Tää kuulostaa "hieman" hassulta, mutta.. Älynlahjoiltaan keskinkertainen mutta sitäkin suloisempi poikakissamme Rasmus tykkää soittaa pianoa.. Se siis ihan oikeasti on kiinnostunut pianon äänestä, ei pimputtamisesta!
Ensinnä, se tulee aina viereen kun soitan. Kohta sen pitää päästä syliini istumaan ja nostaa oikean tassunsa yleensä c:en, josta minä yleensä aloitan sormiharjoitukset. Se kuulostelee pää hieman kallellaan muutaman kerran yhtä säveltä, vaihtaa sitten d:n ja g:n välille - aina sama rytmi ja kaava. Joskus se nousee kävelylle kosketinten päälle, muttei läheskään aina.
Rasmus soittaa aina kun jätän sen yksin olohuoneeseen ja pianon kannen auki.
Eilen se esiintyi mulle ihan "pyynnöstä". Istui pianotuolille ja soitti oman sävellyksensä hartaasti. Saatuaan silitykset se säntäsi häntä pörheänä siskoaan, Sissiä (vesihiisi) jahtaamaan.
Kerran se esitti virtuoosimaisen teoksen (kuulosti todella hyvältä!), jossa se vuorotteli tassuja ja soitti välillä molemmilla käpälillä. Se oli vielä aika pitkä.
Näistä johtuen mieheni on muuttunut koirafanaatikosta kissan vankkumattomaksi ihailijaksi!
Jos joku epäilee, voin kertoa, että kissamme ovat meillä lapsen asemassa koska en voi lasta koskaan saada. Ehkä ne sitten luulevat olevansa ihmisiä/me kissoja, joten niitä täytyy viedä säännöllisesti maalle hiirisafarille toteuttamaan kissamaisuuttaan!
Ensinnä, se tulee aina viereen kun soitan. Kohta sen pitää päästä syliini istumaan ja nostaa oikean tassunsa yleensä c:en, josta minä yleensä aloitan sormiharjoitukset. Se kuulostelee pää hieman kallellaan muutaman kerran yhtä säveltä, vaihtaa sitten d:n ja g:n välille - aina sama rytmi ja kaava. Joskus se nousee kävelylle kosketinten päälle, muttei läheskään aina.
Rasmus soittaa aina kun jätän sen yksin olohuoneeseen ja pianon kannen auki.
Eilen se esiintyi mulle ihan "pyynnöstä". Istui pianotuolille ja soitti oman sävellyksensä hartaasti. Saatuaan silitykset se säntäsi häntä pörheänä siskoaan, Sissiä (vesihiisi) jahtaamaan.
Kerran se esitti virtuoosimaisen teoksen (kuulosti todella hyvältä!), jossa se vuorotteli tassuja ja soitti välillä molemmilla käpälillä. Se oli vielä aika pitkä.
Näistä johtuen mieheni on muuttunut koirafanaatikosta kissan vankkumattomaksi ihailijaksi!
Jos joku epäilee, voin kertoa, että kissamme ovat meillä lapsen asemassa koska en voi lasta koskaan saada. Ehkä ne sitten luulevat olevansa ihmisiä/me kissoja, joten niitä täytyy viedä säännöllisesti maalle hiirisafarille toteuttamaan kissamaisuuttaan!
Vastaukset 5
Vanhimmat
...todella hauskalta. Olisipa minullekin osunut musikaalinen kissa... Itse soitan huilua, pianoa ja kitaraa. Ensimmäinen kissani juoksi niin kauas kuin vain pääsi aina, kun soitin huilua ja nyt uusi kissani menee sängyn alle piiloon, kun soitan kitaraa. Liekö vika sitten kuulijassa vai soittajassa.. :) Olen sitä mieltä, että yhtä lailla kissoilla voi olla sävelkorvaa. Onneksi olkoon musikaalisesta kissasta! :)
Kertakaikkiaan hauska tarina. Meidänkin kisusta senverran musikaalisuutta löytyy, että aina kun minä laulan niin kissa tulee viereen , katsoo silmiin ja alkaa myös naukua. Monet kerrat olemme tällä saaneet nauraa..
.. Rasmuksesta tehdään teidän kissalle säestäjä? Isän koira saattaisi olla muuten hyvä ehdokas solistiksi, mutta se inspiroituu vain haitarista ja nimenomaan Yölintu- kappaleesta. Lisäksi se ulvoo todella kovaäänisesti, mikä ei ehkä sovi Rasmuksen hartaan perfektionistiselle tulkinnalle..
Kiinnostaiskos Cats- musikaali?
hauskaa... minullakin on 5 kisua joista yksi tykkä soittaa koskettimia ja toinen kitaraa, mutta aivan noin lahjakkaiksi eivät ole vielä osoittautuneet... ikään kuin sillä kamalasti olisi merkitystä, kivaa kuitenkin kuunnella ja kisut on innoissaan kun saavat esittää mitä osaavat.
Meidän Elli neitikin on hyvin musikaalinen. Tykkää kuunnella viulun soittoa ja tassuttelee pianon koskettimien päällä. Miehen kanssa aina nauretaan että kissat vetää kissanpolkkaa. Pikkumies vähän aristaa viulua. Aina kun mä laulan niin neiti tulee syliin kehräämään ja erityisesti Maan korvessa kulkevi lapsosten tie saa neidin ihan hypnoosiin.
Mekin ollaan lapseton pari ja kyllä kissoista on ollut meielle suurta iloa. Tällä hetkellä podetaan maitohampaiden lähtöä ja pikkumies on levoton. Vielä kun kissat naukuis musiikin tahtiin niin saatais kunnon orkesteri kasaan ;)