Äntää käikkien kykkien kykkiä.
Jöskys tylee äikä, jöllöin säämme öllä ilmän äinyttäkään hyymörinkykkää.
Jöskys tylee äikä, jöllöin säämme öllä ilmän äinyttäkään hyymörinkykkää.
Hyymörin kykkänen ön käynis kykkänen
väälikää kykkää
2672
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Täältä on huumori kuollut aikoja sitten.
Ummehtunut vesi vain lainehtii reunojen yli.
Vai tarkoitatko että venytetty peräsuoli päästää tawarat yli äyräittensä kun sulkijalihas on vaurioitunut?
Kyllä ainakin muinoin, hemorroidileikkauksen jälkeen paukut pääsivät kontrolloimatta perästä.
Nythän ne hirtetään.
On se!
Kasvikunnan parhaimmistoa suorastaan.
Ei oikeestaan jatkuvasti jaksaiskaan nauraa räkättää,ihan semmonen niitä näitä jutustelu ihan kaikesta ,ilman sarvia ja hampaita olis mukavaa.
Miks se ei sitten onnistu niin se onkin omituista,kauheen syvät kuopat on kaivettu.
Joku esittää höpsöttelyy ja seuraava sanoo et eikun asiaa ja kolmas vihaa kaikkia.
Alotusten laitto on vaikeet kun sitä asiapitosta höpsöttelyy ilman vihaa höystettynä mukavilla linkeillä ei tahro löytyy.
Oma sensuurikin on niin kova et sitä vahtii sanojaan ettei vakavan miehen maine menis.
Juu ei, nauraa ei kyllä jaksa, ei sitten millään.
Viisainta yrittää olla vakava ja asiallinen.
Ei runoilua, ei musiikkia, ei huumoria, eikä paljon muutakaan.
Minäkin yritän tuota omaa sensuuria tiukentaa.
Aletaan vetämään runot ja riimit pötköksi,siin on sensuuril kova duuni kun tuteraa missä jallu luuraa.
Ei tätä ikävää kauan kestä koht on taas riemu riihen orren alla ja joulukin painaa päälle.
Silloin vanhat nuortuu leikkimään jos ahmimiselta ehtivät,ajattelin mennä tän joulun riistaryyni makkaralla.
Voisihan tuota koettaa ja samalla testata sensuurin kestokykyä.
Vaikka jotenkin näin:
Sade rankka tienoon peittää tämä tyttö halkoja uuniin heittää
kohta iltakahvit keittää hämärää on nurkissa näissä ei näe edes hämähäkin verkkoja lamppujen päissä kynttilän sytytän iloksi illan siten luon muistojen poluille sillan muistelen rakkaita ystäviä teitä joita ei mikään mielestä heitä.
Minulla on jouluherkut ihan auki, josko riisipuuroo ja luumusoppaa söisin. Niillä maha äkkiä pulleaksi täyttyy.
Kahrestaan vaimon kans ollaan ja ei jaksa pitkän kaavan mukaan alkaa ostelemaan ruokia.
Makkaraa ja lohkoperunoita höystettynä rosolilla ja paksuilla kalkkunan filee siivuilla,
hyvä mennä pötköttämään suklaarasian viereen.
Wienernougatia sen olla pitää, sitä suklaata ei voita mikään.
Meille saapuu myös kinkku, sinappihuntu hartioillaan.
Lanttulooraa ja uunilohta, sitten on vatsa kylläinen kohta.
Tömmänen kökkökykkä öi nöyrätä.
Vaatii se jonkun verran leikkimieltä kun tollai väsää kirjotusta
Se lienee hänen tapansa yleensäkin palstaamisessa.
Ei mua enää naarata.
eikä kinosta?
Ei kinosta. Nyt vain oli kinostanut.
Illalla tuntui ja kuului, kuin suihkari olisi laskeutunut kujallemme.
Nyt on jo plussaa.
Plussa on hyvä,vanhaa auramiestä alkaa puistattamaan ku talvella itätuuli nousee,sen tietää et kyllä sonja jaksaa lunta lapioira.
En pelkää Sonjaa, vaan lumikurkien johtajaa,
joka johdatti linturukat hukkaan.
Yksi kuoli matkalla, loput eläntarhan kasvatit tuotiin takaisin hipihiljaa.
Eivät osanneet elää luonnossa.
Olisi tuo pitänyt ottaa huomioon,
ei johtaa kurkia kuolontuomioon.
Ehdoton suosikki lintuni on lumikurki,ainakin tarkoitus oli vilpittömän hyvä.
Aina ei vaan oo tuureja ja viuhkoja matkassa,vilpitön osanottoni
Liekö mikä oli aikomus, pelkkäkö hauiksen pullistus.
Ratsastihan hän ilman paitaa, onko siinä mitään laitaa.
Lenkkikenkäni litimärät sai mieleen aika närät kastui sukka voi tyttö rukka no ethän ole mikään kaunis kukka oot melkein kuin timo mukka laitan joka ketjuun vaikka vähän nytkin nämä säikeet tähän vaikkei niitä lukisi kukaan silti ängen tänne mukaan.
Mikä saa luulemaan et kukaan ei lue sun kirjoitusta?
Mollis.
Kontiot jaloissa tarvoin suolla joka on tuolla lammen puolla joutsenia ui lammessa monta toivottavasti ei yhtään onnetonta
sateinen metsä ihana paikka yksin siellä kuljin vaikka mitä väliä lukeeko meitä kukaan sen kuin tullaan urheasti mukaan.
Nyt sen todistit että kyllä lukee kunhan sanat kauniiksi pukee.
Anceli
Kengät jalassa tai avojaloin kuljemme jokainen monin tavoin saammehan tänne sanoja suoltaa sitähän palstan kävijät puoltaa annetaan sanojen tulla ja mennä eihän täältä kaikki ulos lennä.
Ei sanojen tarvii olla kauniita että ne kiinostais,rujotkin asiat kuuluu elämään ja koska suorastaan rakastan elämää niin kaikki kiinostaa.
Toisinaan tosin tunnen itseni elämän eressä siksi vanhaksi rakastajaksi joka vaivoin pääsee polvilleen jumalattarensa eressä.
Ei solju sulosanat ja valat mut kumminkin
Juu, kyllä tässä välillä saa rähmällään olla ja nöyränä elämän edessä vaikkei mikään Afrodite sille elämälle enää olekaan, mutta janottaa se silti.