Muilla samaa oiretta???

Ehkä näin aluksi on hyvä käydä lääkärissä ottamassa verikokeet ja tarkistaa että onko kaikki kohdillaan. Ihan yleisesti kuitenkin kannattaa tutkailla omia elämäntapoja ja miettiä onko niissä muutoksen varaa.

Ihan samat oireet täällä. Aamuyöstä herään ja pumppu hakkaa ja verenpainekin korkea, joskus päivällä samoja tuntemuksia mut ehkä enemmän hengenahdistusta. Aloitin ssri lääkkeen ja kohtaukset jääny pois. Alkuun mukana bemtsoa kohtausten aikana, mut ne pystyin jo jättämään pois. Myös urheilu vähensi oireita.

Mulla meni 3v paniikihäiriöön ja ahdistukseen xanor, ensin 6-8mg. toimi hyvin, ulskalisi käydä kaupassakin. no nyt vaihdettiin xanor rivatrilliin, joskus reilu vuosi sitten. Alussa sitä meni 6mg. no nyt olen päjännyt jo lähes vuoden 2,5mg/vrk.

Mutta asiaan. itsellä on joskus aamulla ollut myös tuollainen, että pumppu hakkaa.
Olen silloin ottanut propraalia 50mg. sillä menee nopeammin tuo tykytys ohi.

On monesti aamusin et sydän hakkaa niin et tuntuu ettei happea saa. Menee jossain vaiheessa lievemmäksi ja propral auttaa.

Nuo aamuiset tuntemukset mitä aloittaja kertoi ovat olleet tuttuja tälläkin. Minulla ne johtuivat siitä että öisin hengitys ei toiminut mormaalisti. Kesti aikansa, että elimistö pääsi käyntiin normaalisti, siinä oli tosi pelottavia tykytyksiä ja tunne että kaatuu pyörtyneenä just maahan. Pääsä oli tyhjiö olo ja kädet hikoilvat. Pienikin fyysinen rasitus sai paniikin omaisen kohtauksen.

Syyt tällaiseen löytyivät työpaikan koneellisesta ilamastoinnista ja sisäilmaongelmista. Oireet tulivat pikkuhiljaa vuosien myötä, eikä niitä ihmetellyt aluksi. Aamulla hengittelin voimakkaasti ulospäin laskin neljään ja sisäänpäin laskin neljään. Se helpotti ja laukaisi normaalin hengityksen.

Nyt olen ollut vajaan vuoden poissa työpaikalta ja ette usko, miten kevyeksi ja normaaliksi olo on muuttunut! Hengitys ei enää takkuile ja yöt nukun hyvin. Yskä ja limaa kurkussa on ollut koko ajan, mutta se on vain merkki että keuhkot puhdistuvat. Mutta nyt sekin oire alkaa hävitä. Ajoittain on astman tyyppistä vinkunaa ulos hengittäessa aamuisin, mutta se häviää nopeasti. Sydäntykytykset ja huimaukset ovat taaksejäänyttä elämää, ei edes rasituksen jälkeen niitä ole kuten ennen oli.

Tiedän että olen oikeassa tässä. Jos joudun oleskelemaan missä tahansa koneellisen ilmastoinnin saastuttamassa talossa, oireet palaavat varmasti.

Tässä voisi olla vinkkiä muillekin kärsijöille.

Mulla se on sellainen kierre mistä on vaikea päästä pois. Eka tuli eron jälkeen paniikkikohtaukset, ja nyt paniikkikohtaukset tulee ku pelkään paniikkia, eli nykyisin aiheutan paniikin itse, tai ainakin luulen niin. Ja kun olen koko ajan jännittynyt niin on selvää että hengitys ei ole rentoa ja automaattista, vaan tiedostan hengityksen koko ajan ja pyrin säätelemään sitä itse, joka tietenkin on virhe, ja kun hengitys on tuollaista niin rasituksessa hengitys ei sitten muutu rasitusta vaativaksi vaan pidän sen omatoimisesti liian rauhallisena, koska yritän rauhoitella noussutta sykettä, vaikka mitään syytä siihen ei ole, koska rasituksessa sykkeen kuuluukin nousta. Kun sitten vääränlainen hengitys aiheuttaa happi vajetta, niin on selvää että syke nousee entisestän, ja tulee olo että en saa tarpeeksi happea, ja silloin paniikki on päällä.

Eli mielestäni hengityksen oikeanlaisena pitäminen on A ja O paniikkihäiriössä ja ahdistuksessa.

Nämä on mun näkemyksiä, ja sain nyt ensimmäistä kertaa kiteytettyä ajatukseni asiasta.

Hyvää vointia jatkossa!