valehteleva nainen

Äitithän ovat aina tyttäriensä puolella, vaikka minkälaisia valheita tyttö tekisi:) selvä narsisti eli eroon vaan....ei tunne mitään vaikket ole enää yhteydessä, mutta sinun oma elämänlaatusi paranee! Varmaan ajattelee syynkin olevan sinun, muttei silläkään sulle merkitystä! Voi joskus havahtua elämänsä viime hetkillä miten,elämä olisi voinut kanssasi mennä....ratkaisut hänen eli nyt vain etsimään rehellinen normaali nainen.....

Kolme vuotta on pitkä aika seurustella lääkkeillä olevan kaksisuuntaisen mielialahäiriöisen naisen/miehen kanssa. Tunnen muutamia ja normaali elämä on yhtä arpapeliä.
Onhan paljon mahdollista että naisen äiti potee samaa "sairautta", on siis pitkälti perinnöllisyyden muokkaamaa.

Tsemppiä elämääsi ja etsimään paremmalla onnella !

Itselläni kävi niin että sain tyttöystäväni kiinni teosta muutama viikko sitten. En olisi hänestä ikinä uskonut sillä kun aloitimme suhteen niin sovimme että olisimme rehellisiä ja jos joskus jotain tulisi niin eroaisimme ennen kun menisimme toisen matkaan, tätä eteenkin hän painotti koko suhteen ajan usein ja paljon. Hänelle moraali ja eteenkin uskonnon noudattaminen oli myös todella tärkeää. Lisäksi hän oli todella mustasuknainen. Surullisinta on että hän ei katunut tekoaan ollenkaan, kyllä sanoi jälkikäteen anteeks, mutta ei tätä tarkoittanut, sen näki hänen silmistään. Hän petti naimisissa ja perheellisen miehen kanssa, en usko et sen vaimo vieläkään tietää. Jälkeenpäin ajateltuna niin luulen että hän petti myös suhteen aikana, eli ei varmasti ollut ensimmäinen kerta, merkkejä oli siitä, esim. hänen puhelimeen ei saanut koskea sillä muuten oli piru irti. Luotin häneen liikaa, mutta missä menee raja milloin pitäisi epäillä? Surullista on myös se, että kaikki vaikuttaa siltä että hän on pettänyt myös yhden hyvän ystäväni kanssa, tätä en tuu koskaan saamaan selville mutta pitää noudattaa äärimmäistä varovaisuutta jatkossa tämän "ystäväni" kanssa. Olivat ainankin soitelleet selkäni takana. Miten voi olla näin sinisilmäinen ja toiseen luottava 5 vuoden ajan? Itse olen hyvin rauhallinen ja minun kanssa on helppo puhua niin en käsitä miksi näin. Pitäisikö suhteessa tehdä yllätyskäyntejä niin et selviää mitä kotona mahdollisesti tehdään kun siellä ei olla? Elämässä on asioita joita on vaikeaa käsittää ja tämä tulee olemaan aina mysteeri miksi hän teki näin. En itse kuitenkaan ajo koskaan tehdä niin, miten toista pystyy satuttamaan näin paljon ja näin välinpitämättömästi? Hänetkin oltiin petetty aikoinaan ja hän kertoi miten paljon se silloin sattui, miten sen jälkeen pystyy tekemään saman toiselle? Tämän jälkeen tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa jatkaa niin että toiseen luottaisi ja voiko edes ystäviin luottaa, vai onko ainoa keneen voi luottaa oma itsensä?

Tämä ei varmaan sukupuolesta ole kiinni, surullista vaan että tällaisia huonoja ja petollisia ihmisiä tulee elämässä vastaan. Ainoa mikä lohduttaa on se että voi itse jatkaa puhtaalla omatunnolla kun on itse toiminut oikein ja rehellisesti sekä aina pyytänyt anteeksi tarkoituksella ja hyvittänyt jos on joskus loukannut.

Mulla meni melkein neljä vuotta ennenkuin tajusin että mun ystäväni ei ole vakavissaan mun kanssa ekaks se yritti ex ukkoaan saada takaisin sit lähipiiristään toista miestä tapaili mulle vain selvitti että ystävähän tämä vain on kyllähän sitä tykkäs aikansa uskoa . Aikaisenpiakin kokemuksia oli kyseisen naisen kanssa luulin vain että kun oli ikää kertynyt että olisi oppinut joitakin asioita elämässa vaan ei kuitenkaan itesekeen se nykyisin kulkee ja mun perään vielä haikailee jokinen aika sit ehkä nyt on mennyt jotain hänelle jakeluun mutta niin on mennyt mullekin ei enää missään tapauksessa . Kaipa sillä oli muitakin säätöjä joista en välitäkkään mitään tietää

Sinulle nimimerkki " Ei enää kiitos". Itselläni ollut samantyyppinen mies jo vuosia. On muita naisia ja valehtelee aina eikä kerro itsestään mitään eikä tunteistaankaan. On osannut kietoa minut pauloihinsa todella tiukasti. On todella raskasta mutta koska minulla ei ole muitakaan niin koetan jaksaa ymmärtää. Välillä hän kiittelee ja hyvittelee ja lepyttelyseksi taivaallista. Rakastan häntä vaikka hänellä onkin luonnevika ja kai hän tarvitsee useita naisia että voi hyvin. Minä taas en tarvitse kuin hänet ja kerta viikkoon hyvä. Koetin joskus saada useammin mutta en enää jaksa koska kun oikein innostan niin hänpä saattaakin mennä toisen luo:( Se ei kivalta tunnu mutta jollei minulle kelpaa hänen tyylinsä niin voin lopettaa jutun. En kuitenkaan halua menettää häntä. Tarvitsen rakkautta. On kai vaikea uskoa että hän kykenisi rakastamaan mutta kyllä hänelläkin tunteet on. Hän ei vaan mahda itselleen mitään. On tapojensa orja. Rakastan häntä yhä tulisesti. Toki olen itkenyt ja järjestänyt kohtauksia ja uhkaillut mutta koska mikään ei auta niin minun pakko vain tyytyä kohtalooni. En tule milloinkaan löytämään yhtä upeaa tyyppiä. Sehän se juuri jutun ydin onkin. Muutkin haluavat häntä. Olen sanonut hänelle että on upeaa olla haluttu ja rakastettu mutta vielä upeampaa on rakastaa itse. Hän rakastaa kai vuorollaan kaikkia :) Harva siihen pystyy. Ennenkaikkea hän rakastaa naisia :) Eläköön hänelle. En tiedä oliko tästä mitään apua mutta jos rakastat niin rakasta eläkä mieti muuta tai jos koetat löytää uuden niin ehkä ei ole yhtä ihanaa. Koeta hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on, kokeile ainakin. Saatat yllättyä koska hänhän voi muuttua. Uskon että hän kaipaa ihmistä joka ottaa hänet selllaisena kuin hän on, vikoineen päivineen. Se aitoa rakkautta, sitä raamatullista johon harva ihminen enää kykenee. Nää vain minun mielipiteitä. En halua että joku alkaa riipimään...