Tänään vainajienmuistopäivänä poltan kynttilää ja muistelen minulle rakasta ihmistä. Vajaa vuosi äitini poismenosta. Ikävä on, mutta elämä jatkuu. Tämä biisi oli äitini yksi suosikeista. http://www.youtube.com/watch?v=uLsK3Oth7I0
Toisenlaista ikävää
Tytär
294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tytär,
Osanottoni suruusi. Kuten sanoit, elämä jatkuu, mutta toki se menetys aina jollain lailla tuntuu. Ajan myötä suru muuttuu kaipuuksi ja kiitollisuudeksi. Petri Laaksosen laulu on kyllä hyvin kaunis.
Aija-pappi
Otan osaa suruusi.
Laita kaikki rakkaat muistot Äidistäsi sydämeesi kuin aarteet konsanaan. Siellä ne pysyvät tallessa ja ruokkivat sinua sisältäpäin.
Sinun työ täällä maanpäällä on nyt elää elämäsi parhaalla mahdollisella tavalla.
Paras lääke suruun ja kipuun on toisten ihmisten auttaminen. Jos sinulla mahdollisesti on vähän ylimääräistä aikaa elämän kiireitten keskellä, suosittelisin vapaaehtoistyötä nuorten syrjittyjen parissa. He ovat elämänsä alussa ja tarvitsevat kanssaihmisten tukea ja ymmärrystä.
Itsestään antaminen muille hätää kärsiville eläville kanssaihmisille antaisi elämääsi rakkaudellista sisältöä ja rauhaa. Poisnukkuneet ovat menneet Ihmemaahan, mutta nuorilla elävillä on vielä toivoa paremmasta maanpäällisestä ajasta.
Onnea ja Siunausta elämääsi toivoen.