Jos KKO antaa ratkaisunsa, niin miten voidaan asia viedä vielä hovioikeuden käsittelyyn eli eri hovioikeuden, kuin missä aijempi käsittely tapahtui.
Outi Koski sai asiansa jatkokäsittelyn - hyvä niin, mutta miten se oli mahdollista. KKO:n päätös ei ollut Kosken tapauksessa tuomiovirhe ja jos olisi, niin KKO:n tulisi käsitellä se uudelleen.
Outi Koski sai asiansa jatkokäsittelyn - hyvä niin, mutta miten se oli mahdollista. KKO:n päätös ei ollut Kosken tapauksessa tuomiovirhe ja jos olisi, niin KKO:n tulisi käsitellä se uudelleen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
palautuskiistan olisi pitänyt palautua KKO:sta hovioikeuden käsittelyyn, mutta KKO ei ratkaisuaan edes purkanut.
Käsittämättömiä alkaa olla Suomen oikeuslaitoksen toimet. KKO:n yli kävellään voudin toimestakin, vai onko vouti korkeampi "oikeusaste" kuin korkein oikeus.
Kyseessä ovat sinänsä eri asiat.
KKO päätti että lapset pitää palauttaa lapsikaappaussopimuksen mukaisesti eli kyse ei ollut siitä että lapset olisivat vain muuttaneet omasta tahdostaan äitinsä luokse. KKO ei siis sinänsä määrännyt lapsia palautettavaksi, vaan totesi että sopimusta tulee noudattaa.
Vouti on se, jolle kuuluu sopimuksen mukaisen palautuksen toimeenpaneminen tai toimeenpanematta jättäminen, nyt kun on todettu että pitää menetellä sopimuksen mukaisesti eli että sopimus tulee sovellettavaksi.
Voudin toimista tai toimimattomuudesta voidaan taas laittaa oikeusjuttuja vireille, eli todeta onko vouti toiminut oikein ja sopimuksen mukaisesti vaiko ei. Sen suhteen käsittely alkaa siis "alusta" koska kyseessä on eri juttu.
Näin se näyttää olevan tämä Suomen oikeusjärjes-
telmä. Jos pyöritäjä joutuisi itse maksamaan koko
rundin, niin melko vähiin olisi jäänyt, mutta nyt
kun tämä kaikki menee veronmaksajan piikkiin, niin piiri pieni pyörii.
"KKO ei siis sinänsä määrännyt lapsia palautettavaksi, vaan totesi että sopimusta tulee noudattaa."
Kyllä KKO määräsi lapset palautettavaksi.
Jutun ensimmäisellä kierroksella (jolta siis on KKO:n ratkaisu) asian käsittely perustui lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 5 lukuun (4.3.1994/186), jonka otsikko on "Lapsen palauttaminen Haagin sopimuksen nojalla".
Voudille kuuluu KKO:n päätöksen täytäntöönpano. Siitä, meneteltiinkö täytäntöönpanossa lain mukaisesti, nousi uusi oikeudenkäynti. Tällä kierroksella nojauduttiin lakiin lapsen huoltoa ja täytäntöönpanoa koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (16.8.1996/619).
Tuntuu olevan turhaakin turhempaa selittää, mistä missäkin asiassa on kysymys, kun ihmiset tekevät kaikenlaisia päätelmiä oikeuden ratkaisuista tietämättä edes mistä asiassa on ollut kysymys.
KKO teki päätöksen huoltajuusriidan käsittelypaikasta.
Käräjäoikeudessa käsiteltiin sitä, toimivatko viranomaiset (vouti, poliisit ym.) lapsia huostaanotettaessa lainmukaisesti eli käytettiinkö esim. sellaisia keinoja, jotka eivät ole sallittuja. Eli käräjäoikeus olisi voinut vain tuomita viranomaisille rangaistukset virheellisestä menettelystä - ei siellä käsitelty, missä maassa huoltajuusriita tulee käydä.
Eli ihan eri asioista noissa jutuissa on kyse, mutta jos sitä ei ymmärrä, niin ei ymmärrä!
Auttaisiko esimerkki ymmärtämään?
1) jos avioerossa lapset esim. määrätään äidille ja isä saa tapaamisoikeuden, niin tämä nyt sitten olisi se "ensimmäinen" päätös.
2) jos äiti ei annakaan isän vapaaehtoisesti tavata lapsia em. oikeuden päätöksen mukaisesti, niin hän voi pyytää siihen viranomaisen apua (= poliisi). Jos äiti katsoo, että poliisi viedessään lapset "väkisin" tapaamaan isää, on menetellyt virheellisesti, niin äiti voi nostaa käräjät poliisin virheellisestä menettelystä. Tästä sitten käräjäoikeus antaa päätöksen.
Siis päätöksessä 1) päätettiin lasten huoltajuudesta ja päätöksessä 2) päätettiin menettelikö viranomainen oikein virkatehtävää suorittaessaan. Kaksi täysin eri asiaa!