mukavuusalue

Kyllä, mutta se riippuu mistä alueesta on kyse.

Säännöllisesti, viitenä päivänä viikossa. Pakosta, muuten pidän tiukasti kiinni "mukavuusalueestani". Kukahan tuonkin ihmeellisen muotisanan muuten on keksinyt.

Voitko täsmentää mitä sillä mukavuusalueella oikein tarkoitetaan?
Jotenkin koko termi on jäänyt epäselväksi vaikka olen nähnyt sitä käytettävän ennenkin jossain. Onko se sama kuin epämukavuuden tuntemuksen alkurajat?

Väkiselläkin.

Onneksi nykyisin erittäin paljon harvemmin, kuin nuorena oli pakko tehdä. Toisaalta, rajojaan pitää ylittää, että säilyy täysipäisenä. Aivan liian paljon tapaa kapseloituneita ihmisiä, joilla menee koko elämä kaurapuuroksi, kun jotain oman mukavuusalueen ulkopuolella olevia asioita tulee vastaan. Ja niitä tulee kyllä kaikilla. Jonkilainen sietokyky sellaiseenkin pitää olla.

=DW=

Silloin tällöin vähän väliä. Huomannut semmoisen että mitä enemmän tulee ikää niin sitä useammin niitä rajoja pääsee rikkomaan. Joskus se tuntuu jälkeenpäin hyvältä ja joskus se on täysin /ceestä. Tietynlaista masokismiahan se, mitäpä muutakaan.

Ok, siis DW:n mukaan sana on synonyymi väkiselläkin-sanalle. Hmmm....
Mites kun minusta tuntuu että eikös se ole just sitä tavallisen ihmisen elämää kun joutuu päivittäin tekemään asioita tai asiaa, josta ei pidä? Vain jollain huippurikkailla on varaa teetättää väkisin tehtävät epämukavat asiat muilla?
Voi olla etten kai vieläkään tajunnut koko sanaa ...

Vai voiko se olla myös sitä, ettei esim. halua olla väljässä tilassa ventovieraan kanssa liian lähekkäin? Tiedättehän mitä tarkoitan kun jotkut tulee ihan naaman eteen puhumaan ja silloin sitä ottaa itse väkisinkin pari askelta taaksepäin koska ei ole siinä omalla mukavuusalueellaan.

Mä ymmärrän mukavuusalueen vähän sellaisena, että kaikki menee kuin Strömsössä. Jos jotain hommaa ei sujuvasti osaa tai kykene niin on ulkona omalta mukaavusalueeltaan. Itseäni esimerkiksi pelottaa tikkaille kapuaminen, eli ikkunoiden pesu ja rännien tyhjennys on ulkona mukavuusalueeltani.

Tämän päivän termi tuo mukavuusalue.
Eikai sellaista voi olla, kun nukkuessa ilman painajaisia.
Kaikkein tyytymättömämpiä on sellaiset, jotka yrittää viimeieseen asti pysytellä mukavuusalueella.Se se vasta kovaa ja hermojaraastavaa on.
Siinä mielessä on parempi, kun se mukavuusalue on niin pieni, että sen rikkoo mahdollisimman usein. Aika hyvi olen kyllä siinä onnistunut.

Kyllä niitä tulee rikottua onneksi.
Muutenhan ei olis niin hyvä kun pääsee taas omalle mukavuusalueelleen.
Se on vähän sama kun onnellisuutta ei vois olla jos ei välillä olis tuskaa ja kurjuutta.
Kaikelaisin alueita pitää rikkoa ja kaikenlaisia oloja pitää olla että elämä tuntuu elämälle.

En riko! En mene metsään pimeään, en korkeisiin paikkoihin enkä esiintymään ison joukon eteen Ja jos mun pitää tehdä jotain mukavuusrajojen ulkopuolelta, olen tosi hyvä motivoimaan itseäni, ja se muuttuukin mukavaksi :))