narsistin negatiivisuus?

"Huumorintajukin toisten pilkkaamista."

Naulan kantaan! Narsistin sairas mieli tuottaa vastenmielistä "huumoria", jos sitä nyt siksi kukaan voi edes kutsua.
Nauttivat toisten pilkkaamisesta, naamioituna joksikin "hauskaksi" puujalkahuumoriksi. Mistään aidosta huumorista ei kuitenkaan ole kyse, vaan jostakin vinksahtaneesta, mistä tämä sitten ammentaa itselleen egonsa kohoketta.

Hymyilevät sadistit kirjoitti:

"Huumorintajukin toisten pilkkaamista."

Naulan kantaan! Narsistin sairas mieli tuottaa vastenmielistä "huumoria", jos sitä nyt siksi kukaan voi edes kutsua.
Nauttivat toisten pilkkaamisesta, naamioituna joksikin "hauskaksi" puujalkahuumoriksi. Mistään aidosta huumorista ei kuitenkaan ole kyse, vaan jostakin vinksahtaneesta, mistä tämä sitten ammentaa itselleen egonsa kohoketta.

Lue lisää

Tuosta voi vain ajatella, että heillä on itsellään sisäisesti todella paha olla. Kasvaneet rakkaudetta ja kuritta, ainakin rakkaudetta, se on aivan varma. Kun ei opi lapsuudessaan lämpöä ja välittämistä ja huolehtimista, niin kuinka sen osaisi aikuisenakaan?

Kenenkään ihmisen persoonallisuutta ei pidä eikä voi lähteä muuttamaan. Jokainen saa olla persoonaltaan sellainen kuin on, niin kauan kuin ei satuta sillä muita. Jokaiselle täytyy antaa tilaa hengittää ja elää, geenit ja lapsuuden kokemukset ohjailevat meitä ja ajatusmaailmaamme hyvin pitkälle.

Narsisti tai muu sadistinen luonne takertuu kaikkeen kiinni sinussa, syyllistää sinut loputtomiin kaikesta siitä mitä olet, mitä tunnet, mitä ajattelet, mitä teet. Se on hidasta toisen ihmisen murhaamista.

Narsistin seura on raskasta, koska sinun täytyy olla varuillasi hänen lähellään. Hänen näyttelevä roolinsa imee sinusta kaiken energian ja voiman. Tunnet vain, ettei sinun ole hyvä olla hänen lähellään etkä halua häntä elämääsi.

Itse pidän ja arvostan ihmisiä, jotka kunnioittavat toisen yksityisyyttä ja ovat lojaaleja myös selkäsi takana niin, etteivät pyri paskapuheillaan tai -teoillaan vahingoittamaan sinua. Hyväksyvät sinut sellaisenaan kuin olet ja käyttäytyvät korrektisti ja ihmismäisesti niin seurassasi kuin selkäsi takanakin.

Erittäin raskasta on, jos pitää kantaa syyllisyyttä koko elämästään ja persoonastaan tällä maapallolla. Muiden virheet ovat peitettyinä ja niitä ei noteerata, mutta vain sinun virheesi ovat niitä merkittäviä. Aivan kuin Jeesus ristiinnaulittiin siinä aikuisten satukirjassa.

Narsisti hoveineen pyrkii tähän samaan. Eivät he mitään ihmisiä ole. Ihmisen ulkoasussa piileviä myrkkykäärmeitä.

Olen ajatellut, että narsisti ei itse ole koskaan elämässään joutunut kiusaamisen kohteeksi eikä hänestä ole totuutta itsestään sanottu, tai hänen ulkoisesta olemuksestaan, ja siksi hän muita osoittaa sormella - niitä erilaisia ihmisiä - vaikkakin kaikkihan me olemme aivan erilaisia ihmisiä. Narsistinen luonne tekee jaottelua mielessään. Ihmiset eivät ole samaa joukkoa, virheineen kaikkineen, vaan se joku, joka kohteeksi otetaan, hänen vikansa ja puutteensa ja erilaisuutensa on se, joka täytyy huomion kohteeksi nostaa.

Narsisti ei ole ehkä sairastanut fyysisesti koskaan, ulkoisesti kuori kunnossa, mutta sisällössä löytyy pahoja puutteita - hänen henkisen mielentilansa ja sairautensa laitaa hän ei itse huomaa. Jos hän ehkä sairastuisi vakavasti, niin hän joutuisi miettimään omaa olemistaan ja vaikutustaan muihin ihmisiin ympärillään. Jos jokin nöyryyttäisi häntä tarpeeksi, laittaisi polvilleen. Jos hän jäisi täysin yksin ilman hovin tukea, niin hän ehkä joutuisi miettimään näitä asioita todella syvästi, pureutumaan oman nahkansa alle, omaan mielenmaailmaansa.

Itse kokisin todella raskaana vetää jotain ulkokultaista roolia. Esittää positiivista, jos todellisuudessa en sitä ole. Esittää iloista ja hyväntahtoista, jos todellisuudessa en sitä olisi, vaan pahantahtoinen, katkera ja kateellinen, kuten narsisti on - ja tämä näkyy ulospäin. Sitä hän ei pysty peittämään.

Jokainen ymmärtää, että tuon hymyilevän naaman takana piilee elämäänsä tyytymätön otus, joka yrittää toista alaspäin painamalla kohentaa omaa asemaansa ja olotilaansa - vaikkei se todellisuudessa onnistukaan. Päin vastoin. Ympäristöön hän kuitenkin säteilee kaiken sen, minkä ne muut huomaavat - tuo ihmisen ulkoasuun ilmentyvä otus voi todella pahoin ja lietsoo samaa ivallisuutta ja pahoinvointia kaikkialle ympärilleen.

Tuolla narsistillakin olisi mahdollisuus kohentaa asemaansa, jos vain valjastaisi ne hyvät ominaisuutensa käyttöönsä. Tekisi käsillään sitä hyvää minkä hän osaa ja johon hänelle on annettu lahjat - sen sijaan että pyrkii suullaan tekemään pahaa. Hänellä itsellään ne ratkaisun avaimet ovat käsissään, tekeekö pahaa vai hyvää. Kummallakin on vaikutuksensa myös häneen itseensä. Mutta kun ei sitä vain tajua!

pallo on käsissäsi kirjoitti:

Olen ajatellut, että narsisti ei itse ole koskaan elämässään joutunut kiusaamisen kohteeksi eikä hänestä ole totuutta itsestään sanottu, tai hänen ulkoisesta olemuksestaan, ja siksi hän muita osoittaa sormella - niitä erilaisia ihmisiä - vaikkakin kaikkihan me olemme aivan erilaisia ihmisiä. Narsistinen luonne tekee jaottelua mielessään. Ihmiset eivät ole samaa joukkoa, virheineen kaikkineen, vaan se joku, joka kohteeksi otetaan, hänen vikansa ja puutteensa ja erilaisuutensa on se, joka täytyy huomion kohteeksi nostaa.

Narsisti ei ole ehkä sairastanut fyysisesti koskaan, ulkoisesti kuori kunnossa, mutta sisällössä löytyy pahoja puutteita - hänen henkisen mielentilansa ja sairautensa laitaa hän ei itse huomaa. Jos hän ehkä sairastuisi vakavasti, niin hän joutuisi miettimään omaa olemistaan ja vaikutustaan muihin ihmisiin ympärillään. Jos jokin nöyryyttäisi häntä tarpeeksi, laittaisi polvilleen. Jos hän jäisi täysin yksin ilman hovin tukea, niin hän ehkä joutuisi miettimään näitä asioita todella syvästi, pureutumaan oman nahkansa alle, omaan mielenmaailmaansa.

Itse kokisin todella raskaana vetää jotain ulkokultaista roolia. Esittää positiivista, jos todellisuudessa en sitä ole. Esittää iloista ja hyväntahtoista, jos todellisuudessa en sitä olisi, vaan pahantahtoinen, katkera ja kateellinen, kuten narsisti on - ja tämä näkyy ulospäin. Sitä hän ei pysty peittämään.

Jokainen ymmärtää, että tuon hymyilevän naaman takana piilee elämäänsä tyytymätön otus, joka yrittää toista alaspäin painamalla kohentaa omaa asemaansa ja olotilaansa - vaikkei se todellisuudessa onnistukaan. Päin vastoin. Ympäristöön hän kuitenkin säteilee kaiken sen, minkä ne muut huomaavat - tuo ihmisen ulkoasuun ilmentyvä otus voi todella pahoin ja lietsoo samaa ivallisuutta ja pahoinvointia kaikkialle ympärilleen.

Tuolla narsistillakin olisi mahdollisuus kohentaa asemaansa, jos vain valjastaisi ne hyvät ominaisuutensa käyttöönsä. Tekisi käsillään sitä hyvää minkä hän osaa ja johon hänelle on annettu lahjat - sen sijaan että pyrkii suullaan tekemään pahaa. Hänellä itsellään ne ratkaisun avaimet ovat käsissään, tekeekö pahaa vai hyvää. Kummallakin on vaikutuksensa myös häneen itseensä. Mutta kun ei sitä vain tajua!

Lue lisää

Olet sekoittanut kaksi asiaa
Narsistisesti käyttäytyvän ihmisen ja narsistin.
Narsisti on henkilö, joka sairastaa mielisairautta nimeltä narsistinen persoonallisuushäiriö.

Kyse on samalla tavalla mielisairaudesta kuin esimerkiksi skitsofrenia. On asioita, mitä narsistista persoonallisuushäiriötä sairastava ei vain yksinkertaisesti pysty tekemään, koska sairaus estää sen. Narsisti ei pysty käsittelemään häpeäntunteita vaikka hänen oma elämänsä olisi kiinni siitä. Narsisti ei myöskään koskaan pysty pitämään itseään huonompana kuin joku toinen...hänen psyykkeensä estää häntä näkemästä ketään edes yhtä hyvänä ja tärkeänä kuin hän itse on.
Siksi narsisti joutuu niin raivoihinsa kun hänet ohitetaan. Teko sotii sitä vastaan, mitä hän uskottelee itselleen ja siksi vaste on sairaalloisen suuri. Siitä syntyy ristiriita tosielämän ja narsistin mielikuvitusmaailman välille ja koska narsisti ei pysty luopumaan mielikuvitusmaailmastaan hänen täytyy hyökätä tekoa vastaan.
Eli se on suojamekanismi, joka suojaa narsistia kohtaamasta omaa itseään.

Häpeän ja alemmuuden tunteet ovat täysin mahdottomia narsisteille. Vaikka narsisti sidottaisiin paaluun ja megafonilla huudettaisiin kysymyksiä, miksi hän teki jonkun tietyn asian...niin se olisi täysin turhaa. Narsisti ei silti kohtaisi näitä kahta tunnetta (häpeä, huonommuus) vaan pakenisi mielikuvitusmaailmaan turvaan.

Jos kyse ei olisi narsistista vaan pelkästään huonosti käyttäytyvästä ihmisestä...niin neuvoillasi saattaisi olla jotain arvoa...Oikean narsistin kohdalla ei.

“Joku on ehkäpä jopa saanut jotain sellaista, mitä narsistilta itseltään puuttuu. Narsisti "tietää" että se kuuluisi hänelle, mutta ei voi ottaa sitä pois kun tyhmä yhteiskunta ei salli sitä.”

Niin ehkäpä onko analyysi oikea että ihminen on narsisti, oliko oikein ottaa se vääryydellä mikä ihmiselle olisi kuulunut, vaikka kuinka olisi mahdollisesti narsististakin kyse.

Sen ottaminen oli ehkä silloin kun se tapahtui todella helppoa, nyt laki ja yhteiskunta tulee väliin puoltamaan tuota joka on sen vääryydellä ottanut koska sen mitä hän on ottanut esim. perinnön on suorastaa mahdotonta saada takaisin ilman henkirikoksia muutamia sellaisia, sekä sen jälkeen vielä mitä on jo vuosien saatossa siitä hävitetty, sekä maanomistus että muun papereita on aika hankala alkaa väärentelemään.

Ehkä tämä kaikki jollakin keinoilla onnistuisi, aikaa vain kuluisi tuhottoman paljon, ja jos tarvittaisiin ulkopuolista apua voisiko luottaa heihin joutumatta kiristyksen ympyrään, ei mitään järkeä lähteä peräämään sitä menetettyjä asioita vanhan katkeruuden päälle tulee vain uutta, ehkä se toinenkin osapuoli vielä löytää edestään sen mitä on tehnyt, tai sitten hymyssäsuin nauttii siitä minkä sai, näin ollen tämä henkilö on kaiken lain yläpuolella, sen lisäksi nauttien suurta yhteiskunnallistakin luottamusta.