Teksti on jotain novellin ja proosarunon väliltä, arvioita otetaan vastaan.
-------------------------------------------------
Jos pullo ei ole tyhjä, on parempi valvoa.
Jos pullo on tyhjä, minkä takia sitä valvoa.
Tässä nukkuu paremmin kuin motellissa,
ei paina enää juurakko persettä, sammalikko on
kuin anatomisesti muotoiltu. Oli kuningasidea
verhota oksisto olutpakkauspahvilla,
aamuaurinko ei enää herätä.
Nautin aamiaiseksi kaksi lihapiirakkaa ja jääneen
pihlajahörpyn. Kylläpä käyttöpäivät lasketaan
varmistellen. Lämmin aamu nostaa hien pintaan.
Käärin tupakan, viimeisen piirakan etikettiin,
käärön tungen taskuun lounaaksi. Nostan Jopon
puskista ja pyöräilen satamaan. Aake selvittää
Laine-Lindan kannella verkkoja, päätään. Kysyn,
onko noussut kalaa. Mustakynsinen sormi osoittaa
styroksista kylmälaukkua.
Kauppa kävi kuin siima, muttei virveliin, nauran,
muutaman särjen heitin ojaan. Tutkin palkkarin
pikkumetsän pulloista, Prismalla pelimaatit ja
yksinäiset kärryt. Lasken kolikkokasan,
pieni pullo ja kotipolttosta Urmannilta.
Valmistaudun viimeiseen yritykseen: virittäydyn
tunnetilaan, kertaan mantran ja otan ilmeen.
Perkele Aalto, tai mikä vittu nykyään onkaan!
Käyn ostamassa perusannoksen ja juhlistavat.
Myyjäkin kysyy, onko Kyrä ryöstäny pankin.
Pyöräilen Reinolle, syön matkalla lytistyneen
piirakan. Illan suunnitelma on selvä, ilta ei.
Otamme pohjia siltarummussa ja vaapumme koulun
kulmille kiusaamaan nuorisoa. Ne tarjoavat
rivissä tupakkaa ja liekkiä, kun kysyy ja
katsoo vihaisesti. Reino kertoo vaihteeksi,
kuinka voitti sm-hopeaa kiekonheitossa ja sammuu
hiekoituslaatikon kylkeen. Heitän viimeiset
terävät naamariin, hiekkaa Reinon oksennukseen.
Hyppään Jopon satulaan ja lähden pyöräilemään
sinikäyrää kotia.
(c)
-------------------------------------------------
Jos pullo ei ole tyhjä, on parempi valvoa.
Jos pullo on tyhjä, minkä takia sitä valvoa.
Tässä nukkuu paremmin kuin motellissa,
ei paina enää juurakko persettä, sammalikko on
kuin anatomisesti muotoiltu. Oli kuningasidea
verhota oksisto olutpakkauspahvilla,
aamuaurinko ei enää herätä.
Nautin aamiaiseksi kaksi lihapiirakkaa ja jääneen
pihlajahörpyn. Kylläpä käyttöpäivät lasketaan
varmistellen. Lämmin aamu nostaa hien pintaan.
Käärin tupakan, viimeisen piirakan etikettiin,
käärön tungen taskuun lounaaksi. Nostan Jopon
puskista ja pyöräilen satamaan. Aake selvittää
Laine-Lindan kannella verkkoja, päätään. Kysyn,
onko noussut kalaa. Mustakynsinen sormi osoittaa
styroksista kylmälaukkua.
Kauppa kävi kuin siima, muttei virveliin, nauran,
muutaman särjen heitin ojaan. Tutkin palkkarin
pikkumetsän pulloista, Prismalla pelimaatit ja
yksinäiset kärryt. Lasken kolikkokasan,
pieni pullo ja kotipolttosta Urmannilta.
Valmistaudun viimeiseen yritykseen: virittäydyn
tunnetilaan, kertaan mantran ja otan ilmeen.
Perkele Aalto, tai mikä vittu nykyään onkaan!
Käyn ostamassa perusannoksen ja juhlistavat.
Myyjäkin kysyy, onko Kyrä ryöstäny pankin.
Pyöräilen Reinolle, syön matkalla lytistyneen
piirakan. Illan suunnitelma on selvä, ilta ei.
Otamme pohjia siltarummussa ja vaapumme koulun
kulmille kiusaamaan nuorisoa. Ne tarjoavat
rivissä tupakkaa ja liekkiä, kun kysyy ja
katsoo vihaisesti. Reino kertoo vaihteeksi,
kuinka voitti sm-hopeaa kiekonheitossa ja sammuu
hiekoituslaatikon kylkeen. Heitän viimeiset
terävät naamariin, hiekkaa Reinon oksennukseen.
Hyppään Jopon satulaan ja lähden pyöräilemään
sinikäyrää kotia.
(c)
Vastaukset 2
Vanhimmat
25.7.xxxx
Poika kävi taas eilen täällä.
Laitoin sille ruokaa. Haudutin laatikkoa pitkään uunissa, koska tiesin siitä tulevan niin parempaa. Loraus kermaa tekee ihmeitä.
Kun poika oli pieni, se oli hiljainen ja arka. Se kyseli paljon isästään, mutta en halunnut kertoa. Siihen aikaan hänen isänsä oli niin vaikea ja uskoin kyllä selviytyväni pojan kanssa kahdestaan.
Ongelmia jos olikin, niistä ei puhuttu. Ajateltiin vain sitä päivää ja katsottiin mustavalkoista televisiota. Kaupasta alkoi saada rasvatonta maitoa ja eksoottisia hedelmiä. Minäkin kävin joskus tansseissa naapurin rouvan kanssa.
Koulun opettaja soitti kerran ja kysyi, missä poika vietti päiviään, kun ei ollut koulussa näkynyt. Olin hämmästynyt, sillä uskoin pojan olleen koulussa. Ihan hyvä poika hän oli, vaikka numerot olivat usein huonoja. Poika oli alkanut miehistyä ja laittoi monasti tupakan palamaan kotonakin. Kun minä olin nuori, ei menty parvekkeelle polttelemaan. Kaikki elämä oli yhdessä huoneessa.
Kun poliisi soitti sinä yhtenä toukokuisena sunnuntaina minulle, pidin sitä ikävänä takaiskuna. Äidithän tekevät aina parhaansa. Menin poikaa putkalle vastaan, mutta hän ei halunnut kulkea kanssani edes kotiin. Sanoi, että on vielä jotain asioita hoidettavana.
Sinä päivänä minä ajattelin kuolemaa ja sitä, miten haluaisin räjäyttää itseni ja pojan ja viedä häpeäni pojan isän luokse.
Poikani lainasi minulta rahaa ja oli paljon pois kotoa. Kun hän joutui vankilaan, olin surusta turta, mutta huojentunut. Eipä tulisi enää outoja puheluita yöaikaan.
---
Poika oli laihtunut, ja sillä tuntui olevan kerrankin halua puhua minun kanssani. Kerran hän löi minua, kun en halunnut antaa rahaa. Nyt hän oli jopa tuonut minulle kalastamiaan kaloja. Suihkun jälkeen hän halusi jälleen mennä menojaan.
Osoitetta en saanut tietää.
... kirjoittajalle (tai itse asiassa molemmille) oivaltavin, taidokkain ja realistisin vedoin piirretyistä kuvista ihmisen elämästä.
(Ei näistä nyt tule pidempiä. Paras kai vaan hyväksyä ja yrittää sinnitellä.)