Olen lukenut tekstejäsi ja haluaisin mielelläni kuulla, mitä sanot minun tilanteestani. Olen eronnut useita vuosia sitten, sen jälkeen olen elänyt vain lapsilleni. Suorastaan pelkään ajatusta päästää uusi ihminen lähelleni, mutta toisaalta spontaani ja villi minäni vuosien takaa nostaa päätään ja haluaisi kokeilla, miltä elämä suuressa maailmassa tuntuu. Nykyään vietän kaiken vapaa-aikani kotona, mutta jossain kaukana muistoissa on ajatus siitä, miltä tuntui irrotella ja olla villi ja vapaa. Uskallanko lähteä maailmaan, onko siellä mitään minulle? Olen vuosien aikana muuttunut myös ulkoisesti ja kaunis ihminen tuntuu kadonneen kilojen, ryppyjen ja huolien taakse. Onko jossain olemassa vielä joku ihminen minulle, vai olenko tuomittu elämään yksin loppuelämäni?
Tuntijasi
viiskymppinen nainen
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.