ja voiko nainen olla miehelle hyvä ystävä?
Itse pidän hyvänä ystävänä metsästyskaveria, voimme olla monta tuntia nuotiolla sanomatta montaakaan sanaa toisillemme ja näkemättä riistaa, mutta kotiin tullessa tuntuu, että oli hauska reissu.
Naisen kanssa tulee mieleen väkisinkin muut asiat ja pulssi nousee. Olenko vain henkisesti keskenkasvuinen?
Itse pidän hyvänä ystävänä metsästyskaveria, voimme olla monta tuntia nuotiolla sanomatta montaakaan sanaa toisillemme ja näkemättä riistaa, mutta kotiin tullessa tuntuu, että oli hauska reissu.
Naisen kanssa tulee mieleen väkisinkin muut asiat ja pulssi nousee. Olenko vain henkisesti keskenkasvuinen?
Vastaukset 29
Vanhimmat
jep
kyllä hyvä ystävä on sellanen kenen kanssa voi puhua mistä vaan...
on sellainen
-jonka kanssa voi jakaa sekä ilosi että surusi
-jolle voi kertoa kaiken pelkäämättä
kuulevasi tarinan muualta
-joka luottaa myös sinuun
-jonka kanssa viihdytään myös hiljaisina hetkinä
-joka ei jätä pulaan
-joka uskaltaa pyytää
-joka ei vaadi
-joka haluaa antaa
-joka ei yritä muuttaa sinua, arvostaa
juuri sellaisena kuin olet
VOI NAINEN OLLA MIEHELLE HYVÄ YSTÄVÄ
Minun kaksi parasta ystävää ovat olleet miehiä.
Molemmat ovat pysyneet ystävinä yli 30 vuotta.
Miehet ystävinä ovat paljon reilumpia ja luotettavimpia. Ei ole sitä kilpailua mikä naisten keskuudessa vallitsee.
No niin, siinä tuli kehuja teille miehet.
Olkaa ylpeitä.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole! Kyllä naisetkin ovat hyviä ystäviä keskenään. Eikä ystävyys voi olla pelkästään sukupuolesta kiinni! Ihmisiähän me kaikki olemme-niin miehet kuin naisetkin.Vai mitä?
niin yksinkertaista.
Viimeisen viikon aikana olen huomannut sen ja huomasin aikoinaan työpaikalla myös.
Olen ottanut nyt vähän etäisyyttä niistä
ystävättäristä, miettiköön tykönänsä mitä
tuli sanottua ja tehtyä.
myös minun arvostamani kohdat naisessa, mutta en ole kyllä tavannut vielä naista, joka ei haluaisi tehdä miehestä vielä parempaa ja ystävättärien keskuudessa vielä hieman kadehdittavampaa, kuin hän jo on.
myös minun parhaat ystävät on miehiä!Koska olen voinut uskoutua ja luottaa että heihin.Ja metsässä pitääkin olla hiljaa koska petoeläimet voi tulla samalle nuotiolle...
Heippa, körmy (no, sinun nimimerkkisi yhteydessä ei ainakaan sukupuolta tarvitse arvailla). Minulla on yksi mies ystävänä. Olemme tunteneet toisemme 70-luvun puolesta välistä saakka. Välillämme ei ole koskaan ollut romanttisia tunteita. Emme siis ole ikään kuin dagen efter -ystäviä. Hän saa minut nauramaan.
ole myöskään mitään sähköisiä tunteita sinua kohtaan? Entä oletko varma, että ujous ja pelko torjutuksi tulemisesta ei tee estoja hänelle?
Iltaa, körmy. Meillä täällä jo iltaa pukkaa ja teillä siellä on kuitenkin niin pimeää, että voitte leikkiä iltaa, jolloin alkutervehdykseni sopii kumpaankin päähän. Minun päähäni puolestaan ei sovi, että joku mies olisi kyennyt pitämään sähkön sisällään kolmekymmentä vuotta. Sillä semmoisenhan kyllä aistii. Eikä hän ujokaan ole. Epäilen, että me ihan oikeasti olemme ystäviä!
Kyllä yli sukupuolten syntyy ystävyyssuhteita. Mitä reunaehtoja se vaatii on sitten vaikeampi kysymys.
No voisi ajatella ainakin isoa ikäeroa tai fyysisen vetovoiman kovasti suurta eroa - ei nuo homonaalit ala hyrrimään silloin kaksipuolisesti.
Mies joka ihan mieluusti ystävystyy naisen kanssa,
Albert
ja ihmettelenkin kun joku sanoo(nainen)että hänellä on joku niin hyvä miesystävä, ettei kukaan ystävätär vedä vertoja tälle miehelle ystävyyessä.
Ymmärrän naisen ja miehen välisen ystävyyden, mutta kyllä kysymyksessä on silloin aviomies, tai rakastaja.
Itselläni voi olla miesystäviä, jos he ovat 30 vuotta nuorempia, tai vanhempia kuin minä.
Miehen ja naisen välisessä suhteessa on sen verran eroottista latausta, ettei pelkkä ystävyys ole mahdollista...minulle, mutta enhän olekaan mikään viiksekäs hermafrodiitti.
minun kohdallani, että paras ystävä on mies.
Ei ole aviomies, avomies, kumppani eikä edes rakastaja vaan yksinkertaisesti ystävä.
Hän on ollut ystävä siitä saakka kun olemme
tavanneet, olemme molemmat olleet naimisissa
ja eronneet omilla tahoillamme ja edelleen
olemme ystäviä.
Edelleen soittelemme, tapailemme ja jaamme niin ilot kuin surutkin. Eikä välillämme ole koskaan
ollut mitään intiimiä. Se on ollut molempien yhteinen päätös. Miksi pilata hyvää ystävyyttä
seksillä. Meillä on niin hauskaa yhdessä, siitähän tulisi muuten suhde ja hauskuus loppuisi siihen. Tulisi omistussuhde.
toisen kohdalla, on toiselle mahdottomuus.
Minulla ei ole sitten lapsuuteni aikojen ollut ketään mietä puhtaasti ystävänä. Aina on ollut kysymyksessä intiimisuhde, johon tietenkin on liittynyt ystävyyttäkin.Nyt täytyisi varmaan määritellä tarkemmin ystävyys.
Kavereitahan miehistä löytyy. Heitä, joiden kanssa lasketaan leikkiä ja puhutaan tietysti asiaakin, mutta sellainen varsinainen bestis on kyllä minulla aina ollut toinen nainen.
että me koko ajan kaveerattaisi tämän "mies"ystävän kanssa, vaan
hän on todella minun paras ystävä tällä
hetkellä. Hän on ainut, johon luotan,
muut ovat pettäneet luottamukseni.
ja luotat sinisilmäisesti, tai epäonneksesi ystävystyt vääränlaisten ihmisten kanssa?
On minullakin pari sellaista naistuttua, entistä ystävää, joiden kanssa vaihdan aika pidättyväisesti tärkeimmät kuulumisemme kun tapaamme. Surullista ,kun luottamus on mennyt, niin sitä ei saa enää takaisin.
Varovaisemmaksi sitä kyllä on tullut, eikä sokeasti ja lapsenomaisesti luota kaikkiin...tai kovin moneen edes.Minulla on kyllä kaksi todella hyvää naisystävää vuosikausien, tai olikeastaan vuosikymmenten takaa.
että olenkin, olen aina halunnut uskoa
kaikista hyvää ja se on kostautunut.
On minulla ollut todella hyviä ystävättäriä
vuosien varrella, mutta ovat muuttaneet
toiselle paikkakunnalle.
Jäljelle on jäänyt paljon niitä
"pintaliitäjiä" joiden kanssa en välitä
hirveästi olla tekemisissä. Ovat aiheuttaneet
vain harmia.
Jostain kumman syystä pari ystävätärtä
ottivat etäisyyttä erottuani. Tulee mieleen
pitivätkö he enemmän avomiehestäni kuin minusta.
Molemmat olivat nimenomaan minun ystäviäni eivätkä
meidän ns. yhteisiä.
Pitäisiköhän aloittaa puhtaalta pöydältä ja
erotella jyvät akanoista?
Täytyisi tietenkin olla niin "kiltti", että luottaa ja uskoo kaikkiin, mutta kyllä ystävän täytyy kannuksensa ansaita.
Luottamus on erittäin tärkeää ja kysäisin tuolla aiemmin, että kuinka määriteltäisiin käsite ystävyys.
Voin itse vastata siihen, että luotettavuudella se kyllä mitatan.
En nyt tarkoita mitään sellaista, että esimerkiksi unohtaa soittaa sovittuun aikaa tai vastaavaa. Olen joskus pikkuisen hajamielinen, vaan salaisuuden säilyttämistä ja sellaista kuuntelijaa, jolle voi purkaa sydäntään, pelkäämättä, että salaisuudet kävelevät huomenna vastaan.
Huomenta, ellumari. En ollut uskoa aamurähmäisiä silmiäni, kun huomasin sinun toivovan ystävyys käsitteen määrittelemistä. Ovatko maailman kirjat menneet sekaisin? Varo vain, ettet alennu pohdiskelemaan, sillä tiedän kokemuksesta, ettei siltä tieltä ole paluuta. Ken pohdiskelun portista käy, niin hänen on sen jälkeen enää turha toivoa saavansa ystäviä; ainakaan palstalta.
ja noin tunnin kuluttua töihin lähdössä.
Olen jo ylittänyt rajan, eli "alentunut" pohdiskelemaan ystävyyttä.
Katsotaanhan nyt onko niin, että:
"Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää".
Tiedäthän Il Ponte dei Sospiri Venetsiassa.Oletko käynyt?
Hyvää alkavaa päivää!
Ystävä kyllä, mutta että oikein hyvä sellainen. Metsästysmajalla kaksin...Hmm. Olisin myös keskenkasvuinen - hetken.
Eipä ole vielä vastaan tullut saati että mukana pätkääkään kulkenut, joten en tosiaankaan tiedä.
Mistä tunnet sä ystävän? On oikea sulle hän?...
Anna meren sen selvittää kuka viereesi jää...
Kaunis laulu.
Jos sinulla joskus aikaa kuuntele mm. Arja Saijonmaan esittää.
Kaipa hyvään ystävyyteen pätevät pitkälti samat kriteerit kuin kumppanuuteenkin.
L.Sellaiset ystävät, joiden seurassa on tilaa olla sellainen mitä oikeasti on, ja jos vielä ajatusmaailma resonoi siten, että kaikkea energiaa ei tarvitse käyttää siihen, että toinen ylipäätään ymmärtäisi mitä toinen yrittää sanoa.
Mietin tuota eroottista latausta, mihin keksustelun avaaja viittaa... En ole koskaan kokenut niin, että tuollainen lataus häiritsisi ystävyyttä. Enneminkin se on elementti joka tuo ystävyyteen lämpöä ja ehkä lisää luottamustakin.
Ainakin silloin, jos tunne on molemminpuoleinen.
Se tietenkin, jos ajattelee, että jokaista makean näköistä marjaa on saatava maistaa, on tapa jolla ystävyytensä voi helposti pilata.
Toisaalta, olen myös rakastellut ystävyydestä, ja kun kumpinenkin on tiennyt mistä silloin on kyse, ei se ole vaikuttanut ystävyyteen, kuin ehkä sitä syventäen.
Koska olemme psykofyysisiä olentoja, joudumme varmaan aina, miehen ja naisen välisessä ystävyydessä, liikkumaan rajapinnoilla ja arvioimaan suhteen sisältöjä, ja tekemään valintoja. Oikeastaan ystävyyden arvoa siksi punnitaankin enemmän. Jos tuollaisessa tilanteessa on, omien kaipuittensa takia, valmis käyttämään toista 'hyväkseen' ei sitten ystävä olekaan.
eroottisen latauksen muuttavan ystävyyttä, ehdollistamalla koko suhteen.
Voin olla tuossa asiassa väärässäkin mutta kun ajattelen, että pitämällä vaimoa hyvänä ystävänä ja ystävän henkilökohtaisia ratkaisuja tuetaan, en kyllä tukisi hänen ratkaisujaan kaikissa olosuhteissa.
Oletko siis valmis hylkäämään ystäväsi siksi, että sinun jonain päiväna saattaakin tehdä mieli?
... tai valitsetko ystäväsi siten, että sellaista riskiä tai mahdollisuutta ei ole?
Voiko kokonaisesta ihmisestä siten pilkkoa osia?
olemme dynaamisia olentoja, emmekä kykene ennakoimaan, ystävyyssuhteissakaan, sitä mitä tulee tapahtumaan. Tai ainakaan minä en voi.
Luoja nähköön, saatathan jostain kumman syystä, tuntea eroottista väristystä sen metsästyskaverisikin kanssa...
- karrikoiden hyväntahtoisesti :))
vielä uudestaan. Ystävällä herätetään meissä erillaisia mielikuvia, joillekin se tarkoittaa ilmeisesti vain henkisen yhteyden tasoa ja toisille pitemmälle menevää suhdetta.
Tuo oli kyllä hyvä, kun sanoit karrikoiden, sillä Villen kanssa loppuis ystävyys siihen, jos mun pitäis mennä pitemmälle "siten".
Siinäpä se onkin, kun sanojen sisällöt ovat niin subjektiivisia.
Jossain toisessa yhteydessä olen kirjoittanut sanasta rakkaus, ohessa siitä tekstistä pieni laina. Niin ystävyyden kuin rakkaussuhteen rakentuminen taitaa olla yhtä käsitteiden ja kielen opiskelua - ainakin 20 ensimmäistä vuotta.
Ja harva jaksaa sen vaivan nähdä, luulen.
**Miten paljon nainen olikaan sanaa rakkaus, miehen tavattuaan, miettinyt. Ei sille sanalle, yleistä ja yhteistä sisältöä voinut antaakaan, vaan se määrittyi jokaisen ihmisen omasta tavasta tuntea ja kokea. Vain haparoiden sille tavoitti sisältöjä, joko siitä, mitä kuvitteli muiden rakkaudeksi kutsuvan, tai siitä, mitä omista tunteista rakkauden sanan alle liitti.**
on, että hyvä ystävä tulee ilman hakemista, jos
kemiat kohtaa.Naisestakin hyvän ystävän toki saa,
mutta kyllä puheet ovat erilaisia.
Itselläni ainakin katsekin voisi hieman harhailla
omilla teillään naisen kanssa jos yhdessä aikaa viettäisin.