Löytyisikö semmoista?
Rakastuin ja tein sen selväksi.
Sain myös selvän vastuaksen; se oli vain yksipuolista.
Tämän jälkeen olen yrittänyt:
-Kadottaa itseni työhön, sairastuin vain kun rehkin niin kovasti
-Viinalla läträämiseen, ei auta
-Pieksänyt itseäni urheilemalla, auttaa sen urheiluhetken vain
-Ollut tekemisessä hänen kanssaan jos arkiintuminen auttaisi, ei auta
-Ottanut etäisyyttä jos se auttaisi, ei auta
-Tapaillut muita naisia ihan tutustumismielessä, ei auta ja tuntuu väärältä
-Järjeilyt sen tuhat syytä miksei se edes olisi toiminut, ei auta
Olisiko ideoita? En ole heikkoa tekoa mutta alkaa jo v*tuttaa kun tuntuu kokoajan pahalta :(
Rakastuin ja tein sen selväksi.
Sain myös selvän vastuaksen; se oli vain yksipuolista.
Tämän jälkeen olen yrittänyt:
-Kadottaa itseni työhön, sairastuin vain kun rehkin niin kovasti
-Viinalla läträämiseen, ei auta
-Pieksänyt itseäni urheilemalla, auttaa sen urheiluhetken vain
-Ollut tekemisessä hänen kanssaan jos arkiintuminen auttaisi, ei auta
-Ottanut etäisyyttä jos se auttaisi, ei auta
-Tapaillut muita naisia ihan tutustumismielessä, ei auta ja tuntuu väärältä
-Järjeilyt sen tuhat syytä miksei se edes olisi toiminut, ei auta
Olisiko ideoita? En ole heikkoa tekoa mutta alkaa jo v*tuttaa kun tuntuu kokoajan pahalta :(
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei sellaista off-nappia tunteisiin löydy, ikävä kyllä. Itsekin olen sellaista etsinyt, tuloksetta :( Mä ihastuin ja kerroin hänelle. Vastaus oli että on ihan turha kuvitella mitään... Kai mä oon niin paska ihminen etten hänelle kelvannut, edes kaverina. Nyt pitää sitä jotenkin pyrkiä eteenpäin, mutta miten? Muita miehiä en ole katellut enkä kattele niin kauan kuin hän pyörii mielessä. Viinan kanssa en paljoa läträä, ne ajat on jääneet taakse. Tilannetta ei paranna se että nähdään usein, ehkä mun pitäis vaan välttää niitä tilanteita. Tiedä auttaisiko se vai ei, ikävä oli ainakin kova kun kesäloma-aikaan ei nähty moneen viikkoon.
Joten eipä niitä ideoita taida olla mullakaan. Sanotaan että aika auttaa mutta jotenkin en siihen usko, ainakaan tässä vaiheessa.
Kyllä se vaan auttaa, kun mennään vuosikin eteenpäin. Se myös auttaa paljon, jos välttelee niitä kohtaamisia, poissa silmistä, on lopulta poissa mielestä. Se on sitä surutyön tekemistä, toisesta luopumista tämä aika ja jokainen tekee sen omalla tavallaan, mutta muistaa sitten syödä, nukkua ja liikkua tarpeeksi. Eron tai surun alkuaikoina en saanut nukutuksi, kun piti ajatella niin paljon, itkeä välistä ja välillä kirjoittaa tuntojaan paperille, laihduinkin, kun ei tehnyt mieli syödä ja en jaksanut nousta aina edes sängystä muuhun kuin töihin. Mutta alkoi se päivä paistamaan risukasaankin ja sain itseni vihdoin liikkeelle omien harrastusten pariin ja aloin välittää jälleen mulle rakkaista ihmisistä. Myös matkustaminen kauas pois teki hyvää.
Entäs jos teet nyt elämässäsi suuren muutoksen. Onko sinulla joku unelmaa, johon et ole koskaan uskaltanut tarttua, kun et vain ole uskonut itseäsi. Aloita tämän unelman toteuttaminen tänään. Jatka huomenna, ylihuomenna jne.
Rehvaile muita miehiä, vimmalla. Sieltä voi putkahtaa joku joka vie jalat alta.
Tuo ei ollut minnalta.
yhtä hyvin sulle.
Mieheltä.
Missä on off kytkin rakastumiseen
Rakastaa ja ei pysty vain lopettamaan
Tietoisesti on täysin sanomatta hänelle sanaakaan ja yrittää vain lopettaa
olisipa niin helppo vain pystyä unohtamaan ehkä se olisi lobotomian paikka
muitakin on kuin satu.
Kuka Satu? Minnaakaan en tunne... Jos luit viestin niin miten et huomaa että ei ole valintakysymys? Et taida olla koskaan rakastunut? Vai oletko trolli? Pitäähän ne trollitki syöttää niin pysyy palstat eläväisinä :D
miksi päästit pääsi hullaantumaan noin tekikö naisen ulkoinen kauneus tepposet? sait siis ansiosi mukaan, aika monesti näin käy myös naisille, sillä erotuksella että heillä leikitään, ja sydän rikotaan
Tälläkertaa päätin heittäytyä, sitä virhettä en enää tee. Kaunis kyllä ja niin paljon enemmän