Ettekö te teiniäidit (alle 20 vuotiaat) tajua että kaikki vaan nauraa teille.Te ootte yleisiä säälin kohteita kun ootte niin tyhmiä.Eritoten kaikki yh-teinit. naurettavaa.
Naurettavat teiniäidit
Minja
281921
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
suurin osa niistä on kuule vahinkoja ja vahinkoja sattuu, kaikille, ehkä myös sinulle. minusta se siis on enemmänkin surettavaa, tai jopa ihailtavaa, jos pystyy sen ikäisenä huolehtimaan omasta lapsesta. onko se siis niin naurettavaa? miettikääs sitä. ja teille teiniäidit: peukkuja, kyllä te pärjäätte, olette loppujen lopuksi tehneet hienon ja ihailtavan ratkaisun! Kaikki ei todellakaan naura teille! (kirjoittaja, älä yleistä! Luulisi, että se opetetaan jo koulussa)
alkoi naurattaan toi sun kirjotukses niin että vedet alkoi valua silmistä! olet todella naurettava tyyppi, taidat olla itse vaan kateellinen kun et omista näin suloisia lapsukaisia kun meillä on!
Meillä, sulla taitaa sitten olla mies ja duunipaikka että pystyt itse elättämään lapsesi. Mä olen ton kirjoittajan kanssa kyllä samaa mieltä että yh-teiniäidit on naurettavia ja pilaa oman, lapsensa, lapsen isän ja vanhempiensa elämän. Usein kun ne lapsen ja vanhempien hoiviin ja niiltä ja sossusta kerjätään rahaa kun on niin kovaa. Oma päätöshän se on, antais vaikka adoptoitavaks eikä leikkis mitään aikuista.
niin kukaan kun ei tule raskaaksi pyhästähengestä, ei ainakaan nyky aikana, eiköhän jokainen teini mieti sitä että ollakko pojan kanssa sukupuoliyhteydessä vai ei ja käyttääkö ehkäisyä vai ei.
kenenkään ei suomessa tarvitse tehdä lapsia, sillä meillä on aina abortin teko mahdollisuus, ja miksi sitten makaa jonkun kanssa jos pitää valittaa olevansa tulevaisuudessa teiniäiti, joten jos kakarat pitäisivät housut jalassa, olisi meillä suomessa aikuisia vanhempia jokaiselle syntyvälle lapselle piste
Olen itse ns. teiniäiti; sain esikoisen 17vuotiaana. Lapsi ei ollut vahinko vaan yhtä toivottu ja haluttu kuin "vanhempien" äitienkin lapset. En ole koskaan kokenut olevani säälittävä tai naurettava ja lapseni olen aina itse hoitanut (yökyläilyjä muuten harrastavat "aikuisten" äitienkin lapset). Olen ihan yhtä hyvä äiti lapselleni kuin varttuneemmatkin äidit eikä elämäni (ei myöskään lapsen ja hänen isänsä)ole mennyt lapsen myötä "pilalle" vaan koen saaneeni suunnattoman suuren lahjan kun saan olla lasteni äiti.
Nyt minulla on ikää jo 28v ja lapsia on jo neljä. Olemme edelleen lasteni isän kanssa onnellisesti yhdessä;minä tällähetkellä kotiäitinä (amatti kyllä hankittuna - opiskella voi myös lasten "kanssa"). Päivääkään en vaihtaisi pois ja koskaan en ole katunut päätöstäni ryhtyä nuorena äidiksi.
Ups...paljastit oman typeryytesi ja sille nauravat kaikki!
mitä se sua liikuttaa mitä muut tekee,taidat olla vaan katellinen. kaikki saa tehdä elämälleen mitä haluaa.pidä sä vaan se pääsi kiinni ja pidä huoli omista asioistasi!!!!!!!!!!!!!!!!
Höpö höpö on se joka zoukista suuttuu!Seurasin tuossa teitiin kaikkien kirjoituksia tästä,ettekä kukaan huomanneet että minja vaan kokeilee miten ihmiset reagoi noin tyhmään väitteeseen.Kauheet pultit joka toisessa kirjotuksessa!!Hah hah,ei pidä ottaa niin vakavasti kaikkea!!!!
...ole kateellinen, vaan onnellinen siitä että mulla ei oo pentua nurkissa pyörimässä. Niitten aika on sitten kun on KUNNON työ, OMA koti ja VAKAVA parisuhde. Taidat kuulua tohon teiniäitien värikkääseen kastiin...hih
Sinä taidat olla kateellinen teiniäideille.
Itse olen 19wee ja minulla on 5kk vanha tyttö ja eipä kukaan minulle ole nauranut. Kaikki kannusti minua tekemään lapsen joka oli muuten ihan suunniteltu. Minulla on ammatti ja työpaikka tiedossa kun lapsi täytää 9kk ja minulla on ihana avomies jonka kanssa pääsemme ulos kahdestaan jos haluamme koska lapsenvahteja löytyy,avomieheni on töissä joten sanoppa mitä naurettavaa siinä on?
Enemmän nauretaan ja säälitään sellaisia ihmisiä joilla ei ole koulutusta eikä työtä ja jotka eivät osaa sitoutua. Ai pitäiskö lapsi tehdä joskus kolmekymppisenä että ei sitten jaksa hoitaa sitä?! Mutta ehkä sinusta ei ole koskaan niin vaativaan tehtävään kuin äitiys. ONNEA KAIKILLE TEINIÄIDEILLE!
Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi ettei kolmekymppisinä äidiksi tulevat jaksa hoitaa lapsiaan?
Minulla on kaksi poikaa, ensimmäisen syntyessä oli 19-vuotias, pojalla koliikki ja olin aivan rätti. Toisen syntyessä oli 31-vuotias, pojalla taas kolliikki ja olin aivan rätti. En huomannut nuorempana mitään eroa väsymyksessä.
En tietenkään yleistä jokainen äiti voi kärsiä masennuksesta mutta lähipiirissä on pari kolmekymppistä jotka ovat saaneet lapsen eivätkä jaksa hoitaa lapsiaan mutta nuorempana siinä ei ollut mitään ongelmaa.
..kateellinen. Minulla on ihana (lapsirakas) avomies, ensi kesänä aviomies. Haastava ja hyvin palkattu työ, omistusasunto jonka velka lähes kokonaan maksettu ja ikää 23 vuotta. Miettikääpäs kumpaan tilanteeseen lapsen on turvallisempaa syntyä. Tälläiseen vai 15 vuotiaan yksinhuoltaja teinin lapseksi, joka asuu kotona äidin helmoissa, on kaupan kassalla töissä ja juoksee sossun luukulla. Tiedän myös että tämä on yleistystä mutta....
taitaa olla elämä tylsää,kun viittit vinkua vakavista asioista(ilman kokemusta)täälä,ja yrittää saada huomiota osaksesi.
Lapsen on turvallinen syntyä sellaiseen kotiin jossa on rakkautta,perushuolenpitoa ja avoin ilmapiiri esim. miettii millainen ennakkoluuloinen lapsi sinun lapsestasi kasvaa kun omaa sinunlaisesi äidin...sääliksi käy!
Moni 15vuotias voi olla kypsempi kuin 23vuotias.
Itselläni on työpaikka tiedossa ja ihana avomies ja lapsellani koti jossa häntä rakastetaan joten sinun ei tarvitse yleistää! Toivottavasti lapsestasi ei tule noin ahdasmielinen!
Tässä sitä on naurussa pitäminen kun on 53v.ja vielä teinitytär kotona. Arvakkaas vaan mitä se on kun saman katon alla asuu vaihevuosista kärsivä äiti ja murrosiässä oleva tytär?? Sääliks kävi isäntää=tuplaharmit. Teette ihan oikein kun saatte lapset nuorena. Siinähän ne kasvaa mukana samalla kun te itsekkin. Ja kuinka kivaa teillä sitten on kun lapset on aikuisia ja te vielä nuoria ja jaksatte alkaa "uuden nuoruuden" ja pääsee menemään kun vielä jaksaa. LYKKYÄ tykö LIKAT.
Sellaiseen perheeseen on lapsen hyvä syntyä, jossa on rakkautta, lämpöä, huolenpitoa. onnellista. raha, asunto, ikä, kaikki materialismi, ei ne tuo todellista onnea. onhan se turvallinen ja varma olo, jos niitä on, mutta todellista onnea,mitä lapsi elämässään tarvii, sitä ne ei suo.
Valitettavasti taloudelliset seikat ja ura on nykyaikana ajaneet törkeästi lasten ja vanhemmuuden ohi ja yli. Kun itse sain ekan lapseni olin 23v, keskeytin opintoni (jotka päätin myöhemmin) ja olin tytön kanssa kotona 2v. Avomieheni opiskeli kokoajan ja pystyi olemaan kotona ihan eri tavalla kuin uraisä. Kun tulot oli jo ennestään pienet, eikä velkoja ollut, ei ollut paineita kiirehtiä takaisin uralle ja ansaitsemaan, ettei vaan mikään TÄRKEÄ mene ohi TYÖELÄMÄSSÄ JOSSA ON NIIN HAASTAVAA, MIELENKIINTOISTA JA TYYDYTTÄVÄÄ!!!! Nyt olen 31v ja olemme naimisissa. Mieheni vammautui työtapaturmassa selästään ja on sairaseläkkeellä. Tyttö on todella fiksu, tasapainoinen ja hyvän itsetunnon omaava, hänen ei tarvitse tulla koulusta tyhjään kotiin koskaan, eikä 4kk päästä syntyvän pikkuisenkaan. Vaikka joudun itse takaisin töihin heti äitiysloman päätyttyä sen perkuleen rahan takia (asuntovelkaa!!) voi mieheni olla kotona ja anoppi auttelee jos selkä ei kestä. Puolipäivätarha tai kerho riittää pikkuiselle opettamaan sosiaalista elämää ja kaikilla on turvallinen ja onnellinen lapsuus ja vanhemmuus!
Kaikki jotka panostatte uraan, miettikää lapsentekoa kahdesti. Nykyaikana työelämä vaatii kaiken, lapsi jää yksin ja muiden hoiviin. Meillä näin, halusin vaan kertoa.
kuules kaikki teiniäidit eivät ole varmaankaan alunperin halunneet lasta, mutta ovat silti halunneet pitää lapsen. on tietenkin väärin tehdä lapsi vain sen takii et sattu tulee paksuksi. mutta oli miten oli, kaikilla jotka haluu tehdä lapsen niin onko sillä nyt mitään väliä ootko 18 vai 25?
No, jos se Sinun elämääsi helpottaa, niin naura vaan. Oletko miettinyt, mitä Sinun elämästäsi puuttuu? Tuollaisen viestin kirjoittaminen, kirjoitit sen sitten tosissasi tai et, kertoo ehkä enemmän Sinusta itsestäsi kuin minusta, säälittävästä ja naurettavasta teiniäidistä. Kaikkea hyvää Sinulle ;-). Toivottavasti opit joskus huomaamaan, ettei maailmassa ole vain mustaa ja valkoista.
Lisään vielä, etten välttämättä olisi tarvinnut Sinua informoimaan asiasta. Tosin olen tietenkin kiitollinen siitä, että jaksoit nähdä vaivaa kertoaksesi asian minullekin ;-). On tullut kuitenkin jotain tuon suuntaista huomattua jo aikaisemminkin.
Mietitkö Sinä, Minjaseni, aina valintoja tehdessäsi sitä, mitä muut ihmiset Sinusta ja valinnoistasi ajattelevat? Minä en jaksa päätäni moisilla ajatuksilla vaivata. Minä ajattelen vain lapseni parasta.
Vaikka mielipiteesi onkin varmasti mielestäsi tärkeä ja arvokas, minun elämääni se ei hetkauta mihinkään suuntaan. Yleensä en jaksa tällaisia viestejä edes kommentoida, mutta ajattelin nyt kuitenkin kertoa Sinulle, ettei Sinun tarvitse kuluttaa arvokasta aikaasi miettimällä minun surkeaa elämääni. Eiköhän se riitä, että minä itse huolehdin omista asioistani.
Luin noita saamiasi palautteita. Kaikki haukkuvat tai jopaluulevat sinun olevan kateellinen kun sinulla ei ole lapsia. Voi voi..yksikin huomauttaa että sitten kolmekymppisenä ei jaksa hoitaa lasta!!!!! Kun tämä muija suvaitsee olla joskus 30 niin pentu on sillon vasta 11v. Ja sitten se vasta nähdään, millasen tuotoksen saa teiniäiti aikaan! Ei hän tämmöset tyttöset osaa kasvattaa lapsia mutta LAPSIA EI OLE VAIKEETA TEHDÄ! Ollaan huolissamme siitä kuinka voit sanoa 19 vuotiaana mitä elämältäsi haluat. Et voi sanoa. Itse olet vielä täys pentu ja elämästä et tiedä mitään. Kuinka voit kasvattaa menestyvän lapsen tähän kovaan maailmaan. Hei, ei me olla sulle millään tavalla kateellisia..me ihan oikeasti säälitään sua, sillä sinähän olet tuleva yh-äiti. Niin. Kasvatat yksin lapsesi..sillä miehesi(teinipoika) jättää teidät kaksin ennen kun osaat arvatakaan. Sillä hän jää kaipaamaan menetettyä nuoruuttaan, ja vastuu jää sulle. Ja yhteiskunta elättää. Sittenkö sulla on hauskaa. Tiedän muutamia tälläisiä tapauksia..menee aivan sinun kaavojesi mukaan...elätellään suuria toiveita jotka kuitenki romuttuu. Pidä nää tälläset naurettavat päiväunet ominasi..äläkä kiusaa meitä tuolla typeryydelläsi.
Millä tavalla sen perustelet että kaikki muka nauraa teiniäideille???luultavasti olet ainut!
Minä ainakin kunnioitan teiniäitejä jotka ovat päättäneet ottaa vastuun ja pitäneet lapsensa,tunnen henkilökohtaisesti monta sellaista ja suoraan sanoen olen ylpeä heistä!
Itselläni olisi nyt 8kk vanha tyttö ja olen 19v,valitettavasti lapseni kuoli sisälleni ollessani melkein viimeisilläni,tästä tiedosta varmasti ilahduit,ompahan yksi teiniäiti vähemmän!Mutta voin suruksesi ilmoittaa että uutta vauvaa yritämme kovasti,meistä tulee rakastavat ja hyvät vanhemmat!
Sääliksi käy tuollaisia kun sinä,muuta en osaa sanoa!!!
Ettet vain olisi kateellinen. Minua ei ainakaan
naurattanut yhtään ku näin 16-vuotiaan tytön lapsensa kanssa. Se oli kuule suloista katseltavaa.
Tyttö oli tyyni ja onnellisen näköinen nuori äiti . ja lapsi jo noin vuoden ikäinen. teiniäitikin voi olla hyvä äiti. Eikä sitä itse valita milloin äidiksi tulee. kyllä ne kaikki tulee ylhäältä. ja minä olisin ikionnellinen jos saisin olla äiti. vaikka olenkin vasta 18. Ja nii-in. en tiedä mitä on olla äiti... kaikki itkut, parut, valvomiset, vaipan vaihdot...jne. kyllä kyllä. Varmasti se on yhtä raskasta kaikille oli nuori eli vanha. Mutta sellasiahan ne on lapset. ei ne olisi vauvoja jos ne hiljaa ois paikallaan ja niitten kanssa ei tarvis touhuta mitään.
Sinä olet vain katkera. Ymmärsinkö oikein?
Ajattelin nyt vastata tähän väitteeseen ihan sen vuoksi, että teen lähihoitajan opintoihini kuuluvaa opinnäytetyötä teinivanhemmuudesta ja satun myös itse omaamaan sellaisen tittelin kuin teiniäiti (1.lapsi syntyi ollessani 16 v. ja toinen 18 v. ja kolmas 20 v.). Olen toki monta kertaa menettänyt hermoni lapsiini (se on kai vanhemmillakin äideillä mahdollista), mutta koskaan en ole tosissani katunut päätöstäni. Voin rehellisesti sanoa, että yhtäkään lapsistani ei ole suunnittelemalla suunniteltu, mutta asian varmistuttua (raskaustesti ) on kaikkia odotettu maailmaan yhtä innolla ja onnellisina siitä tiedosta, että meille (minulle miehelleni) on suotu mahdollisuus saada lapsia luonnollisilla keinoilla (kaikille ei itsestäänselvyys). Haluaisin nyt tuoda esille sellaisen näkökulman asiaan, että kaikkien "hyvin toimeentulevien" perheiden lapsilla ei välttämättä ole yhtä paljon rakkautta ympärillään kuin on joillakin teiniäitien lapsilla. Tukiverkostot vanhempien ja lasten ympärillä nousevat arvoon arvaamattomaan olitpa sitten 16 v. tai 39 v. Olen opintojeni aikana nähnyt monen monituista perhettä, joissa vanhemmat "takovat" rahaa ja tarjoavat lapsille materiaa, mutta lapsen henkiseen kehitykseen ja sen tukemiseen ei sitten riitäkään enää energiaa. Se on surullinen tosiasia ja jokainen ihminen päättää itse ruumiistaan. Oletko kenties ajatellut sellaista asiaa, että kun lasten hankintaa suunnittelee etukäteen ja tarkat ajankohdat (opiskelut, työpaikka, oma asunto jne..) niin mitäs sitten jos luonto päättääkin toisin? Kaikki senssit menee sekaisin! On myös melko itsekästä ajatella, että lapsia tehdään sitten kun se minulle sopii ja muu ajankohta suljetaan kylmästi pois. Jos nyt joku teiniäiti sattuu lukemaan tämän niin ottaisin mielelläni vastaan kertomuksia kokemuksistanne ja minulla olisi myös kysymyksiä teille. Voitte lähettää viestiä sähköpostiini, jos kiinnostaa. Tietysti kaikki mielipiteet ovat tervetulleita (pos. ja neg.). Hyvää jatkoa sinulle Minja ja kaikille teiniäideille myös!! T:HANNA
eipä tuohon sinun tekstiin voi paljoo lisätä siinä tuli asiaa... itelläni on 4 lasta ja oon 25 kohta 26 olen ollut naimisissa erosin ku ei kiinnostanut "viides" iso lapsi vielä siinä vierellä mikä ei hoitanut mitään vaan tein itse kaiken. kolme on avioliitosta ja viimeinen on tän hetkisestä avoliitosta ja onnellinen olen ollut vaikka nuorena teinkin. minun äiti on 44 v ja olen ollut ylpeä siitä että minulla on nuori äiti. sellainen joka elää sitä vuotta kun minulla oli murros ikä sun muuta . eli kun äitini on nuori niin hän myös ymmärsi minun tarpeita eikä elänyt 50-60 lukuu ja muistele et miten asiat silloin oli ja että nytkin tehdään niin. monet kaverini tykkäsivät vanhemmistani ja tykkäävät edelleen ku he ovat ns.nuoria ja moni heistä on sanonut että olispa heidänkin vanhemmat nuoria niin että ymmärtäisivät paremmin heitä. niin ja isäni 45 v ja he ovat edelleen naimisissa ja olivat 12 kun tapasivat. ihmettelen sitä että miten minja voi haukkua teini äitejä!!!!! katkerako????? itse olen todella ylpee nuorista vanhemmistani ja siitä että itse en ole ikäloppu ja jaksan riehua ja peuhata lasteni kanssa. niin ja äitini ja isäni ovat tehneet lapsia 6 kappaletta. no joo taisi tulla hieman sekava kirje kun sappi samalla kiehuu kun on jollain pokkaa morkata teini äitejä.
Itse olen tehnyt 2 lastani alle 20 ja joidenkin mittapuiden mukaan olen ehkä ollut "teiniäiti".Itse en kuitenkaan tuntenut koskaan itseäni sellaiseksi, vanhempani hyväksyivät minut olihan kumpikin lapsi kuitenkin yrittämällä tehty. Ihmeellisesti maailmakin on muuttunut vajaassa 10 vuodessa kun täytyy chatista kysellä hoito-ohjeita,tarkoita tv:ssä pyöriviä.Eikös lapset ennenkin tehty nuorena eikä kukaan puhunut teiniäideistä.Kumpikin osapuoli kantakaa vastuunne!!
mikä sä oot meitä haukkumaan...,jos tunnet itses niin hyväks ja onnelliseks ihmiseks et voit oikein julkisesti morkata ihmisiä jotka on oikeesti saanu kokee vaikeita asioita niin mee hei hoitoon. mitä sä meijän elämistä tiät??? et sitten pas... vertaa,meillä sun sanomilla teiniäideillä on ollut vaikeeta ja sä et auta asiaa noilla satuttavilla sanoillas. äiti on aina äiti,oli se sit 16 vuotias tai 25 vuotias. yhtä paljon aikuisilla on opettelemista kun perheeseen tulee vauva. ja mitä lapsen isiin tulee,on kai jokaisen oma asia haluaako kasvattaa lapsen yksin. ei se kenenkään elämää pilaa jos saa lapsen,se on vain onnen hetki JOKAISELLE,OLIMME TEINEJÄ TAI AIKUISIA TAI VANHEMPIA IHMISIÄ. KIITOS!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!