Jossain ennakkotiedoissa väitettiin, jotta Järvelän poika tekee seuraavaksi dekkarin tai jotain jännityskirjallisuutta. No, markkinointi on markkinointia eikä totuudellista. Toki Jarin uusin on paikotellen jännittävä, tragikoomisella tavalla. Aatelkaa ny itte: nelikymppinen kodinturvalaitemyyjä Teemu saa tarpeekseen kaikesta ja ennen muuta toisten toiveiden mukaan elämisestä. Ei kun koti tuleen ja baanalle. Ammoin menestyneen kaupparatsun alla ei enää ole työsuhdeavensis vaan isukin vanha Lada, kunnon nappisilmä 1200 vuodelta -77 mennä vuosituhannelta. Nokka kohti lounasta ja päämääränä Pamplonan kuulu härkäjuoksu. Tavoitteena tallautua kunniakkaaseen loppuun sonnien surmaamana, sarvien puhkomana. Tien päältä matkaan tarttuu parimetrinen Agnes, tyttö jolle liike on tärkeämpää kuin suunta. On se sitten Berliiniin tai Iberiaan, kaikki käy.
Rinnan ulkopuolisen silmin kuvatun matkakertomuksen liikutaan Teemun blogissa. Siinä hän tilittää nuoruuttaan, isäsuhdettaan, epäonnistumistaan liki kaikessa ja avioliittonsa jyrättyä ankeutta. Kommentoijat kommentoi tietennii kaikkea muuta kuin alkuperäistä asiaa. Niin saattaa käydä todellisessa virtuaalisomemaailmassakin, kuulemma.
Se varsinainen Särkyvää on Ladan peräkontissa matkaava pahvilaatikko, sisällään kaikki olennainen eletystä elämästä. Esineitä on 41, uimamerkistä lintukirjaan. Näiden kulttitavaroiden taustoja Teemu kertoilee niin Agnekselle kuin blogissaan.Teemu pohdiskelee välillä, jotta olennaista on elää niin että kaikki tärkeä mahtuu yhteen loodaan, pyörän tarakalle.
Antoisaa on Järvelän kieli, kuten aina. Keskustelut Agneksen kanssa ovat yhtaikaa niukkoja ja syviä. Kun huisinjännien vaiheiden jälkeen lopulta päädytään kohteeseen äityy Järvelän fiestakuvaus hurjimmilleen sekä sisällössä että kerronnassa. Kuin olisi itse lukija paikan päällä. Ja kuinkas sitten kävikään, onnistuiko matkan tarkoitus ja täyttymys? Sen saatte lukea itse.
Rohkenen suositella.
Perheenpää ei juurikaan lue kotimaisia, mutta sanoi voivansa harkita tätä. Se on paljon sanottu häneltä.
Rinnan ulkopuolisen silmin kuvatun matkakertomuksen liikutaan Teemun blogissa. Siinä hän tilittää nuoruuttaan, isäsuhdettaan, epäonnistumistaan liki kaikessa ja avioliittonsa jyrättyä ankeutta. Kommentoijat kommentoi tietennii kaikkea muuta kuin alkuperäistä asiaa. Niin saattaa käydä todellisessa virtuaalisomemaailmassakin, kuulemma.
Se varsinainen Särkyvää on Ladan peräkontissa matkaava pahvilaatikko, sisällään kaikki olennainen eletystä elämästä. Esineitä on 41, uimamerkistä lintukirjaan. Näiden kulttitavaroiden taustoja Teemu kertoilee niin Agnekselle kuin blogissaan.Teemu pohdiskelee välillä, jotta olennaista on elää niin että kaikki tärkeä mahtuu yhteen loodaan, pyörän tarakalle.
Antoisaa on Järvelän kieli, kuten aina. Keskustelut Agneksen kanssa ovat yhtaikaa niukkoja ja syviä. Kun huisinjännien vaiheiden jälkeen lopulta päädytään kohteeseen äityy Järvelän fiestakuvaus hurjimmilleen sekä sisällössä että kerronnassa. Kuin olisi itse lukija paikan päällä. Ja kuinkas sitten kävikään, onnistuiko matkan tarkoitus ja täyttymys? Sen saatte lukea itse.
Rohkenen suositella.
Perheenpää ei juurikaan lue kotimaisia, mutta sanoi voivansa harkita tätä. Se on paljon sanottu häneltä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.