Luin neurotieteilijän kirjasta, että jokaisella ihmisellä on aivan omanlaisensa tapa ajatella ja tuntea, jollaista ei ole kenelläkään muulla.
Ajatuksena oli, että ei ehkä ole onnistuneen kommunikaation kannalta hyvä, jos me ihmiset kuvittelemme ymmärtävämme toisiamme, vaan olisi hyvä tarkistaa esim. kysyen: Tarkoititko tätä ja tätä. Ja antaa ihmisen itse selittää mitä hän tarkoitti.
Joten jokainen assi ja ei-assi ovat myöskin erilaisia toisistaan.
Se miten ihmisiä diagnosoidaan on käsittääkseni pitkälti "sopimuksenvaraista".
Asiantuntijat esimerkiksi päättävät minkä mittojen rajoissa olisi normaali verenpaine.
Noita mittoja voidaan myös muutella.
Varmaan näin tehdään myös neurologisten ominaisuuksien kanssa.
Esim. sovitaan, että näin ja näin paljon joitakin samansuuntaisia ominaisuuksia kerääntyneenä yhdelle yksilölle on esimerkiksi Asperger. Muutta niitäkin esim. "määriä" tai ominaisuuksa voidaan sitten vaikkapa aikojen saatossa muutella. Joten esimeriksi Aspergerkaan ei siinä mielessä varmaankaan ole mikään aivan absoluuttinen muuttumaton totuus. Mutta toisaalta kai tiede noissa asioissa kehittyy siihen suuntaan, että esimerkiksi autismiin liitoksissa olevaa genetiikkaa selviää yhä enemmän, joten siinä mielessä nähdäkseni taas päästään lähemmäs ihan "konkretiaa".
Sitä en uskoisi, että ketään voisi diagnosoida assiksi tai ei-assiksi esim. tv esiintymisen perusteella. Aika moni varmasti osaisi televisiossa näytellä puhumatonta ja katsekontaktia välttelevää niin halutessaan ihan neurologiasta riippumatta. Jos sillä perusteella tulisi as diagnoosi, niin enpä tiedä kuinka luotettava diagnoosi olisi.
Ajatuksena oli, että ei ehkä ole onnistuneen kommunikaation kannalta hyvä, jos me ihmiset kuvittelemme ymmärtävämme toisiamme, vaan olisi hyvä tarkistaa esim. kysyen: Tarkoititko tätä ja tätä. Ja antaa ihmisen itse selittää mitä hän tarkoitti.
Joten jokainen assi ja ei-assi ovat myöskin erilaisia toisistaan.
Se miten ihmisiä diagnosoidaan on käsittääkseni pitkälti "sopimuksenvaraista".
Asiantuntijat esimerkiksi päättävät minkä mittojen rajoissa olisi normaali verenpaine.
Noita mittoja voidaan myös muutella.
Varmaan näin tehdään myös neurologisten ominaisuuksien kanssa.
Esim. sovitaan, että näin ja näin paljon joitakin samansuuntaisia ominaisuuksia kerääntyneenä yhdelle yksilölle on esimerkiksi Asperger. Muutta niitäkin esim. "määriä" tai ominaisuuksa voidaan sitten vaikkapa aikojen saatossa muutella. Joten esimeriksi Aspergerkaan ei siinä mielessä varmaankaan ole mikään aivan absoluuttinen muuttumaton totuus. Mutta toisaalta kai tiede noissa asioissa kehittyy siihen suuntaan, että esimerkiksi autismiin liitoksissa olevaa genetiikkaa selviää yhä enemmän, joten siinä mielessä nähdäkseni taas päästään lähemmäs ihan "konkretiaa".
Sitä en uskoisi, että ketään voisi diagnosoida assiksi tai ei-assiksi esim. tv esiintymisen perusteella. Aika moni varmasti osaisi televisiossa näytellä puhumatonta ja katsekontaktia välttelevää niin halutessaan ihan neurologiasta riippumatta. Jos sillä perusteella tulisi as diagnoosi, niin enpä tiedä kuinka luotettava diagnoosi olisi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuka lääkäri on antanut Tillille Aspergerdiangoosin,olisi mielenkiintoista tietää? Mielestäni hän ei vaikuttanut tyypilliseltä Asperger-henkilöltä.
Aivan oikein! Siinä näet tyypillisen Asperger-henkilön.
Olet sattumalta ainoa tyypillinen Asperger-henilö.
Kaikki muut ovat epätyypillisiä Asperger-henkilöitä.
Koska kallonkutistajat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen esittämästäsi kysymyksestä päättivät he poistaa koko diagnoosin.
Onhan se kovin kummalista, kun kallonkutistajatkaan eivät ole vielä tavanneet tyypillistä Asperger-henkilöä.
Jokainen Asperger-kirjailija kuvaa omaa kuvaansa ja tulos on todella kirjava eli voidaan sanoa jopa monikulttuurinen.
Jaa ettei autismia enää ole olemassa ja diagnoosit muuttuvat lääkärin/kulttuurin mukaan jopa samalla henkilöllä riippuen asuinpaikasta tai olosuhteista?
Tästä on tehty vertailevaa tutkimusta, kun uutta DSM-5 diagnostista kriteeristöä oltiin luomassa ja haluttiin tietää, miten kriteerit ymmärrettiin eri puolilla maailmaa. Diagnoosien kirjo oli todella suuri. Niimpä puhutaankin autismin kirjosta. Siihen mahtuu kaikki erilaisuus asuinpaikasta ja kulttuurista riippumatta. Asiasta on kirjoittanut mm. Niin&Näin-julkaisussa kanadalainen professori
Ian Hacking: Eksyksissä metsässä
Autismi on otettu kreikan sanasta, joka merkitsee itse / yksin
https://www.google.fi/search?q=kreikan kielen etuliitteestä “auto” joka tarkoittaa “itse”&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a&channel=sb&gfe_rd=cr&ei=hVZcVJD7KLKr8wfP-oGwCw
Kaikki autisteja (varsinkin suomalaiset) ja haluavat olla yksin
Kaikki erilaisuus vaiko autisminkirjon henkilöiden erilaisuus yksilöinä? Eivät kai kaikki maailman ihmiset sentään ole autisteja? Mikäli ovat, miksi diagnooseja on olemassa satoja erilaisia; eikö kaikille siis voisi antaa perusdiagnoosiksi autismin ja siihen sitten oman mielen ja lääkärin mielenkiinnon suuntauksen mukaan jotain muuta, ihan mitä vain mikä kullakin hetkellä tuntuu parhaimmalta. Näin jenkit, luotetaan vain jenkkitutkimuksiin ja jenkkeihin kaikessa.
Entäs tämä; julkisessa terveydenhuollossa diagnosoidaan asiakkaat HALLINNOLLISIA tarkoituksia varten, eli mikäli hallintoa ei olisi, ei ketään tarvitsisi diagnosoida miksikään ja koko terveydenhuoltojärjestelmä voitaisiin kertaheitolla uudistaa.
Erilaisuudesta on tehty tuottoisa vamma
Ihmiset tekevät itsestän klooneja
pukeutumalla, ehostamalla, bodaamalla, kauneusleikkauksilla, syömällä, koulutuksella, ym. ym.
Lääketehtaat tarvitsevat diagnooseja myydäkseen jokaiselle omat yksilölliset pillerinsä
Miten erilaisuus suhteutuu lääketeollisuuteen ja hallintoon on kieltämättä mielenkiintoinen ja moniulotteinen kysymys
Siitä kertoi tällä palstlla lääketehtaan agentin tuomitsema video Ahdistuksen aikakausi
Aineellisia arvoja korostava kulttuurimme jäytää joka tapauksessa hermojamme ja lääkefirmoille siitä on etua.
http://areena.yle.fi/tv/2191319