Sitten jos joskus nähdään, ei pyritä edes lähelle. Siksi olen ajatellut sen niin, ettei tämä ole meidän aikamme.
Sellaisia me ollaan
spesiaalille
21373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vai niin olet miettinyt...surku.
Lähti väärällä jalalla liikkeelle eikä ole loksahtanut sen jälkeen kohdalleen. Se oli se alku. Yks jos toinen kulkee reitin, joka ei lopulta johdakaan. En osaa olla tämän parempi tai kulkea sitä kohti kun en tiedä mikä se on.
Enpä osaa itsekkään, mutta valoa kohti mennään, vaikka välillä onkin pimeämpää. Uskon aikaan parempaan.
Hyvää yötä..
Kukas se sun spessu on?
Todellakin, lähti väärään suuntaan koko homma, mutta tottakai kunnioitan toivettasi ja pidän etäisyyttä jos ja kun joskus vielä kohdataan...
Palsta kirjoituksen perusteella? No eipä tartte enää ihmetellä sun välttelyä.
Noh, se riippuu aivan hänenkin reaktiostaan! Jos kääntää selän ja välttelee niin viesti on selvä myös irl...
Olisikin kaikki noin yksinkertaista. Tuo ihminen voi olla ujo ja epävarma sinun tunteistasi. Ei välttämättä tosiaankaan oikeasti haluaisi kääntää selkäänsä. Harmi kun hyvät jutut menee sen vuoksi pilalle kun ujous käsitetään väärin!
Ja jos joku on mut joskus ajanut luotansa pois, kun olen lähestynyt niin siinä on kyllä iso kynnys enää yrittää mitään, varsinkaan tällä luonteella, vaikka kuinka haluaisinkin.
Totta...ujo olen itsekin, mutta kyllä jonkinlaista "vihreää valoa" pitää saada ennen kun itsekään uskallan toista lähestyä, vaikka hymyä tai pientä katseiden vaihtoa yms...
No niinhän sinä olet pitkään tehnytkin!
Totta tämäkin
Puolestani toivon, että (aiemmin kirjoittamalleni spesiaalille) hän ottaisi minuun yhteyttä. Onko aloituksessi miehelle vai naiselle?
Mistä hän voisi tunnistaa, että se oli hänelle?
Niimpä. En edes tiedä käykö hän täällä. Ikävä vain häntä.
Älä höpötä, vaan ota selvää
Minä en koskaan kääntäisi selkääsi sinulle. Etkö ole huomannut, että rintamukseni on aina sinua kohti. Selvä merkki ihastuksestani siis.
Ehkä parempi niin. Sattuu liikaa jo näkemättä...
Mikäs siinä sitten sattuisi jos nähtäisiin ja saataisiin selvitettyä välimme? Ainakin uskoisin ja toivoisin niin...
Ei taida olla selvitettävää...