Valkoisten tarkoituksena oli tutkia kaikki sisällissotaan osallistuneet punaiset ja langettaa heille tuomiot oikeudenkäyntien jälkeen.[1] Tuomioita vankileireillä jakoivat aluksi valkoisten perustamat kenttöäoikeudet, jotka toimivat usein täysin mielivaltaisesti. Niiden toimintaa ohjasi lähinnä kostonhimo ja tuomioita jaettiin epämääräisten ilmiantojen perusteella. Isännät ja tehtaanjohtajat saattoivat käydä leireillä määräämässä kenet ammutaan ja samalla vapauttaa hyvinä pitämiään työmiehiä, joita he tarvitsivat.
niinhän se on
sama toimii
14336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Läheltä liippaa Hämeenlinnaa. Käykääpä Alvettulan vanhalla sillalla, siellä paljon surullista historian havinaa.
Nytpä lähti alkuun mielenkiintoinen keskustelu! Ottakaapa vastauksessani huomi-
oon se että myös punaiset tekivät hirmutekoja Hämeenlinnassa ja ympäristössä.
Näistä on tietoa teoksessa Tapparasta Tankkeihin Hämeenlinnan varuskuntahis-
toria. Myös Hämeenlinnan kaupunginhistoriassa on tietoa asioista kuten myös
ympäristön maalaiskuntien historioissa. Kaikissa jopa puolueetonta tietoa.
On totta että valkoiset heti sodan lopussa jakoivat oikeutta voittajanoikeudella.
Tietenkin tähän oli syynsä.
Toivon että aiheesta saataisiin käyntiin keskustelu jossa asioita käsitellään
objektiivisesti!
Ottakaapa vastauksessani huomi-
oon se että myös punaiset tekivät hirmutekoja Hämeenlinnassa ja ympäristössä.
KERRO YKSIKIN ESIMERKKI ilman mainoksia kirjaasi!
Mielenkiintoinen keskustelu,kyllä. Menee vaan varmaan yli hilseen näiltä "perzukeilta" , "demuilta" ja "kokkareilta" Sääli.
Poltsarilla oli punaisten vankileiri!
Niin oli ja Suomen sekä Linnankasarmeilla. Apparalla, Linnankasarmilla, Tam-
pereentien ja Kärpäntien sekä Viipurintien ja Honkalakadunristeyksessä on
punaisten joukkohautoja. Nämä Tampereentiellä ja Viipurintiellä olevat haudat
ovat Hämeenlinnasta vetäytyessään teidenvarsille kaatuneidenhautoja.
Eniten hautoja on Ahvenistolla ja Keskussairaalan mäellä. Näidenkin vainajien
joukossa on varmaan useita kuolemaantuomittuja mutta suurinosa lienee ke-
väällä 1918 vankileireillä nälkään ja tauteihin kuolleita. Ainoa hauta johon on
haudattu ainoastaan kuolemaantuomittuja lienee Linnankasarmilla. Tämä tieto
Linnankasarmin osalta perustuu siihen että aluksi vangit vietiin sinne koska Tampereetietä Hauholle päin perääntyvistä punaisista jäi paljon vankeja.
Ja nämä saivat ensimmäisinä vastata tekemisistään valkoisille.
ET MUUTEN VASTANNUT ESITETTYYN KYSYMYKSEEN MISSÄ JA KOSKA YKSIKIN NS PUNAINEN TEKI JONKUN VERITEON!
No mainitsenpa tässä pari. Heikki Paasivuori se Siimes Kanervio ammuttiin
punakaartilaisen Oiva Virtasen toimesta Hämeenlinnassa. Lähde: Hämeenlin-
nan varuskuntahistoria sivu 274. Hei näitä on muitakin sun olisi parasta alkaa
päivittään tietojasi.
Jatkan vielä. Nyt eletään vuotta 2014 siis näistä tapahtumista on kulunut lähes
100 vuotta! Asioita pitää pystyä käsittelemään puolueettomasti jo nyt. Viittaus
kirjatietoihin kohdallani johtuu siitä että ensikäden tietoa tapahtumista ei saa
enää mistään koska kaikki asianosaiset ovat kuolleet. Joten meidän pitää
keskustelussa pitäytyä eri kirjoituksissa oleviin tietoihin. Koska muutakaan tie-
toa ei mahdollisten suusta suuhun ja miespolvesta toiseen kulkeneiden tari-
noiden lisäksi ole olemassa.
Koita kestää!
Pakko korjata sen verran, että Oiva Virtanen tuli pyytämään virka-apua miliisipäällikkö Siimes Kanerviolta huhtikuun 19. tai 20. päivä 1918, tarkoituksenaan vangita n. 200 hämeenlinnalaista porvaria ja sellaiseksi luettavissa olevaa. O. Virtanen oli lupautunut teloittamaan nämä vangitut itse.
S. Kanervio totesi Virtaselle, ettei hänellä ole sillä hetkellä antaa miehiä apuun, mutta huomenna olisi. Saman päivän iltana Kanervio pyysi mukaansa 4 alaistaan ja sillä porukalla he ampuivat O. Virtasen. Kanervio marssi itse HML:n punakaartin päämajaan ilmoittaen, että: "Te ette ole mitään punaisia, vaan pelkkiä petoja!"
Kanervio vangittiin, kuulusteltiin ja kidutettiin. Hänet oli sidottu HML:n venäläisen kirkon ulkopuolelle. Siinä häneltä katkottiin kaikki sormet, tuskissaan huusi, mutta ei suostunut neljän miliisikollegan nimeä kiduttajille paljastamaan. Lopuksi kiduttajat murhasivat Kanervion lyömällä pistimen kehon läpi.
Oiva Virtanen ei siis ampunut Kanerviota, vaan juuri toisinpäin. Kanervio tiesi, että "pedoksi" luonnehdittua Virtasta ei muuten pysäytetty. Kanervio vastusti näiden 200 "porvarin" murhaamista, eikä aikonut koskaan antaa mitään virka-apua asiassa.
100 vuotta ei ole paljon paskaakaan tälläisissä asioissa !
Totta puhut, ikäviä asioitahan nämä.
Tässä linkissä asiaan liittyvää faktatietoa:
http://www.tkm.fi/pm_etusivu.htm
surullinen tapahtuma tämä Kansalais-/sisällissota puolin ja toisin.
Kaikilla meillä jälkeläisillä varmaankin sodassa molempien puolien edustajia.