perättömän )
tiedon levittäminen
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on Suomen rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, josta voi seurata sakkoa tai enintään kaksi vuotta
Tiedon levittämisen on tällöin oltava tarpeen jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelyssä ja sen pitää liittyä tällaisen henkilön tehtävien suorittamisen arviointiin.
Tällainen tilanne saattaisi olla esimerkiksi se, että joku tarkoituksellisesti levittäisi muuta tietoa sellaisessa asiayhteydessä, että siitä ilmeisen perustellusti olisi pääteltävissä tai muuten ymmärrettävissä toisen henkilön yksityiselämän suojan piiriin kuuluva seikka.
Törkeästä kunnianloukkauksesta laki sanoo:
»Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.»
Esaa ei voi verrata sikaan, vaikka se nyt kärsiikin. Laki on kaikille sama. Kärsittävä on kuin sika. Ja sika kärsii.
Joulu on tulossa...
hah-hoh-hah-hoh-hoooooo
hee-he-hee-hoh-ho-ho-hoo.....
tyrsk.....hah-hah-haa
Ei kannata nauraa nyt on yrjön poejalla kovat paikat !
No, Eesau on herreillä, saatko kiksejä kun tulit taas tänne palstalle häiriköimään.
iköhän se hymy hyydy,myöskin hekuti-hee,lläkin jossain vaiheessa ?
Rohkenen näin väittää.
Elekee somussalamen homppelit sotkeko asia pitoisia sivuja menkää Oulun setan bileisiin siellä saa kummankin pää kärsää käännellä ees taas ja taas ees !
setalla on pula homppeleista meköö joukolla sinne niin moalima pelastuu kun teitä on palajon niin kansa ei liisääny mutta pyyhkeitä kärsän putsaukseen tarvitaan ja mulla on firma siihen mutta pyyhkeet liian tikkusii vielä kun selluloosata teen niitä !
Eesau se vaan jaksaa kirjoitella. Opetatko nykyään lumilautailua, siinäpä oiva ammatti sinulle. Voitais alkaa harjoittelemaan, vaikka joltain katolta, samalla saataisiin lumet pudotettua sieltä katolta. Jookosta joohan.
Esan ja Yrjön rakkaus potkii.
Onko se Esa mustasukkainen ?
Väärä ilmianto.
Mielestäni Yrjöstä on tehty väärä ilmianto.
Jospa hän on taas kerran sotkenut asiansa, tarkoituksena oli varmasti haastaa itsensä. Saisi toiselta persoonaltaan korvauksia kunnianluokkauksesta itseään vastaan. Hän voisi toimia myöskin todistajana jolloin hän saisi siitäkin korvauksia. Luonnollisesti hän nostaisi myös asianajajan palkkiot. Näiden keskinäisten suhteiden ratkettua, asia olisikkin käytännöllisesti katsoen ratkaistu, paitsi ainahan voi valittaa ???
Asia ei ole enää väärä ilmianto. Asia on etenemässä Käräjäoikeuteen, ilmiannolla
ja haastehakemuksella ei ole lopultakaan mitään yhteistä. Ilmianto tehdään poiliisille ja haastehakemus jätetään käräjä oikeuteen
Oeshan Yrjönkin pitänyt tietää, asemansa vuoksi pitäs vähän miettiä, mutta ku aena on oekeessa ja muut väärässä. Ihminen se on Esakin, toisen ihmisen kunnioitus molemmin puolin. Mutta Yrjö on minä, minä, minäMinäMINÄ...
Yrjöpoikahan on haukkunut, kaikki perussuomalaiset kunnanvaltuutetut kaiksta lähikinnista. Naapurikuntien valtuustoihin on valinneet valtuutettoihinsa äänestäjät Vaikka kuinka olisi tietävä ja kaukaa viisas,pitäis kaikessa innokkuudessaankin
ymmätää mitä on sovelijasta kirjoittaa,esim,Blogi kirjoituksissaan
Ei Yrjo Puurunen. Jokainen valtuutettu on toimistaan vastuussa äänestjilleen,ei yrjöpojalle. Ymmärtääkseni tämän asian pitäisi olla jokaiselle itsestää selvä.
Just, muallista tuomaria ee tartteta, jokkaene vastannee omista sanoestaan. Tiettävästi ei Yrjöllä oo koulutuspohjoa, kaekilla muilla eduskuntavaaliehdokkailla on hyvä koulutus ja ossoavat asiat. Naesehdokas on ollunna miesvaltasen yritykse johtaja ja ulukomua assiat hoetanu pankissa yl kakskymmentä vuotta, eipä rähise, eekä riitele Ossoa 4 kieltäni. Opiskelleeki vielä. Silleki on Yrjö perkeleetä lähettäny, oon lukenu, kaksi kertoa,mikä tää öykkääjä oekei on? Eehän tuo kunnioota kettää, ei ees naesia.
Ei tosiaan Yrjö-poika kunnioita ketään. Minä itse menttaliteetti hänellä on päällimmäisenä.
Joku tuolla aiemminkin kirjoitti, Itsehän se on koiran kakkakin mättäällä.Itseppä hyvinkin. Eihän synti ole olla Savolainen,vaan onhan se helvetin suuri häpeä.
Päästäkseen Eduskuntaan Yrjö-Poikakin tarvitsee melko paljon ääniä,ei sinne päästä Toisia perussuomalaisia haukkumalla. Vaikka Yrjöpoika olisi ainoa,eduskuntavaali ehdokas,en sittenkäänäänestäisi häntä. Valintani on jotain muuta.
Sehän joutuu lähtemään tuosta ehdokkuudesta sillä ei olla venäjällä. Jäsen äänestyksen 2 Kettunen ne on ehdokkaat kainun perusuomalaisilla.
tota, eikö se ole niin, ettei rikosasiassa ite jätetä mitään haastehakemusta käräjäoikeuteen. Eikö se ole poliisi joka tutkiin ja syyttäjä joka syyttää sitten, jos on mistä syyttää..
Haastehakemus nimeomaan jätetään Käräjäoikueteen. Asia etenee silloin ns,yksityis-asiana. Avioero hakemuskin jätetään Käräjäoikeudelle.
Silloin asia menee näin, Kantaja asian vireille laittaja . Vastaaja on hän jota vastaan kanne on nostettu
Vaikka Virallinen syyttäjä jättää kanteen nostamatta,siitäkin huolimatta asianomainen voi halutessaan nstaa kanteen toista osapuolta vastaan.
Tietysti silloin täytyy löytyä erittäin pätevää näyttöä,niin puolesta kuinvastaan.
Just naurettava "haastehakemus" ; ))
Taitaapi hakemuksen jättäjä ite saaha kovennettua!
Oikeudenkäynti
Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia eli yleisöllä on niihin pääsy. Suljettu käsittely saatetaan pitää esimerkiksi silloin, kun oikeudessa käsitellään erityisen arkaluontoisia, yksityiselämään liittyviä seikkoja. Oikeuden ratkaisun lopputulos on julkinen.
Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa
Rikosasia
Rikosasia käsitellään yleensä sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka alueella rikos on tehty. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa sen jälkeen, kun poliisi on rikosilmoituksen tai muun rikosepäilyn perusteella toimittanut esitutkinnan ja syyttäjä on päättänyt nostaa asiassa syytteen. Tavallisimpia tuomioistuimissa käsiteltäviä rikoksia ovat liikenteen vaarantamiset, rattijuopumukset, pahoinpitelyt, varkaudet, petokset ja huumerikokset.
Rikosoikeudenkäynnissä ovat mukana vastaaja eli syytetty sekä virallinen syyttäjä. Mukana voi olla myös asianomistaja eli rikoksen uhri. Näistä oikeudenkäynnin osapuolista käytetään yhteisnimitystä asianosaiset. Oikeudenkäynnissä esiintyy usein myös todistajia.
Syyttäjän rooli on keskeinen oikeudenkäynnin kulun kannalta. Hän vaatii valtion edustajana rangaistusta henkilölle, jonka epäillään syyllistyneen rikokseen. Syyttäjä ei ole osa tuomioistuinta, vaan toimii itsenäisesti. Hänen tehtävänään on tuoda esiin rikosasiaa koskeva näyttö, myös vastaajalle edulliset seikat. Käräjäoikeus joko hyväksyy tai hylkää syyttäjän esittämän syytteen.
Jollei syyttäjä nosta syytettä, asianomistaja voi tehdä sen myös itse.
Todistajaksi kutsutun on aina tultava oikeuteen, mutta hänen ei tarvitse todistaa lähisukulaistaan vastaan. Todistajan on puhuttava totta eikä hän saa salata tiedossaan olevia asioita. Hänellä on oikeus saada korvausta oikeuteen saapumisesta.
Rikosjutun käsittely etenee yleensä seuraavassa järjestyksessä:
Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän jälkeen. Hän voi esittää omat vaatimuksensa ja ilmoittaa, onko samaa mieltä syyttäjän kanssa.
Vastaaja voi joko myöntää tai kiistää teon. Hän vastaa myös siihen, suostuuko hän maksamaan asianomistajan vaatimat korvaukset.
Seuraavaksi syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin. Vastaaja lausuu oman näkemyksensä oikeudessa esitetyistä asioista.
Tämän jälkeen on vuorossa todistajien kuuleminen ja muun näytön esittäminen. Asianosaiset kertovat käsityksensä oikeudenkäynnin aikana esitetyistä todisteista ja siitä, miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita.
Lopuksi oikeus harkitsee ja antaa tuomion. Rikokseen syylliseksi todettu tuomitaan yleensä rangaistukseen.
Rikosasian käsittelee yleensä asian laadusta riippuen joko yksi tuomari tai tuomari ja kolme lautamiestä. Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen valitsemia maallikoita, jotka edustavat oikeudessa eri väestöryhmien näkemyksiä. Erityisen vaativa rikosasia voidaan käsitellä kolmen tuomarin kokoonpanossa.
Yksinkertainen rikosasia voidaan ratkaista käräjäoikeudessa pelkässä kirjallisessa menettelyssä ilman pääkäsittelyä. Edellytyksenä on, että rikoksesta syytetty on tunnustanut teon ja suostuu kirjalliseen menettelyyn. Myös mahdolliselta rikoksen uhrilta on saatava suostumus kirjalliseen menettelyyn.
ime munaa molopää
Asia Haastehakemus asianomistajan yksin ajamassa rikosasiassa, Suomen pe-rustuslaki (11.6.1999/731) 118 § 3 momentti
Kantaja / Asianomistaja, prosessiosoite
Vastaajat 1)
Syyte Vaadin vastaaja Jukka Lopperille rangaistusta rikoslain 40 luvun 9 §:n (12.7.2002/604) tarkoittamasta virkavelvollisuuden rikkomisesta
Vastaaja Jukka Lopperi on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.
Tapahtuma-aika keskiviikko 28.10.2009
Muut vaatimukset 1) Asiassa on toimitettava esitutkintalain (30.4.1987/449) tarkoittama poliisitutkinta, koska se edistää asian käsittelyä.
2) Langinkosken seurakunta on velvoitettava korvaamaan oikeuden-käymiskaaren 21 luvun 8 §:n (26.11.1993/1013) tarkoittamasta oi-keudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta tähänastisesta työstä 600 euroa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeu-den tuomion antamispäivästä lukien, ja
3) Langinkosken seurakunta on velvoitettava korvaamaan minulle oi-keudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n (19.3.1999/368) nojalla kaikki tarpeellisista toimenpiteistäni johtuvat kohtuulliset oikeudenkäynti-kulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeu-den tuomion antamispäivästä lukien.
Vuotuinen viivästyskorko on korkolain (20.8.1982/633) 4 §:n 1 mo-mentin mukainen viivästyskorko
Mitä sitten? ONKO MAAILMA JOTENKIN PAREMPI TUON KIRJOITUKSEN JÄLKEEN. Samoja riitelijöitä koko porukka.
Asianomistaja puollustaa omia oikeuksiaan, viemällä asian käräjäoikeuteen.
Meidän ulkopuolisten jotka emme tunne asiaa läpikotaisin,olisi parempi pysyäkkin ulkopuolisina.
Kunnianloukkaus on lopulta aika vakava rikos. Meidän kirjoittajienkin pitäisi ymmärtää asia miä saa kirjoittaa ? Leimaamalla toinen osapuoli sairaaksi jo tuokin
on hyvin kyseenalaista. He jotka ovat lukeneet,Lääketiedettä eivä ole kirjoittelemassa suomi24,jän keskustelu sivuilla eivätkä tee kenestäkään toisest kirjoittelijasta sairasta tai vähemmäb älyllistä. Erimieltä toki voimme olla asioista
elematta vihamies / nainen. Maailma olisi hyvin yksitoikkoinen paikka elää ja olla jos kaikki maailman ihmiset ajatteleisivat / toimisivat samalla tavoin.
Ei nämä jutut vain vedä käräjäoikeuteen. Syyttäjät tekevät näistä rajoittamisia laitaluvultaan. Eli ei näitä viedä käräjille asti. Tämä on totuus. Kustannus ja kaikki muut tekijät huomioon otettaessa pikkujuttuja.
Ei tässä asiassa ole syyttäjällä mitään tekemistä.
Poliisilla sitäkin enemmän !