Septitankin koko, materiaali ja liitannat

Toi huohotusputken sijoitus voi aiheuttaa haju ja näköhaittoja veneen kylkeen. Tietysti jos pääsee sisällä vetämään kunnon hanhenkaulan letkuun niin voi toimia.
Itsellä 140l rst tankki imutyhjennyksellä ja erillisellä pumpulla jolla voi tarvittaessa tyhjentää mereen. Riittää aika mukavasti neljällekin hengelle.
Aineet maksoi satasen ja hitsaus ammattimiehelle muistaakseni kahdeksankymppiä. Itse asentelin.
Jos säiliö on korkeammalla kuin pönttö niin takaiskuventtiilin on syytä olla kunnossa.

Kakkakovana kirjoitti:

Toi huohotusputken sijoitus voi aiheuttaa haju ja näköhaittoja veneen kylkeen. Tietysti jos pääsee sisällä vetämään kunnon hanhenkaulan letkuun niin voi toimia.
Itsellä 140l rst tankki imutyhjennyksellä ja erillisellä pumpulla jolla voi tarvittaessa tyhjentää mereen. Riittää aika mukavasti neljällekin hengelle.
Aineet maksoi satasen ja hitsaus ammattimiehelle muistaakseni kahdeksankymppiä. Itse asentelin.
Jos säiliö on korkeammalla kuin pönttö niin takaiskuventtiilin on syytä olla kunnossa.

Lue lisää

Minulla on myös tankki pöntön yläpuolella ja siksi asensin putkeen hanan. Sen voi vääntää kiinni aina kun ei käytä. Laitan myös hanan kiinni aina imutyhjennyksen ajaksi kun epäilen, että tiivisteet ei tykkää hyvää kun imu vetää pöntönkin tyhjäksi. Ainakin yksi pönttö alkoi vuotamaan takaisin imun jälkeen ja jouduin vaihtamaan tiivisteet ennenkuin taas alkoi pitämään.

Kakkakovana kirjoitti:

Toi huohotusputken sijoitus voi aiheuttaa haju ja näköhaittoja veneen kylkeen. Tietysti jos pääsee sisällä vetämään kunnon hanhenkaulan letkuun niin voi toimia.
Itsellä 140l rst tankki imutyhjennyksellä ja erillisellä pumpulla jolla voi tarvittaessa tyhjentää mereen. Riittää aika mukavasti neljällekin hengelle.
Aineet maksoi satasen ja hitsaus ammattimiehelle muistaakseni kahdeksankymppiä. Itse asentelin.
Jos säiliö on korkeammalla kuin pönttö niin takaiskuventtiilin on syytä olla kunnossa.

Lue lisää

Tankin täyttö pitää olla päälipuolelta ja tyhjennys alapuolelta. Takaisin pääsee virtaamaan pahimmassa tapauksessa vain letkullinen, joka ei vuoda pytyn reunojen yli. Tällöin ei myöskään tarvita venttiiliä tankin ja pytyn väliin.

Kakkakovana kirjoitti:

Toi huohotusputken sijoitus voi aiheuttaa haju ja näköhaittoja veneen kylkeen. Tietysti jos pääsee sisällä vetämään kunnon hanhenkaulan letkuun niin voi toimia.
Itsellä 140l rst tankki imutyhjennyksellä ja erillisellä pumpulla jolla voi tarvittaessa tyhjentää mereen. Riittää aika mukavasti neljällekin hengelle.
Aineet maksoi satasen ja hitsaus ammattimiehelle muistaakseni kahdeksankymppiä. Itse asentelin.
Jos säiliö on korkeammalla kuin pönttö niin takaiskuventtiilin on syytä olla kunnossa.

Lue lisää

Aktiivihiilisuodattimella pääsee eroon hajusta ja tankkimittarilla ja mereenpumppausmahdollisuudella ylitäytöstä.

Bossu kirjoitti:

Aktiivihiilisuodattimella pääsee eroon hajusta ja tankkimittarilla ja mereenpumppausmahdollisuudella ylitäytöstä.

Aktiivihiilisuodatinta en laittaisi. Tuo hajuongelma on olematon, kun septiin pumppaa kemiallisen wc:n hajotusainetta pari desilitraa kerran kuukaudessa ja antaa sen vaikuttaa yön yli. Jos septi tule jostain syystä täyteen, voivat paskat tukkia hiilisuodattimen täysin umpeen. Tällöin voi tulla isoja ongelmia. Esim imutyhjennys ei onnistu.

12-12 kirjoitti:

Tankin täyttö pitää olla päälipuolelta ja tyhjennys alapuolelta. Takaisin pääsee virtaamaan pahimmassa tapauksessa vain letkullinen, joka ei vuoda pytyn reunojen yli. Tällöin ei myöskään tarvita venttiiliä tankin ja pytyn väliin.

Lue lisää

se letkullinenkin on liikaa, vaikkei lattialle tulekaan.

pellimies kurusta kirjoitti:

se letkullinenkin on liikaa, vaikkei lattialle tulekaan.

Pelkkää vettä kuitenkin se letkullinen. Minulla muuten se reippaasti pöntöltä ylös nouseva letkullinen pysyy kyllä siellä letkussa valumatta takaisin.

vettä vaan kirjoitti:

Pelkkää vettä kuitenkin se letkullinen. Minulla muuten se reippaasti pöntöltä ylös nouseva letkullinen pysyy kyllä siellä letkussa valumatta takaisin.

Siitä tulee ummehtunut haju, kun se vesi seisoo viikon, siinä on bakteereja paljon. Pumpun tiivisteet kannattaa vaihtaa tai laittaa twist'n'lock-pumppu, jos on Jabsco.

Bossu kirjoitti:

Siitä tulee ummehtunut haju, kun se vesi seisoo viikon, siinä on bakteereja paljon. Pumpun tiivisteet kannattaa vaihtaa tai laittaa twist'n'lock-pumppu, jos on Jabsco.

Pelkän joker-venttiilin vaihto riittää pitämään putken sisällön putkessa. Se on siis juuri ennen putkea ja maksaa alle kympin.

Twist and lock -malli ei poista ongelmaa, vaan siinäkin joutuu vaihtamaan ko. varaosan, joka on identtinen. Kaveri on vaihtanut tuon jo useamman kerran ja täälläkin kerrotaan samaa: http://www.cruisersforum.com/forums/f115/head-back-flow-15506.html

Höpöhöpö!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3524182
Ihminen tuottaa noin 200 gramma kakkia ja litran pissaa vuorokaudessa. Kyydissäsi taitaa olla kuusi todlla pahastaahmimis häiriöstä kärsivää läskiä. Eli
7*6*(0,2 1 0,5) = 71,4 litraa ulostetta viikossa huuhteluvesi. Se 2*75 litraa pitäisi siis riittää ihan jees ellei halua pientä reserviä. Silloin olisi 2*100 litraa sopiva.

Kakkia kirjoitti:

Höpöhöpö!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3524182
Ihminen tuottaa noin 200 gramma kakkia ja litran pissaa vuorokaudessa. Kyydissäsi taitaa olla kuusi todlla pahastaahmimis häiriöstä kärsivää läskiä. Eli
7*6*(0,2 1 0,5) = 71,4 litraa ulostetta viikossa huuhteluvesi. Se 2*75 litraa pitäisi siis riittää ihan jees ellei halua pientä reserviä. Silloin olisi 2*100 litraa sopiva.

Lue lisää

Huuhtelevettä menee kyllä paljon enemmän kuin ulostetta ellei väkisin halua jättää putkiin ja pumppuun ongelmia. Alla olevan mukaan vähintään 3 gallonaa eli reilut 10 litraa vuorokaudessa henkeä kohden. Tietysti laidan yli pissaten ja satamien vessoja käyttäen tilanne on toinen.

Tuossa on myös paljon juttua koko järjestelmästä ja eri tankkimateriaalien hyvistä ja huonoista puolista:
http://www.nj.gov/dep/njcleanmarina/docs/pumpdontdump.pdf

Yleensä ei paljon ole muita vaihtoehtoja kuin mereen tyhjennys. Suomessa tyhjennysasemat eivät usein toimi, muissa Itämeren maissa niitä joko ei ole tai syväys estää niihin menemisen tai veneet ovat niiden kohdalla parkissa.
Ps. Saimaalla sen sijaan järjestelmät toimii hyvin, ja Hollannissa.

Jos ajatellaan kuution muotoista säiliötä, jonka tilavuus on 40 litraa, sen mitat ovat noin 35 cm kanttiinsa ja millin teräksestä tehtynä se painaa noin 6 kg ja 1.5 millaisesta tehtynä peräti 9 kg. Mitä enemmän mennään suorakaiteen muotoon tai monimutkaisempaan muotoon, säiliön pinta-ala ja siis paino kasvavat mikäli pidetään kiinni 40 litran tilavuudesta. Eli ihan varmasti 1 mm riittää, eikä läkkisepillä välttämättä edes ole varastossa niin paksua levyä kuin 1.5 mm. Ja materiaalin hintakin on tietysti 1.5 kertainen.

No ei se nyt ole suuri vaiva käydä se imaisemassa tyhjäksi, jos kerran on nähty vaivaa asentaa se tankki. Ei varmasti 99% suomalaisista veneilijöistä tyhjennä tankkiaan veteen.

Oliko kyseessä bensiinitankki? Septiä ei tarvitse maadoittaa.

En tiedä muovin kestävyydestä, mutta minulla rosteritakki, jolla on ikää 34 v.
Tankki / vene on ollut vuosia Itämeren ulkopuolella ja ongelmia ei ole esiintynyt.

Kyllä terästankin kesto voi suolaisissa vesissä olla huonompi. Siellä kaikki "ruostumaton" ruostuu kun huuhteluvesi on 3.8-4.5% suolaliuosta. Yksi holdingtankkini ruostui hitsisaumoista kunnes alkoi tihkua nesteet läpi ja meni vaihtoon. Pari muuta on kestänyt toistsiseksi yli 10v.
Toinen ongelma: painovoimaisessa poistosysteemissä olen törmännyt tukkeutumiseen monta kertaa. Paperit ja jätteet laskeutuvat pohjaan tukkeeksi. Suuri tankkitilavuus pikemminkin edistää ongelmaa. Avaamistekniikkana on ollut avata venttiili, pistää vene hitaaseen liikkeeseen ja rassata poistoputki auki sukeltamalla veeen alle vauhdissa. Pumpulla tyhjennettävä tankki ei ole tukkeutunut koskaan- vielä. Nyt ei siis ole puhe imutyhjennyksestä. Onko jollain ajatuksia mikä on tehtävä toisin, ettei painovoimainen tukkeudu?.

seppomartti kirjoitti:

Kyllä terästankin kesto voi suolaisissa vesissä olla huonompi. Siellä kaikki "ruostumaton" ruostuu kun huuhteluvesi on 3.8-4.5% suolaliuosta. Yksi holdingtankkini ruostui hitsisaumoista kunnes alkoi tihkua nesteet läpi ja meni vaihtoon. Pari muuta on kestänyt toistsiseksi yli 10v.
Toinen ongelma: painovoimaisessa poistosysteemissä olen törmännyt tukkeutumiseen monta kertaa. Paperit ja jätteet laskeutuvat pohjaan tukkeeksi. Suuri tankkitilavuus pikemminkin edistää ongelmaa. Avaamistekniikkana on ollut avata venttiili, pistää vene hitaaseen liikkeeseen ja rassata poistoputki auki sukeltamalla veeen alle vauhdissa. Pumpulla tyhjennettävä tankki ei ole tukkeutunut koskaan- vielä. Nyt ei siis ole puhe imutyhjennyksestä. Onko jollain ajatuksia mikä on tehtävä toisin, ettei painovoimainen tukkeudu?.

Lue lisää

Tuttu ongelma tuo tukkeutuminen. Ei ole mukava juttu, jos ei imutyhjennystä ole lähellä! Sen opin toissa kesänä, että tukoksen saa auki imutyhjentämällä seuraavasti: Ensin normaali imutyhjennys (ei poista tukosta), sitten mereentyhjennysventtiili auki ja jatketaan imutyhjennystä samalla tukkien huohotusventtiili. Tämä imee merivettä tankkiin ja avaa tukoksen. Riskiniä tietysti tankin meneminen rusinaksi, joten hiukan varovainen tuossa pitää olla.

Jotkut keräävät paperit erikseen, mutta en tiedä vaikuttaako se oleellisesti tukkeutumisherkkyyteen. Kun olet ronkkimalla avannut, osaatko sanoa onko tukos venttiilin kohdalla (usein 90 asteen mutka ja ahtaampi kuin letku) vai tankin pohjalla?

Omassa veneessä on alkuperäinen muovinen 80 l tankki ja ko. tukkeutumisen lisäksi muita ongelmia ei ole ollut. Ei ole haissut. Käsittääkseeni oikealaatuinen muovitankki on paras ratkaisu. Ovathan letkutkin muovia. Oikeanlaatuinen tarkoittaa oikeaa materiaalia, riittävää paksuutta ja rotaatiovalua.

Joakim1 kirjoitti:

Tuttu ongelma tuo tukkeutuminen. Ei ole mukava juttu, jos ei imutyhjennystä ole lähellä! Sen opin toissa kesänä, että tukoksen saa auki imutyhjentämällä seuraavasti: Ensin normaali imutyhjennys (ei poista tukosta), sitten mereentyhjennysventtiili auki ja jatketaan imutyhjennystä samalla tukkien huohotusventtiili. Tämä imee merivettä tankkiin ja avaa tukoksen. Riskiniä tietysti tankin meneminen rusinaksi, joten hiukan varovainen tuossa pitää olla.

Jotkut keräävät paperit erikseen, mutta en tiedä vaikuttaako se oleellisesti tukkeutumisherkkyyteen. Kun olet ronkkimalla avannut, osaatko sanoa onko tukos venttiilin kohdalla (usein 90 asteen mutka ja ahtaampi kuin letku) vai tankin pohjalla?

Omassa veneessä on alkuperäinen muovinen 80 l tankki ja ko. tukkeutumisen lisäksi muita ongelmia ei ole ollut. Ei ole haissut. Käsittääkseeni oikealaatuinen muovitankki on paras ratkaisu. Ovathan letkutkin muovia. Oikeanlaatuinen tarkoittaa oikeaa materiaalia, riittävää paksuutta ja rotaatiovalua.

Lue lisää

Ei normaalisysteemi vedä tankkia rusinaksi koska korvausilmaa tulee yllin kyllin pöntön kautta. Tietenkin eri juttu jos on sulkuventtiili pöntön jälkeen.

ei rusina kirjoitti:

Ei normaalisysteemi vedä tankkia rusinaksi koska korvausilmaa tulee yllin kyllin pöntön kautta. Tietenkin eri juttu jos on sulkuventtiili pöntön jälkeen.

Sen verran huonosti sieltä tulee korvausilmaa, että huohotinventtiilin tukkimalla saa imettyä merivettä tyhjennysventtiilin kautta eli reilusti yli 1 m vesipatsaan eli 0,1 bar alipaineen tankkiin. Huohotinventtiilin avaamalla patsas romahtaa eli valuu takaisin mereen.

Joakim1 kirjoitti:

Tuttu ongelma tuo tukkeutuminen. Ei ole mukava juttu, jos ei imutyhjennystä ole lähellä! Sen opin toissa kesänä, että tukoksen saa auki imutyhjentämällä seuraavasti: Ensin normaali imutyhjennys (ei poista tukosta), sitten mereentyhjennysventtiili auki ja jatketaan imutyhjennystä samalla tukkien huohotusventtiili. Tämä imee merivettä tankkiin ja avaa tukoksen. Riskiniä tietysti tankin meneminen rusinaksi, joten hiukan varovainen tuossa pitää olla.

Jotkut keräävät paperit erikseen, mutta en tiedä vaikuttaako se oleellisesti tukkeutumisherkkyyteen. Kun olet ronkkimalla avannut, osaatko sanoa onko tukos venttiilin kohdalla (usein 90 asteen mutka ja ahtaampi kuin letku) vai tankin pohjalla?

Omassa veneessä on alkuperäinen muovinen 80 l tankki ja ko. tukkeutumisen lisäksi muita ongelmia ei ole ollut. Ei ole haissut. Käsittääkseeni oikealaatuinen muovitankki on paras ratkaisu. Ovathan letkutkin muovia. Oikeanlaatuinen tarkoittaa oikeaa materiaalia, riittävää paksuutta ja rotaatiovalua.

Lue lisää

Itse tulin yhteen veneeseen asentaneeksi järjestelmän, jossa kolmitieventtiilillä valittiin, meneekö jäte mereen vai tankkiin. Tankkia ei saanut tyhjäksi kuin imutyhjentämällä. Siinä ei voi tukokset vaivata ainakaan samalla tavalla. Jotain muita huonoja puolia siinä ehkä oli, etenkin jos veneellä olisi ollut tarkoitus liikkua alueilla, joissa ei ole imutyhjennypaikkoja.

Joakim1 kirjoitti:

Tuttu ongelma tuo tukkeutuminen. Ei ole mukava juttu, jos ei imutyhjennystä ole lähellä! Sen opin toissa kesänä, että tukoksen saa auki imutyhjentämällä seuraavasti: Ensin normaali imutyhjennys (ei poista tukosta), sitten mereentyhjennysventtiili auki ja jatketaan imutyhjennystä samalla tukkien huohotusventtiili. Tämä imee merivettä tankkiin ja avaa tukoksen. Riskiniä tietysti tankin meneminen rusinaksi, joten hiukan varovainen tuossa pitää olla.

Jotkut keräävät paperit erikseen, mutta en tiedä vaikuttaako se oleellisesti tukkeutumisherkkyyteen. Kun olet ronkkimalla avannut, osaatko sanoa onko tukos venttiilin kohdalla (usein 90 asteen mutka ja ahtaampi kuin letku) vai tankin pohjalla?

Omassa veneessä on alkuperäinen muovinen 80 l tankki ja ko. tukkeutumisen lisäksi muita ongelmia ei ole ollut. Ei ole haissut. Käsittääkseeni oikealaatuinen muovitankki on paras ratkaisu. Ovathan letkutkin muovia. Oikeanlaatuinen tarkoittaa oikeaa materiaalia, riittävää paksuutta ja rotaatiovalua.

Lue lisää

Noin tarkkaan en ole osannut paikallistaa tukosta. Mutka on minullakin ja lienee yleinen asennustapa. Aukeaa heti pienellä muoviputken tönäisyllä. Luultavasti aukeaa myös venttiilit auki imutyhjennyksellä, jos on saatavilla. Mutta maailmalla usein ei ole.

Mika tulisi mielestasi olla seinama-vahvuus? Venetarvikeliikkeet myyvat 1,5mm vahvuudella, taalla oltiin 1,0mm kannalla...

Muovitankit ovat halpoja ja niita mainostetaan kovasti mutta RST/HST on ymmartaakseni paras.

Yksi tankki ei ole mahdollinen minun tapauksessa. Keulapunkan alle sen saisi mutta en halua liikaa painoa eteen, ja paikka on tavallaan varattu purjeille cruising-modessa. Myos takavessasta keulapunkan tankkiin tulisi noin 10m letku, eli aikamoinen riski. Ja sitten viela se etta en halua nukkua p****n paalla!

Kuten edellä on todettu, rosteritankin kestävyys riippuu täysin käyttöympäristöstä. Sen suhteen muovi on varma valinta. Ja muovitankin voi hyvin tehdä hitsaamalla levystä tilaan sopivan muotoiseksi. Toimii, kunhan vain tekijä osaa asiansa. Itämerellä kelpaa rosterikin.

Itsellä muuten ollut painovoimalla tyhjentyvä tankki nyt 20 v, eikä kertaakaan tukossa. Sitä kertaa ei lasketa, jolloin pohjventtiili oli jämähtänyt puoliasentoon ja tukos kerääntyi siihen. Tukoksen aukaiseminen olisikin kikkailua, kun minkäänlaista rassia ei mitään kautta tankin pohjalle saisi. Imutyhjennyksen kautta sentään saisi pumpattua ylipainetta.

Apparent Wind kirjoitti:

Mika tulisi mielestasi olla seinama-vahvuus? Venetarvikeliikkeet myyvat 1,5mm vahvuudella, taalla oltiin 1,0mm kannalla...

Muovitankit ovat halpoja ja niita mainostetaan kovasti mutta RST/HST on ymmartaakseni paras.

Yksi tankki ei ole mahdollinen minun tapauksessa. Keulapunkan alle sen saisi mutta en halua liikaa painoa eteen, ja paikka on tavallaan varattu purjeille cruising-modessa. Myos takavessasta keulapunkan tankkiin tulisi noin 10m letku, eli aikamoinen riski. Ja sitten viela se etta en halua nukkua p****n paalla!

Lue lisää

1mm Rst käy varmasti sitä pystyy vielä normi tigillä helposti hitsaamaan.
Hieman enemmän se vääntyilee hitsatessa.
Materiaali maksaa särmättynä ja leikattuna reipas 200e ja hitsaus vajaa 200e.

no jaa... kirjoitti:

Kuten edellä on todettu, rosteritankin kestävyys riippuu täysin käyttöympäristöstä. Sen suhteen muovi on varma valinta. Ja muovitankin voi hyvin tehdä hitsaamalla levystä tilaan sopivan muotoiseksi. Toimii, kunhan vain tekijä osaa asiansa. Itämerellä kelpaa rosterikin.

Itsellä muuten ollut painovoimalla tyhjentyvä tankki nyt 20 v, eikä kertaakaan tukossa. Sitä kertaa ei lasketa, jolloin pohjventtiili oli jämähtänyt puoliasentoon ja tukos kerääntyi siihen. Tukoksen aukaiseminen olisikin kikkailua, kun minkäänlaista rassia ei mitään kautta tankin pohjalle saisi. Imutyhjennyksen kautta sentään saisi pumpattua ylipainetta.

Lue lisää

Tukoksen saa veneessäkin auki lipeällä. Se pilkkoo paperin ja tavarassa olevan rasvan. Lipeää ja hiukan aikaa.

Rosteri kestää mainiosti itämerellä sen 50 vuotta tai ylikin. Kuika kaukan pitäisi kestää? Kestää se suolaisemmissakin oloissa mainiosti. HST kestää rankoissakin oloissa 50 vuotta.

Mihin perustuu uskosi siihen, että muovi kestäisi pitempään? Perustuuko se vain siihen, että et osaa kemiaa? Mitä muovia tarkoitat, kun puhutaan muovista?

Muovi muka kirjoitti:

Tukoksen saa veneessäkin auki lipeällä. Se pilkkoo paperin ja tavarassa olevan rasvan. Lipeää ja hiukan aikaa.

Rosteri kestää mainiosti itämerellä sen 50 vuotta tai ylikin. Kuika kaukan pitäisi kestää? Kestää se suolaisemmissakin oloissa mainiosti. HST kestää rankoissakin oloissa 50 vuotta.

Mihin perustuu uskosi siihen, että muovi kestäisi pitempään? Perustuuko se vain siihen, että et osaa kemiaa? Mitä muovia tarkoitat, kun puhutaan muovista?

Lue lisää

Haponkestäväkään ei kestä suolaisessa vedessä ikuisesti, puhumattakaan urean ja suolaveden yhdistelmästä. On hyvä syy miksi läpiviennit ja venttiilit ovat pronssia tai muovia eikä haponkestävää. Ureateollisuudelle on omat selvästi tavallista haponkestävää paremmin kestävät teräslaadut: http://www.stainless-steel-world.net/urea/ShowPage.aspx?pageID=1648

Tässä varsin laaja juttu asiasta. Suositeltu materiaali on "Rotationally molded seamless polyethylene with a minimum wall thickness of ¼" for
the smallest tank is the material of choice." http://home.online.no/~lha-h/forum/phall.pdf

Miksei muovitankki kestäisi veneen ikää? Muoviahan se venekin on. Nitä saa valmiina eri kokoina ja muotoisina. 40 litran tankin hinta tyypillisesti alle 200 €.

Apparent Wind kirjoitti:

Mika tulisi mielestasi olla seinama-vahvuus? Venetarvikeliikkeet myyvat 1,5mm vahvuudella, taalla oltiin 1,0mm kannalla...

Muovitankit ovat halpoja ja niita mainostetaan kovasti mutta RST/HST on ymmartaakseni paras.

Yksi tankki ei ole mahdollinen minun tapauksessa. Keulapunkan alle sen saisi mutta en halua liikaa painoa eteen, ja paikka on tavallaan varattu purjeille cruising-modessa. Myos takavessasta keulapunkan tankkiin tulisi noin 10m letku, eli aikamoinen riski. Ja sitten viela se etta en halua nukkua p****n paalla!

Lue lisää

Yhtenäinen 10 m letku ei ole riski.
Käsipumpulla painaa sen ihan hyvin läpi ja menee se sähkövessallakin.

Muovinen septitankki taitaa olla selvästi yli 90% uusista veneistä. Mm. X-Yachts, J-boats, Dehler, Dufour, Bavaria jne. käyttävät muovisia septitankkeja. Ruotsalaiset ja Suomalaiset venevalmistajat ovat lähes ainoa poikkeus.

Joissain uusissa veneissä eri tankit ovat eri materiaalia. Tällöin septitankki on aina muovia. Esimerkiksi J/122:ssa polttoainetankki on alumiinia, vesitankki ruostumatonta ja septitankki muovia.

Aika hyvin siis venevalmistajat ovat Peggy Hallin linjoilla. Suomessa sen sijaan muovin ongelmallisuus elää vahvasti mielikuvissa. Esimerkiksi edellinen Bavaria-maahantuoja asensi veneisiin RST-septitankit (alkuperäinen jäi paikalleen), tietysti lisähintaan, mutta kuulemani mukaan lähes kaikissa heidän tuomissaan on tuo tehty. Itse olen tyytyväinen, että veneessäni ei tuollaista ole tilaa viemässä.

Onko noi haisevat muovitankit olleet uudehkoista veneistä vai lähinnä 80-luvun juttuja? Mistä on päätelty, että hajun syy on tankissa?

Joakim1 kirjoitti:

Muovinen septitankki taitaa olla selvästi yli 90% uusista veneistä. Mm. X-Yachts, J-boats, Dehler, Dufour, Bavaria jne. käyttävät muovisia septitankkeja. Ruotsalaiset ja Suomalaiset venevalmistajat ovat lähes ainoa poikkeus.

Joissain uusissa veneissä eri tankit ovat eri materiaalia. Tällöin septitankki on aina muovia. Esimerkiksi J/122:ssa polttoainetankki on alumiinia, vesitankki ruostumatonta ja septitankki muovia.

Aika hyvin siis venevalmistajat ovat Peggy Hallin linjoilla. Suomessa sen sijaan muovin ongelmallisuus elää vahvasti mielikuvissa. Esimerkiksi edellinen Bavaria-maahantuoja asensi veneisiin RST-septitankit (alkuperäinen jäi paikalleen), tietysti lisähintaan, mutta kuulemani mukaan lähes kaikissa heidän tuomissaan on tuo tehty. Itse olen tyytyväinen, että veneessäni ei tuollaista ole tilaa viemässä.

Onko noi haisevat muovitankit olleet uudehkoista veneistä vai lähinnä 80-luvun juttuja? Mistä on päätelty, että hajun syy on tankissa?

Lue lisää

Muovitankki on yleinen siksi, että se on halpa.
Nyt pitäisi sitten uskoa, että halpa on paras? Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä...

Kun puhut muovista, niin mistä muovista puhut?
Tiedätkö edes mikä on muovi?
Kun olet selvittänyt nämä asiat itsellesi, niin ymmärrät miksi muovitankki haisee.

Et edes yritä tajuta kirjoitti:

Muovitankki on yleinen siksi, että se on halpa.
Nyt pitäisi sitten uskoa, että halpa on paras? Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä...

Kun puhut muovista, niin mistä muovista puhut?
Tiedätkö edes mikä on muovi?
Kun olet selvittänyt nämä asiat itsellesi, niin ymmärrät miksi muovitankki haisee.

Lue lisää

J ja X tekevät varsin kalliita veneitä käyttäen osin varsin kalliita materiaaleja. Ja kuten kerroin, ainakin yhdessä J:ssä on vesitankki rosteria. Valinta tuskin noilla on hintakysymys. Vielä vähemmän hintakysymys se on tässä 2009 Balticissa, jossa on vastaavat tankkimateriaalit: www.balticyachts.it/YachtFiles/Baltic 45 BODACIOUS 3/files/specification.pdf

Monen muun merkin osalta tietysti voi väittää kyseessä olevan pelkkä hinta. Onko noissa yleisesti hajuoireita? En ole havainnut moista.

Puhun septitankkiin tarkoitetusta muovista. En valitettavasti edes tiedä oman veneeni alkuperäisen tankin tarkempaa materiaalia. Toivottavasti se on riittävän paksua polyeteeniä. Ainakin se on valettu ja ei ole haissut (vene 2005, ollut minulla neljä kesää).

Joakim1 kirjoitti:

Muovinen septitankki taitaa olla selvästi yli 90% uusista veneistä. Mm. X-Yachts, J-boats, Dehler, Dufour, Bavaria jne. käyttävät muovisia septitankkeja. Ruotsalaiset ja Suomalaiset venevalmistajat ovat lähes ainoa poikkeus.

Joissain uusissa veneissä eri tankit ovat eri materiaalia. Tällöin septitankki on aina muovia. Esimerkiksi J/122:ssa polttoainetankki on alumiinia, vesitankki ruostumatonta ja septitankki muovia.

Aika hyvin siis venevalmistajat ovat Peggy Hallin linjoilla. Suomessa sen sijaan muovin ongelmallisuus elää vahvasti mielikuvissa. Esimerkiksi edellinen Bavaria-maahantuoja asensi veneisiin RST-septitankit (alkuperäinen jäi paikalleen), tietysti lisähintaan, mutta kuulemani mukaan lähes kaikissa heidän tuomissaan on tuo tehty. Itse olen tyytyväinen, että veneessäni ei tuollaista ole tilaa viemässä.

Onko noi haisevat muovitankit olleet uudehkoista veneistä vai lähinnä 80-luvun juttuja? Mistä on päätelty, että hajun syy on tankissa?

Lue lisää

2006 Dufourissani on kyllä rosterista holdingtankki uudesta lähtien

Et edes yritä tajuta kirjoitti:

Muovitankki on yleinen siksi, että se on halpa.
Nyt pitäisi sitten uskoa, että halpa on paras? Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä...

Kun puhut muovista, niin mistä muovista puhut?
Tiedätkö edes mikä on muovi?
Kun olet selvittänyt nämä asiat itsellesi, niin ymmärrät miksi muovitankki haisee.

Lue lisää

Tämän jänkkäyksen takana voi olla vain jodlari. Kukaan muu ei yhtä yksisilmäisesti ole sitä mieltä, että kaikki muut ovat väärässä.

seppomartti kirjoitti:

2006 Dufourissani on kyllä rosterista holdingtankki uudesta lähtien

Mielenkiintoista. Yachtin testissä 2004 385:ssä kaikki tankit olivat muovia. Samoin uudemmissa testeissä 40E, 335 ja 410.

pian nähdään kirjoitti:

Tämän jänkkäyksen takana voi olla vain jodlari. Kukaan muu ei yhtä yksisilmäisesti ole sitä mieltä, että kaikki muut ovat väärässä.

Miten tähän pitäisi suhtautua?

Vaikuttaa siltä, että muovin ja teräksen hyviä ja huonoja puolia ei saa tuoda esille. Molemmissa on puolensa, muovissa hinta ja valmiiden tankkien saatavuus eri mitoilla ja valmiilla yhteillä.

Teräs pitää tehdä aina erikseen, mutta tuleehan juuri sopivan kokoinen. Hinta on kalliimpi ja materiaali kestävämpi ja hajutiivis.

Minkä asian esille tuominen on väärin ja miksi?

Yksi muovitankien ongelma on hajoaminen, silloin kuin tankki on iso. Yhdessä veneessäni oli molemmin puolin salongin bunkan alla makeavesisäiliöt eli 2x 200 litraa, kooltaan n. 35x35x180cm. Luultavasti polyetyleeniä. Ne olivat liinoilla ja puulistoilla hyvin kiinni. Molemmat hajosivat kiinnitysliinojen kohdalta. Ilmeisesti täyden tankin vesimassan momentit ylittivät kovassa kryssissä muovin kestokyvyn. Tuskin kukaan 200 litraan septitankkia kaavailee mutta en kyllä tekisi muovista.
Saksan venemessuilla esiintyy aina muovitankkien tekijä, joka " hitsaa" paksusta jäykästä muovilevystä mittojen mukaisen tankin. Väittää kestäväksi ja näyttää hyvältä. Firman nimi ei juuri nyt ole muistissa. Voi olla, että tilaan häneltä "one off" varustettuna loiskeen estolevyillä.
Happoteräksessä mahdollinen heikkous ei ole peltilevyssä vaan hitsisauman laadussa ja ehkä myös käyttöympäristössä.

Okei, siis vaihtuvat mallien mukaan. X:llä katsoin XC-35 ja XP-44, jotka molemmat olivat muovisepteillä, samoin Dehler 32 ja 34. Nämä katsoin Yachtin testeistä, koska valmistajat eivät juuri mainitse materiaaleja ja en koskaan muista nähneeni lisävarustelistalla toista tankkimateriaalia. Missä sellainen on?

Muovitankki tosiaan painaa kutakuinkin saman kuin 1-1,5 mm teräs. Tuon Peggy Hallin mukaanhan pitää olla vähintään 6 mm.

Enpä ole kuullut hajuongelmista 2000-luvun ranskalaisissa. Eikö niissä ole letkutkaan ko. käyttöön tarkoitettuja? Minun veneessä kyllä on.

Joakim1 kirjoitti:

Okei, siis vaihtuvat mallien mukaan. X:llä katsoin XC-35 ja XP-44, jotka molemmat olivat muovisepteillä, samoin Dehler 32 ja 34. Nämä katsoin Yachtin testeistä, koska valmistajat eivät juuri mainitse materiaaleja ja en koskaan muista nähneeni lisävarustelistalla toista tankkimateriaalia. Missä sellainen on?

Muovitankki tosiaan painaa kutakuinkin saman kuin 1-1,5 mm teräs. Tuon Peggy Hallin mukaanhan pitää olla vähintään 6 mm.

Enpä ole kuullut hajuongelmista 2000-luvun ranskalaisissa. Eikö niissä ole letkutkaan ko. käyttöön tarkoitettuja? Minun veneessä kyllä on.

Lue lisää

Kyllä ranskalaisissa on hajuongelmia. Butyyliletkujen vaihto tulee vastaan 5-10 v jälkeen.

seppomartti kirjoitti:

Yksi muovitankien ongelma on hajoaminen, silloin kuin tankki on iso. Yhdessä veneessäni oli molemmin puolin salongin bunkan alla makeavesisäiliöt eli 2x 200 litraa, kooltaan n. 35x35x180cm. Luultavasti polyetyleeniä. Ne olivat liinoilla ja puulistoilla hyvin kiinni. Molemmat hajosivat kiinnitysliinojen kohdalta. Ilmeisesti täyden tankin vesimassan momentit ylittivät kovassa kryssissä muovin kestokyvyn. Tuskin kukaan 200 litraan septitankkia kaavailee mutta en kyllä tekisi muovista.
Saksan venemessuilla esiintyy aina muovitankkien tekijä, joka " hitsaa" paksusta jäykästä muovilevystä mittojen mukaisen tankin. Väittää kestäväksi ja näyttää hyvältä. Firman nimi ei juuri nyt ole muistissa. Voi olla, että tilaan häneltä "one off" varustettuna loiskeen estolevyillä.
Happoteräksessä mahdollinen heikkous ei ole peltilevyssä vaan hitsisauman laadussa ja ehkä myös käyttöympäristössä.

Lue lisää

No jos joku peltiseppä tekee sen mittojen mukaan, sitten voi tietysti vaatia häntä käyttämään oikeanlaatuisia puikkoja hitsatesaa. Urea on septissä laimeaa, joten ei se taida kauheasti syövyttää.

Kaasutiiviyden takia muoviletku ei sovi septiletkuksi vaikka jotkin venetarvikeliikkeet myyvätkin niitä PVC-muoviletkuja septiletkuna.

Septiletkun sisäkerroksen pitää olla butyylikumia.

Ja HST-tankki, eikä mitään muovitankkeja.

Kuinkas monta muovitankkia on veneissä hapertunut? Muovinen vesitankki on ollut hyvin yleinen purjeveneissä jo ainakin 30 vuotta. Autoissa bensatankit ovat myös olleet muovia kutakuinkin yhtä kauan ja ongelmat vuotavien tankkien kanssa loppuivat.

Myös kiinteistöjen viemärit ovat olleet muovia ainakin 40 vuotta. Viemäriputket ovat paljon septitankkia ohuempia ja niissä on aika ikäviä hajuja, jotka tuuletetaan ulos, mutta pääsisivät suoraan huoneistoon, jos putket päästäisivät merkittävästi hajuja läpi. En ole kuullut muoviviemäreiden vaihtotarpeesta tuon 40 vuoden käytön aikana. Meidän taloyhtiössä ei niitä ainakaan uusittu, vaikka käyttövesiputket uusittiin (PE-putkiin).

Mikä on se hämmästyttävä määrä vettä, joka menee PE:n läpi? Tämän kirjan mukaan 0,0762 mm paksun PE-kalvon läpi menee 4,7 g/m2/vrk ja siirtokerroin n. 0,4 mm/m2/vrk eli 1m2 6 mm seinämän läpi menisi samalla kertoimella vuorokaudessa alle 0,1 g vettä. Onko se hämmästyttävän suuri määrä? Ja tuo oli vielä kevyelle PE-laadulle 40C lämpötilassa. Raskaampi laatu 23C:ssä päästää lävitseen n. 10 kertaa vähemmän.

Joakim1 kirjoitti:

Kuinkas monta muovitankkia on veneissä hapertunut? Muovinen vesitankki on ollut hyvin yleinen purjeveneissä jo ainakin 30 vuotta. Autoissa bensatankit ovat myös olleet muovia kutakuinkin yhtä kauan ja ongelmat vuotavien tankkien kanssa loppuivat.

Myös kiinteistöjen viemärit ovat olleet muovia ainakin 40 vuotta. Viemäriputket ovat paljon septitankkia ohuempia ja niissä on aika ikäviä hajuja, jotka tuuletetaan ulos, mutta pääsisivät suoraan huoneistoon, jos putket päästäisivät merkittävästi hajuja läpi. En ole kuullut muoviviemäreiden vaihtotarpeesta tuon 40 vuoden käytön aikana. Meidän taloyhtiössä ei niitä ainakaan uusittu, vaikka käyttövesiputket uusittiin (PE-putkiin).

Mikä on se hämmästyttävä määrä vettä, joka menee PE:n läpi? Tämän kirjan mukaan 0,0762 mm paksun PE-kalvon läpi menee 4,7 g/m2/vrk ja siirtokerroin n. 0,4 mm/m2/vrk eli 1m2 6 mm seinämän läpi menisi samalla kertoimella vuorokaudessa alle 0,1 g vettä. Onko se hämmästyttävän suuri määrä? Ja tuo oli vielä kevyelle PE-laadulle 40C lämpötilassa. Raskaampi laatu 23C:ssä päästää lävitseen n. 10 kertaa vähemmän.

Lue lisää

Syy ettei muoviset viemäriputket haise lienee siinä, ettei niihin jää tavara seisomaan, sekä juurikin se melko hyvä tuulettuvuus.

Hajuton ko kirjoitti:

Syy ettei muoviset viemäriputket haise lienee siinä, ettei niihin jää tavara seisomaan, sekä juurikin se melko hyvä tuulettuvuus.

Ei ne viemärit puhtaita ja varsinkaan hajuttomia ole, vaikka varsinaista nestepatsasta ei olekaan. Tai on sellainen jo lavuraarin hajulukossa, jota putsatessa huomaa kyllä aika epämielyttäviä hajuja. Samoin kuin hajulukon kuivuttua käyttämättömässä viemärissä. Silti sitä ei huomaa, jos hajulukko on ehjä.

Tässä muutama viite siihen, että kunnon tankit eivät haise, vaan haju tulee muualta ja on puhdas kuvitelma, että se tulisi muovitankin läpi:
http://www.cruisersforum.com/forums/archive/index.php/t-128833.html
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance/58942-holding-tank-odor.html
http://forums.sbo.sailboatowners.com/archive/index.php/t-26057.html
http://forums.sbo.sailboatowners.com/archive/index.php/t-51250.html

Joakim1 kirjoitti:

Ei ne viemärit puhtaita ja varsinkaan hajuttomia ole, vaikka varsinaista nestepatsasta ei olekaan. Tai on sellainen jo lavuraarin hajulukossa, jota putsatessa huomaa kyllä aika epämielyttäviä hajuja. Samoin kuin hajulukon kuivuttua käyttämättömässä viemärissä. Silti sitä ei huomaa, jos hajulukko on ehjä.

Tässä muutama viite siihen, että kunnon tankit eivät haise, vaan haju tulee muualta ja on puhdas kuvitelma, että se tulisi muovitankin läpi:
http://www.cruisersforum.com/forums/archive/index.php/t-128833.html
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance/58942-holding-tank-odor.html
http://forums.sbo.sailboatowners.com/archive/index.php/t-26057.html
http://forums.sbo.sailboatowners.com/archive/index.php/t-51250.html

Lue lisää

Menee jo OT.ksi. Pakko se oli tutkia. Avasin viemärin puhdistukseen tarkoitetun liitoksen ja työnsin nenäni sinne. Eipä muuten haissut. Yhtään.
Hajulukko haisee koska tavara juuttuu sinne ja mätänee.

Hajuton ko kirjoitti:

Menee jo OT.ksi. Pakko se oli tutkia. Avasin viemärin puhdistukseen tarkoitetun liitoksen ja työnsin nenäni sinne. Eipä muuten haissut. Yhtään.
Hajulukko haisee koska tavara juuttuu sinne ja mätänee.

Lue lisää

Mutta vielä. _Jos_ viemäriputki ei päästä hajuja läpi, niin miksei käyttäisi septiletkuja viemäriputken sijaan?

Hajuton ko kirjoitti:

Mutta vielä. _Jos_ viemäriputki ei päästä hajuja läpi, niin miksei käyttäisi septiletkuja viemäriputken sijaan?

Siis viemäriputkea septiletkun sijaan.....

nyteienempää kirjoitti:

Siis viemäriputkea septiletkun sijaan.....

Hajun puolesta voisi käyttääkin, mutta viemäriputket eivät ole taipuisia, ovat melko helposti murtuvia ja niille ei taida olla valmiita liitostapoja septitankkiin ja venttiiliin. Ne on kuitenkin tarkoitettu stabiileihin paikkoihin eikä liikkuvaan veneeseen.

Hajulukkon lähettyville jää hiuksia ja muuta mömmöä, mutta haju ei tule ohuesta muovista läpi. Joustava putki on toinen juttu ja niistä ilmeisesti haju pääsee läpi ajan kanssa.

Meillä on katolla viemärin tuuletusputki, kyllä se haisee, mutta ei toki läheskään niin pahalle kuin septitankin huohotuksesta tulevat kaasut pahimmillaan.

Edellisen työpaikan vessan lattiakaivon hajulukko kuivui aina pidempinä pyhinä. Se haisi todella ikävälle kunnes ensimmäinen kävijä laski vettä lavuraarista, jonka viemäri meni siihen.

Joakim1 kirjoitti:

Hajun puolesta voisi käyttääkin, mutta viemäriputket eivät ole taipuisia, ovat melko helposti murtuvia ja niille ei taida olla valmiita liitostapoja septitankkiin ja venttiiliin. Ne on kuitenkin tarkoitettu stabiileihin paikkoihin eikä liikkuvaan veneeseen.

Hajulukkon lähettyville jää hiuksia ja muuta mömmöä, mutta haju ei tule ohuesta muovista läpi. Joustava putki on toinen juttu ja niistä ilmeisesti haju pääsee läpi ajan kanssa.

Meillä on katolla viemärin tuuletusputki, kyllä se haisee, mutta ei toki läheskään niin pahalle kuin septitankin huohotuksesta tulevat kaasut pahimmillaan.

Edellisen työpaikan vessan lattiakaivon hajulukko kuivui aina pidempinä pyhinä. Se haisi todella ikävälle kunnes ensimmäinen kävijä laski vettä lavuraarista, jonka viemäri meni siihen.

Lue lisää

Hajuhaittojen poistamiseksi aktiivihiilisuodatin kannattaa asentaa ilmastointiletkuun. Vetuksen muovinen avattava malli ei ole hyvä, koska se räjähtää ylitäyttöä pumpattaessa. Tavara leviää kuin Junttilan talon seinään. Umpinaiset mallit ovat parempia. Wc - pytyn hajulukko on tietenkin huuhteluvesi. Ei saa pumpata aivan tyhjäksi. Butyyliletkun hajuton kalenteri-ikä tulee täyteen 5-10 v. kohdalla, ehkä käytönkin määrästä riippuen. Silloin myös putken halkaisijasta noin puolet on kalkkimaista kiinteää seinäpaksunnosta ja pieni reikä keskellä. Ja putken muoviseinän metallispiraali on ruostunut.

Joakim1 kirjoitti:

Ei ne viemärit puhtaita ja varsinkaan hajuttomia ole, vaikka varsinaista nestepatsasta ei olekaan. Tai on sellainen jo lavuraarin hajulukossa, jota putsatessa huomaa kyllä aika epämielyttäviä hajuja. Samoin kuin hajulukon kuivuttua käyttämättömässä viemärissä. Silti sitä ei huomaa, jos hajulukko on ehjä.

Tässä muutama viite siihen, että kunnon tankit eivät haise, vaan haju tulee muualta ja on puhdas kuvitelma, että se tulisi muovitankin läpi:
http://www.cruisersforum.com/forums/archive/index.php/t-128833.html
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance/58942-holding-tank-odor.html
http://forums.sbo.sailboatowners.com/archive/index.php/t-26057.html
http://forums.sbo.sailboatowners.com/archive/index.php/t-51250.html

Lue lisää

Talon laajentamisen yhteydessä sahasin 25 vuotta vanhan pääviemäriputken poikki ja leikkasin palan irti. Se oli aivan puhdas ja hajuton. Ne harmaat putket eivät kylläkään ole hauraita, vaan tuollaista kolmen metrin pätkää 75-millistä putkea saa tosissaan vääntää, ennen kuin se menee poikki. Kukaan ei kyllä jaksaisi asennella niin monia kulmapaloja, kuin veneessä tarvittaisiin. Kulmapaloja pitäisi olla mukana monta kassillista, tai käydä kymmenen kertaa rautakaupassa putkituksen edetessä.

nyteienempää kirjoitti:

Siis viemäriputkea septiletkun sijaan.....

Niin miksi käyttää septiletkua eikä viemäriputkea... Syy on varsin selvä kun miettii minkälaiseen paikkaan nuo yleensä asennetaan. Letkun kanssa asennus on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin jäykällä putkella.

Joakim1 kirjoitti:

Hajun puolesta voisi käyttääkin, mutta viemäriputket eivät ole taipuisia, ovat melko helposti murtuvia ja niille ei taida olla valmiita liitostapoja septitankkiin ja venttiiliin. Ne on kuitenkin tarkoitettu stabiileihin paikkoihin eikä liikkuvaan veneeseen.

Hajulukkon lähettyville jää hiuksia ja muuta mömmöä, mutta haju ei tule ohuesta muovista läpi. Joustava putki on toinen juttu ja niistä ilmeisesti haju pääsee läpi ajan kanssa.

Meillä on katolla viemärin tuuletusputki, kyllä se haisee, mutta ei toki läheskään niin pahalle kuin septitankin huohotuksesta tulevat kaasut pahimmillaan.

Edellisen työpaikan vessan lattiakaivon hajulukko kuivui aina pidempinä pyhinä. Se haisi todella ikävälle kunnes ensimmäinen kävijä laski vettä lavuraarista, jonka viemäri meni siihen.

Lue lisää

No en ole vaihtamassa putkeen kun letkut on pari vuotta sitten vaihdettu. Mutta....Viemäriputki ei todellakaan murru helposti. Sopii kokeilla. Ellei sitten talvella tavara jäädy sisään ja halkaise.

Liitos tankkiin pitäisi olla suunniteltu jo tankin valmistusvaiheessa.( ja kaikki muutkin liitokset esim septipumppuun ja kannelle pitäisi olla normaaliviemäriputken mitoissa). Kyllä sen putken riittävän stabiiliksi saa, aivan kuten polttoaineputketkin. Kiinnittämällä useammasta kohdasta.

Mutta kyllä mä luulen, että siihen kun ei saa kaatoa, niin jää tavara putkeen, ja alkaa haista.....läpi.

Hajuton ko kirjoitti:

No en ole vaihtamassa putkeen kun letkut on pari vuotta sitten vaihdettu. Mutta....Viemäriputki ei todellakaan murru helposti. Sopii kokeilla. Ellei sitten talvella tavara jäädy sisään ja halkaise.

Liitos tankkiin pitäisi olla suunniteltu jo tankin valmistusvaiheessa.( ja kaikki muutkin liitokset esim septipumppuun ja kannelle pitäisi olla normaaliviemäriputken mitoissa). Kyllä sen putken riittävän stabiiliksi saa, aivan kuten polttoaineputketkin. Kiinnittämällä useammasta kohdasta.

Mutta kyllä mä luulen, että siihen kun ei saa kaatoa, niin jää tavara putkeen, ja alkaa haista.....läpi.

Lue lisää

No onhan se tietysti aika sitkeää tavaraa, muttei kuitenkaan ole tarkoitettu liikkuviin kohteisiin. Septitankki liikkuu väkisin hieman aallokossa ja samoin koko runko. Voihan olla, että liitokset joustaisivat tarpeeksi, mutta epäilen, että putki murtuisi pidemmän päälle.

Tämän mukaan "higly impermeable" ja soveltuu venevessaan, mutta huonona puolena juuri tuo liikkuminen, jonka takia suosituksena on käyttää joustavaa letkua välissä: http://www.nj.gov/dep/njcleanmarina/docs/pumpdontdump.pdf

Kova PVC-letku on huomattavan paljon pehmeää tiiviimpi ja PVC on yleinen materiaali pehmeissä saniteettiletkuissa.

Miten polttoaineputket tähän liittyy? Eikö ne ole taipuisaa putkea tai sitten metallia veneessä?

Vessan yläpuolella olevaan tankkiin menevä putki on aina täynnä, mutta kunnolla huuhdeltuna lähinnä vettä.

Joakim1 kirjoitti:

No onhan se tietysti aika sitkeää tavaraa, muttei kuitenkaan ole tarkoitettu liikkuviin kohteisiin. Septitankki liikkuu väkisin hieman aallokossa ja samoin koko runko. Voihan olla, että liitokset joustaisivat tarpeeksi, mutta epäilen, että putki murtuisi pidemmän päälle.

Tämän mukaan "higly impermeable" ja soveltuu venevessaan, mutta huonona puolena juuri tuo liikkuminen, jonka takia suosituksena on käyttää joustavaa letkua välissä: http://www.nj.gov/dep/njcleanmarina/docs/pumpdontdump.pdf

Kova PVC-letku on huomattavan paljon pehmeää tiiviimpi ja PVC on yleinen materiaali pehmeissä saniteettiletkuissa.

Miten polttoaineputket tähän liittyy? Eikö ne ole taipuisaa putkea tai sitten metallia veneessä?

Vessan yläpuolella olevaan tankkiin menevä putki on aina täynnä, mutta kunnolla huuhdeltuna lähinnä vettä.

Lue lisää

Lähinnä vertasin polttoaineputkeen siksi, että se on kiinnitetty muualtakin kuin päistään tukevammin kuin saniteettiletkut, yleensä. Nekään ei kauheasti "elä". Miksi siis "viemäröintiputki" eläisi jos se kiinnitetään. Tai sitten koko veneen runko elää liikaa. Siis mistä kohtaa se murtuisi? Toki se kumitiiviste eläisi hieman ja saattaisi olla se ongelma jos kovettuu.

Muoveista vielä hieman. Nopealla vilkaisulla sekä linkkiisi että muutamaan muuhun linkkiin, vastaan tuli pvc.tä, polyetyleeniä, polyeteeniä sekä polyvinyylikloridia. Viemäriputki on normaalisti polypropeenia. Näilläkin voisi olla eroa kaasunläpäisevyydessä. Siitä en fysikaalisessa mielessä ymmärrä oikeastaan mitään.

Mutta olen taipuvainen uskomaan, että jos viemäriputkesta tulisi hyvä, sitä käytettäisiin enemmän. Mutta mielestäni perusteet vielä ontuvat.

Bossu kirjoitti:

Talon laajentamisen yhteydessä sahasin 25 vuotta vanhan pääviemäriputken poikki ja leikkasin palan irti. Se oli aivan puhdas ja hajuton. Ne harmaat putket eivät kylläkään ole hauraita, vaan tuollaista kolmen metrin pätkää 75-millistä putkea saa tosissaan vääntää, ennen kuin se menee poikki. Kukaan ei kyllä jaksaisi asennella niin monia kulmapaloja, kuin veneessä tarvittaisiin. Kulmapaloja pitäisi olla mukana monta kassillista, tai käydä kymmenen kertaa rautakaupassa putkituksen edetessä.

Lue lisää

Tämä kulmien määrä on jo varsin hyvä näkökanta. Omassa pääsisi tosin aika vähillä kulmilla.

Hajut on kirjoitti:

Lähinnä vertasin polttoaineputkeen siksi, että se on kiinnitetty muualtakin kuin päistään tukevammin kuin saniteettiletkut, yleensä. Nekään ei kauheasti "elä". Miksi siis "viemäröintiputki" eläisi jos se kiinnitetään. Tai sitten koko veneen runko elää liikaa. Siis mistä kohtaa se murtuisi? Toki se kumitiiviste eläisi hieman ja saattaisi olla se ongelma jos kovettuu.

Muoveista vielä hieman. Nopealla vilkaisulla sekä linkkiisi että muutamaan muuhun linkkiin, vastaan tuli pvc.tä, polyetyleeniä, polyeteeniä sekä polyvinyylikloridia. Viemäriputki on normaalisti polypropeenia. Näilläkin voisi olla eroa kaasunläpäisevyydessä. Siitä en fysikaalisessa mielessä ymmärrä oikeastaan mitään.

Mutta olen taipuvainen uskomaan, että jos viemäriputkesta tulisi hyvä, sitä käytettäisiin enemmän. Mutta mielestäni perusteet vielä ontuvat.

Lue lisää

Kyllä veneen runko elää aaltojen ja rikikuormien voimista ja erityisesti painavat erilliset osat kuten septitankki liikkuvat. Septiputket ovat 38 mm tai isompia, joten jäykkinä ne eivät salli juuri minkäänlaista liikettä.

Nykyään tosiaan pienemmät viemäriputket ovat lähinnä polypropeenia. Isommat ovat edelleen PVC:tä. Aiemmin pienemmätkin olivat PVC:tä eli suurin osa asennetuista muoviviemäreistä lienee PVC:tä.

Tässä useamman eri muovin "tiivyiksiä": http://www.faybutler.com/pdf_files/HowHoseMaterialsAffectGas3.pdf

Pehmentimiä käytetään pehmennetyissä muoveissa. Tyypillisesti esimerkisksi PVC-letku. Ei muoviämpärissä tai viemäriputkessa ole pehmennintä.

Suunnitelma muodostuu...

Materiaaliksi tulee 1,5mm 316L - Haponkestava.

Tankin koko taytyy viela tarkistaa mutta 2 X 40L tankkia pitaisi mahtua. Enka oikeastaan edes halua suurempia tankkeja

In/Out -liitanta 38mm HST putkesta, hylsy noin 35mm jotta mahtuu tupla klemmarit

Imutyhjennysmahdollisuus suoraan tankin kyljesta.

Nyt taytyy viela miettia laponestot jne...

RST hapertuu jopa näillä vesillä. Aivan erityisesti septitankkiin se on täysin sopimaton materiaali. RST ja kloridipitoinen vesi on se yhteensopimaton yhdistelmä. Se muovi olisi varmin, mutta Omankin veneen 30-vuotias HST-pönttö on hyvin selvinnyt tähän saakka, varmaan selviää vielä monta vuotta eteenpäinkin.

Apparent Wind kirjoitti:

Suunnitelma muodostuu...

Materiaaliksi tulee 1,5mm 316L - Haponkestava.

Tankin koko taytyy viela tarkistaa mutta 2 X 40L tankkia pitaisi mahtua. Enka oikeastaan edes halua suurempia tankkeja

In/Out -liitanta 38mm HST putkesta, hylsy noin 35mm jotta mahtuu tupla klemmarit

Imutyhjennysmahdollisuus suoraan tankin kyljesta.

Nyt taytyy viela miettia laponestot jne...

Lue lisää

Imutyhjennys on pakollinen varuste eikä mikään "mahdollisuus". Onko tarkoitus, ettei wc:tä käytetä ollenkaan Suomen aluevesillä, vai mikä idea on tankin tyhjennyksellä tankin kyljestä. Koskaan ei ole katsastuksessa tullut vastaan noin hölmöä asennusta. Ota ainakin suunnittelussa huomioon kannelle tuleva imutyhjennys, jottei veneen arvo alene sen takia joskus myydessä.

3+34 kirjoitti:

Imutyhjennys on pakollinen varuste eikä mikään "mahdollisuus". Onko tarkoitus, ettei wc:tä käytetä ollenkaan Suomen aluevesillä, vai mikä idea on tankin tyhjennyksellä tankin kyljestä. Koskaan ei ole katsastuksessa tullut vastaan noin hölmöä asennusta. Ota ainakin suunnittelussa huomioon kannelle tuleva imutyhjennys, jottei veneen arvo alene sen takia joskus myydessä.

Lue lisää

Mista teita mielensapahoittajia oikein sikiaa.

Ennemmin saastan kaksi kansilapivientia ja naen hieman extra vaivaa jos joskus sattuisin imutyhjennysta kayttamaan.

Sina varmasti luulet etta kaikki pienveneilijat kayttavat (aina) imutyjennysta ja tasta syysta itameri pelastuu. No ei tasta sen enempaa.

Apparent Wind kirjoitti:

Mista teita mielensapahoittajia oikein sikiaa.

Ennemmin saastan kaksi kansilapivientia ja naen hieman extra vaivaa jos joskus sattuisin imutyhjennysta kayttamaan.

Sina varmasti luulet etta kaikki pienveneilijat kayttavat (aina) imutyjennysta ja tasta syysta itameri pelastuu. No ei tasta sen enempaa.

Lue lisää

Tuleekohan edes säästöä. Tarvitset joka tapauksessa yhteen imuletkua varten. Sanoisin, että on kuolleena syntynyt säästöidea.

Apparent Wind kirjoitti:

Mista teita mielensapahoittajia oikein sikiaa.

Ennemmin saastan kaksi kansilapivientia ja naen hieman extra vaivaa jos joskus sattuisin imutyhjennysta kayttamaan.

Sina varmasti luulet etta kaikki pienveneilijat kayttavat (aina) imutyjennysta ja tasta syysta itameri pelastuu. No ei tasta sen enempaa.

Lue lisää

Minä saatan olla samassa satamassa kuin sinä, ja joutua kärsimään paskoista vedessä, kun se 40 litran tankki tuleekin täyteen. Septin imu tyhjäksi veneen sisällä on todella huono idea, ja koko vene haisee. Jos näkee vaivaa tankin asennuksessa, niin ei ehkä kannata enää tuossa säästää. Kannen läpivienti ei ole mikään riski eikä edes maksa mitään, ehkä pari metriä letkua tarvitaan lisää.

Bossu kirjoitti:

Minä saatan olla samassa satamassa kuin sinä, ja joutua kärsimään paskoista vedessä, kun se 40 litran tankki tuleekin täyteen. Septin imu tyhjäksi veneen sisällä on todella huono idea, ja koko vene haisee. Jos näkee vaivaa tankin asennuksessa, niin ei ehkä kannata enää tuossa säästää. Kannen läpivienti ei ole mikään riski eikä edes maksa mitään, ehkä pari metriä letkua tarvitaan lisää.

Lue lisää

Taidat olla aika vastuuton veneilija kun edes ajattelet etta septin voi tyhjentaa satama-altaaseen.

Saastaminen ei ole syy, turhat lapiviennit kannella ovat.

Apparent Wind kirjoitti:

Taidat olla aika vastuuton veneilija kun edes ajattelet etta septin voi tyhjentaa satama-altaaseen.

Saastaminen ei ole syy, turhat lapiviennit kannella ovat.

Ei ole turha läpivienti. Yhdessäkään veneessäni ei ole ollut ongelmia kansiläpivienneissä jotka johtavat tankeille.
Mutta haista sitten paska siellä veneessäsi kun et usko että onnistut käyttämään imutyhjennystä veneessäsi veneen sisällä ilman hajuja.

Vähähiilinen AISI904L on hitusen parempaa kuin tavallisimmat 18/8 rosterit. Mutta vaikka septitankin pettäminen ei yleensä venettä upotakaan, on jo tihkuminen niin ällöä, että kelvottoman materiaalin suositteleminen lähes rikollista. Pelti ei luultavasti syövy puhki, mutta hitsisaumasta tai sen vierestä voi helposti ratketa.

Miksi joutsenkaula ilman laponestoa? Parempi sitten laittaa putki mahdollisimman suoraan tankin yläosaan. Ei joutsenkaula estä lappoa ellei siinä ole laponestoa, mutta lappo loppuu heti kun putken pää on ilmassa tankin sisällä.

Tankkia ei kannata koskaan pumpata niin täyteen, että joutuu miettimään huohotusletkun kautta ulos menevää tavaraa. Siitä seuraa vain hajuongelmia, kun huohotusletku on tukossa. Tuleehan tuohon hälytin tai mittari, joka estää ylitäytön?

Tuon käyttökelpoisen imutyhjennyksen poisjättö on kyllä täysin järjetöntä, mutta omapa on asiasi. Onnea vaan sitten ronkkimiseen, kun septi on tukossa. Ei olisi syytä myöskään mennä katsastuksesta läpi, jos se kiinnostaa.

Imutyhjennysletkut ovat joissain paikoissa niin lyhyet, etteivät välttämättä ylety sisälle. Veneessä tulee olla lain mukainen liitin imutyhjennykselle. Onkohan edes olemassa muita kuin kansiläpivientejä? Olen veneiden katsastaja. Tältä istumalta en tuollaista järjestelyä hyväksyisi, koska se ei ilmeisesti ole käytännössä toimiva, eikä siten lain mukainen

En ihan ymmärrä ajatuskulkua.
En missään nimessä haluaisi tyhjentää septitankkia veneen sisällä. Vaikka oliskin niin hyvä tuuri, että imuputki on ulkoa desinfioitu ja kiiltävän puhdas, niin joka kerta tankkia tyhjennettäessä on letkun irrotuksessa lorahtanut letkusta kannelle septin sisältöä, ei paljoa, mutta selvästi. Joskus myös paljon, jos imu on korkealla ja imuteho heikko.

Mitä alempana imupiste on, sitä enemmän saat tavaraa hyttiisi.

3+34 kirjoitti:

Imutyhjennysletkut ovat joissain paikoissa niin lyhyet, etteivät välttämättä ylety sisälle. Veneessä tulee olla lain mukainen liitin imutyhjennykselle. Onkohan edes olemassa muita kuin kansiläpivientejä? Olen veneiden katsastaja. Tältä istumalta en tuollaista järjestelyä hyväksyisi, koska se ei ilmeisesti ole käytännössä toimiva, eikä siten lain mukainen

Lue lisää

Minäkin olen katsastaja ja hyväksyisin imutyhjennyksen myös veneen sisällä. Se on veneen omistajan murhe tuleeko siitä hajuja tai onko muuten epäkäytännöllinen. Kansiläpiviennin voi laittaa sisällekkin suoraan letkun päähän kiinni klemmareilla. Itse asentaisin kyllä läpiviennin kanteen. Et katsastajana voi vaatia veneilijää asentamaan kansiläpivientiä (kanteen).

toinenkin katsastaja kirjoitti:

Minäkin olen katsastaja ja hyväksyisin imutyhjennyksen myös veneen sisällä. Se on veneen omistajan murhe tuleeko siitä hajuja tai onko muuten epäkäytännöllinen. Kansiläpiviennin voi laittaa sisällekkin suoraan letkun päähän kiinni klemmareilla. Itse asentaisin kyllä läpiviennin kanteen. Et katsastajana voi vaatia veneilijää asentamaan kansiläpivientiä (kanteen).

Lue lisää

Kirjoitin "tältä istumalta". Se tarkoittaa, että systeemin pitää olla käytännössä toimiva, jotta sen hyväksyisin, koska laki edellyttää sellaista. Jos omistaja kuitenkin kykenee osoittamaan systeemin oikeasti toimivaksi, hyväksyisin sen. Kansiläpivientien välttämistä tässä yhteydessä en ymmärrä olleenkaan. Niiden asentaminen on sen verran simppeliä.

Saaristomerellä imutyhjennys on omalla kohdallani ollut tänä kesänä joka kerta toimiva. Katanpäässä oli kuulemma loppukesästä ollut ongelmia, mutta heinäkuun alussa käyttäessäni sitä vielä toimi.
Saaristomeri on jo pitkään ollut ylikuormittunut, joten jokainen ylimääräinen tippa on liikaa.
Olet valitettavasti oikeassa, että tällä hetkellä monet, varmaankin valtaosa, veneilijöistä tyhjentävät suruttomasti jätevetensä mereen. Imutyhjennysten käyttö lisääntyy kuitenkin selvästi vuosi vuodelta ja sinunkin kannattaa ottaa se huomioon tehdessäsi omaa systeemiäsi. Olen todennut, että nuoret veneilijät käyvät ahkerammin imussa kuin vanhemmat.
Kannen tiikkipäällystys ei vaikeuta vähääkään tiiviin läpiviennin toteutusta. Sopivasti läpivientiä suurempi reikä kanteen ja paljon Sikaa väliin, niin ei tule vuotavaa liitosta.

Venettä myydessäsi tuo vaikuttaa veneen hintaan paljon enemmän kuin sillä säästät. Viime keväänä tein läpiviennin tiikkikanteen lämppärin pakoputkelle. Hyvin puri tavallinen kuppiterä. Tiikki vain parantaa ruuvien pitävyyttä. Imutyhjennyshelat on matalaprofiilisia ja tyylikkäitä.

Bossu kirjoitti:

Venettä myydessäsi tuo vaikuttaa veneen hintaan paljon enemmän kuin sillä säästät. Viime keväänä tein läpiviennin tiikkikanteen lämppärin pakoputkelle. Hyvin puri tavallinen kuppiterä. Tiikki vain parantaa ruuvien pitävyyttä. Imutyhjennyshelat on matalaprofiilisia ja tyylikkäitä.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä, että läpivientin "sahaporaaminen" pelottaa, mutta on oikeasti aika suoraviivaista hommaa, eikä montaa minuuttia vie vaikka huolella tekee. 2x40 litraa tulee neljällä aikuisella todella nopeasti täyteen ja sitten on toinen vähän väliä toinen vessoista käyttökiellossa. Jos vaikka vietät nauvossa kaksi yötä putkeen oon sulla tankit helposti täynnä ja pääset vetämään sitä kirjainmellisesti paskaista ja kusista letkua veneen sisälle kaikkia patjoja etc sotkemaan. letkun pään saat toki vielä jollain muovipussilla suojattua, mutta itse letkukin on siinä itsessään...

Ei vain mitään järkeä. Ainoa lopputulos on, että tyhjennät senkin verran enemmän sitten mereen. Ja jos me veneilijät emme itse huolehdi ensin omista jätteistämme on ihan turha mennä aukomaan päätä "suuremmille" saastuttajille. Viimekesän levien pitäisi oleman ihan viimeinen piste kaikille merellä liikkujille.

Minulla on 50ft vene ja imu toimii hyvin., Mutta sinulla onkin niin paljon isompi, että ei taida enää toimia :D

imutyhjentäjä kirjoitti:

Ymmärrän kyllä, että läpivientin "sahaporaaminen" pelottaa, mutta on oikeasti aika suoraviivaista hommaa, eikä montaa minuuttia vie vaikka huolella tekee. 2x40 litraa tulee neljällä aikuisella todella nopeasti täyteen ja sitten on toinen vähän väliä toinen vessoista käyttökiellossa. Jos vaikka vietät nauvossa kaksi yötä putkeen oon sulla tankit helposti täynnä ja pääset vetämään sitä kirjainmellisesti paskaista ja kusista letkua veneen sisälle kaikkia patjoja etc sotkemaan. letkun pään saat toki vielä jollain muovipussilla suojattua, mutta itse letkukin on siinä itsessään...

Ei vain mitään järkeä. Ainoa lopputulos on, että tyhjennät senkin verran enemmän sitten mereen. Ja jos me veneilijät emme itse huolehdi ensin omista jätteistämme on ihan turha mennä aukomaan päätä "suuremmille" saastuttajille. Viimekesän levien pitäisi oleman ihan viimeinen piste kaikille merellä liikkujille.

Lue lisää

Pari yötä tuli vietettyä viime kesänä Nauvossa kahdella hengellä. Tuskinpa kymmentä litraa ja sekin kaikki pelkkää nestettä meni septiin. Taisi sillä saada tankkimittarin juuri ja juuri heilahtamaan nollasta. Ei mitään tarvetta olla satamissa niin laiska, ettei veneestä voisi tarpeilleen poistua.

Laissa sanotaan, että imuletkun halkaisijan tulee olla vähintään 19 mm alle 400 l tankissa. Tuo siis riittää.

3+34 kirjoitti:

Laissa sanotaan, että imuletkun halkaisijan tulee olla vähintään 19 mm alle 400 l tankissa. Tuo siis riittää.

Siis huohotinletkun.

Kakka-asiat näyttävät kiinnostavan purjehtijoita, joten lisätäänpä vielä yksi kommentti. Minulla on veneessäni. Blakesin pytty ja sen kulhossa lukee "Please flush well". Minusta tuohon on kiteytettynä kaikki, mikä pitää tietää venevessasta ja sen käytöstä. Sitä noudattamalla välttyy kaikilta tukoksilta ja hajuhaitoilta, joista tässäkin keskustelussa on varoiteltu. Hyvän huuhtelun määränä olen itse pitänyt paria kolmea pytyllistä vettä ja veneessäni ei vessa haise.

Bep on enimmäkseen toimiva, mutta on myös näyttänyt reilusti yli ja sitten palannyt normaaliin. Syy ei koskaan selvinyt. Ulkopuolinen mittari on sopiva pieneen tankkiin koska mittauspisteiden väli on vain 10l. Se on toimiva vaikka hiukan työläs alustaa. Antureiden kohina on korvin kuultavissa, muttei häiritsevä.

tunari... kirjoitti:

Kakka-asiat näyttävät kiinnostavan purjehtijoita, joten lisätäänpä vielä yksi kommentti. Minulla on veneessäni. Blakesin pytty ja sen kulhossa lukee "Please flush well". Minusta tuohon on kiteytettynä kaikki, mikä pitää tietää venevessasta ja sen käytöstä. Sitä noudattamalla välttyy kaikilta tukoksilta ja hajuhaitoilta, joista tässäkin keskustelussa on varoiteltu. Hyvän huuhtelun määränä olen itse pitänyt paria kolmea pytyllistä vettä ja veneessäni ei vessa haise.

Lue lisää

Jos pytylliseen menee litra, niin 40 litran säiliöön ei montaa kertaa vessaa vedä.
Säiliötä ei koskaan saa imulla ihan tyhjäksi eikä sitä passaa päästää niin täyteen, että huohotin tukkeutuu.

Jos ihminen käy vessassa 6 kertaa päivässä, niin 40 ltr tankki riittää kahdelle ihmiselle yhdeksi päiväksi. Virtsan määrä on n.1,5l/henkilö/vrk ja loput huuhteluvettä.

Jos vettä säästelee ja hyväksyy hajun, niin teoriassa voi päästä 4-5 ltr/henkilö/vrk septin täytöllä. Septin mitoituksen rajat ovat näin ollen 5-20 l/vrk/henkilö. Aika iso hajonta. Keskiarvo 12,5 l/hlö/vrk voisi olla sopiva niin, että WC:n voi huuhdella joka käytön jälkeen 5 desillä ja isomman tarpeen jälkeen parilla litralla

Miksi rst kun haponkestävä oikeilla aineilla ja menetelmillä hitsattuna kestää eikä päästä hajua läpi.

Paperikaan ei ole ongelma ja kyllä käytetty wc-paperi kuuluu sinne pönttöön eikä mihinkää erilliseen ällöttävään pussiin tms.

Mulla on sitten varmasti vialliset tuotteet, kun tankki on kestänyt 15 vuotta ja pönttön voi laittaa huoletta paperia.

Pitääisikö vaihtaa sinun kuvaamiisi oikeaoppisiin tuotteisiin?
Ei oikein viitsisi, kun ne vaikuttavat paljon hankalammilta kuin nykyiset rst tankit ja Jabscon pumput.

Oletko muuten kuullut, että rst ei ole teräslaatu vaan teräsluokka?
RST teräksisitä löytyy sellaisia, jotka kestävät mainiosti klooriakin. Olisko käynyt niin, että sinulle on myyty RST terästä, joka ei ole sopinut tarkoitukseen?

Useita RST laatuja kirjoitti:

Mulla on sitten varmasti vialliset tuotteet, kun tankki on kestänyt 15 vuotta ja pönttön voi laittaa huoletta paperia.

Pitääisikö vaihtaa sinun kuvaamiisi oikeaoppisiin tuotteisiin?
Ei oikein viitsisi, kun ne vaikuttavat paljon hankalammilta kuin nykyiset rst tankit ja Jabscon pumput.

Oletko muuten kuullut, että rst ei ole teräslaatu vaan teräsluokka?
RST teräksisitä löytyy sellaisia, jotka kestävät mainiosti klooriakin. Olisko käynyt niin, että sinulle on myyty RST terästä, joka ei ole sopinut tarkoitukseen?

Lue lisää

RST =AISI304 ja käytännössä 18/8. Tavallisimmat veitsissä ja haarukoissa käytettävät teräkset ruostuvat keittiössäkin. Paremmat kestävät pahempiakin olosuhteita, mutta silti viimeistään hitsisaumoissa ja niiden lähistöissä tilanne jää sattumanvaraiseksi. Edelleen liki rikollista suositella ratkaisua, jonka toimiminen vaatii onnea. Oppikirjan mukaan rst EI kelpaa kloridipitoisessa ympäristössä.

Useita RST laatuja kirjoitti:

Mulla on sitten varmasti vialliset tuotteet, kun tankki on kestänyt 15 vuotta ja pönttön voi laittaa huoletta paperia.

Pitääisikö vaihtaa sinun kuvaamiisi oikeaoppisiin tuotteisiin?
Ei oikein viitsisi, kun ne vaikuttavat paljon hankalammilta kuin nykyiset rst tankit ja Jabscon pumput.

Oletko muuten kuullut, että rst ei ole teräslaatu vaan teräsluokka?
RST teräksisitä löytyy sellaisia, jotka kestävät mainiosti klooriakin. Olisko käynyt niin, että sinulle on myyty RST terästä, joka ei ole sopinut tarkoitukseen?

Lue lisää

Tuskin monikaan septitankki on 316:sta (HST) parempaa. Sekään ei oikein sovellu seisovaan valtameriveteen eli septitankkiin, jossa vielä lisänä ureaa. Tässä kaavio muutaman eri ruostumattoman korroosiosta lämpötilan ja kloridipitoisuuden funktiona. Valtameressä kloridia on ~20 000 ppm ja Suomen rannikolla 2000-4000 ppm. Kuten kaaviosta selviää 316 on aika tiukoilla jo täälläkin, mutta kylmä lämpötila ja vähäinen käyttö pelastavat. Valtamerelle se ei sovellu lainkaan, ellei olla hyvin kylmissä vesissä.

http://nsf.kavi.com/apps/group_public/download.php/2055/Chlorides Stainless Resistance.pdf

Näissä käsitelty 316 korroosiota:

http://www.bssa.org.uk/topics.php?article=100

www.bekaert.com/~/media/Files/Download Files
/Energy and utilities/Corrosion of 316L stainless steel in seawater by Prof Em Dr Ir J Defrancq.pdf

Tässä vielä sopivat teräslaadut eri merisovelluksiin: http://www.worldstainless.org/Files/issf/non-image-files/PDF/Marineapplications.pdf

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin monikaan septitankki on 316:sta (HST) parempaa. Sekään ei oikein sovellu seisovaan valtameriveteen eli septitankkiin, jossa vielä lisänä ureaa. Tässä kaavio muutaman eri ruostumattoman korroosiosta lämpötilan ja kloridipitoisuuden funktiona. Valtameressä kloridia on ~20 000 ppm ja Suomen rannikolla 2000-4000 ppm. Kuten kaaviosta selviää 316 on aika tiukoilla jo täälläkin, mutta kylmä lämpötila ja vähäinen käyttö pelastavat. Valtamerelle se ei sovellu lainkaan, ellei olla hyvin kylmissä vesissä.

http://nsf.kavi.com/apps/group_public/download.php/2055/Chlorides Stainless Resistance.pdf

Näissä käsitelty 316 korroosiota:

http://www.bssa.org.uk/topics.php?article=100

www.bekaert.com/~/media/Files/Download Files
/Energy and utilities/Corrosion of 316L stainless steel in seawater by Prof Em Dr Ir J Defrancq.pdf

Tässä vielä sopivat teräslaadut eri merisovelluksiin: http://www.worldstainless.org/Files/issf/non-image-files/PDF/Marineapplications.pdf

Lue lisää

Näköjään RST ja 6% Molybdeeniä on suositeltu sekoitus, joskin 316 on aikaisemmin ollut ihan OK ja on edelleen rannikkokäyttöön OK.

Ohjeet muuttuu sitä mukaa, kun laatuja tulee lisää.

Tosin, nyt puhutaan kauppa-aluksista eikä huviveneistä. Silloin ei pitäisi verrata 40 l muovipänikkää ja kauppalaivan tankkia toisiinsa. Polymeeririntamalta pitäisi valita vertailukohdaksi lujitemuovinen säiliö, jolloin vaatimukset on samalla tasolla.

Eli valmis muovitankki ja RTS tai Mo-teräs ja lujitemuovi.

Oikea vertailu kirjoitti:

Näköjään RST ja 6% Molybdeeniä on suositeltu sekoitus, joskin 316 on aikaisemmin ollut ihan OK ja on edelleen rannikkokäyttöön OK.

Ohjeet muuttuu sitä mukaa, kun laatuja tulee lisää.

Tosin, nyt puhutaan kauppa-aluksista eikä huviveneistä. Silloin ei pitäisi verrata 40 l muovipänikkää ja kauppalaivan tankkia toisiinsa. Polymeeririntamalta pitäisi valita vertailukohdaksi lujitemuovinen säiliö, jolloin vaatimukset on samalla tasolla.

Eli valmis muovitankki ja RTS tai Mo-teräs ja lujitemuovi.

Lue lisää

Tietääkö kukaan mistä saisi tilattua mittojen mukaan tehdyn muovitankin?

116 kirjoitti:

Tietääkö kukaan mistä saisi tilattua mittojen mukaan tehdyn muovitankin?

Mulla oli veneessä veistämöllä tehty ja asennettu lujitemuovitankki. Muuten olisin antanut olla, mutta tilavuus oli vain 40 litraa. Vajaassa kymmenessä vuodessa edellisellä omistajalla ei ollut hajuhaittoja ollut. Tosin käyttö oli tosi vähäistä. Asensin 140l rst tankin.

116 kirjoitti:

Tietääkö kukaan mistä saisi tilattua mittojen mukaan tehdyn muovitankin?

Tammikuun lopussa tiedän nimen kun käyn Duesselissä, missä sakufirma aina esittelee paksuista muovilevyistä "hitsaamalla" mittojen mukaan tehtäviä säiliöitä.

116 kirjoitti:

Tietääkö kukaan mistä saisi tilattua mittojen mukaan tehdyn muovitankin?

Tibeko Marine Loviisassa hitsailee polyeteeniä. Eikös siitä materiaalista tehdä paskaputkia. Viisaammat varmaan osaa neuvoa soveltuuko tankkimateriaaliksi.

Kakkis kirjoitti:

Tibeko Marine Loviisassa hitsailee polyeteeniä. Eikös siitä materiaalista tehdä paskaputkia. Viisaammat varmaan osaa neuvoa soveltuuko tankkimateriaaliksi.

Polyeteenistä tehdään paljon asioita mm. jätevesitankkeja. PE on öljyteollisuuden sivutuote ja siksi halpa. Se ei ole mikään huono muovi, mutta se kärsii samoista ongelmista kuin kaikki mutkin pursotettavat muovit, nimittäin pehmintimistä, jotka haihtuvat, jonka jälkeen siitä tulee haurasta.

Staatisessa tilassa viileässa ja pimeässä PE kestää ainakin 30 vuotta, mutta voi kestää 100 vuottakin.

Veneessä suurin riski taitaa olla huono asennus. PE-tankki pitää tukea niin, ettei se pääse liikkumaan eikä se saa täristä alustallaan. Myöskään sisällön liike ei saa vaikuttaa tankin muotoon. Kovin kuumaan paikkaan tankkia ei kannata laittaa.

Veneessä tankin käyttöikä on varmaankin vähintään 10 vuotta, mutta paljonko sen yli, riippuu sitten muista olosuhteista. Tankin elämää voi lyhentää liuottimilla sekä vahvoilla hapoilla ja emäksillä.

10plus kirjoitti:

Polyeteenistä tehdään paljon asioita mm. jätevesitankkeja. PE on öljyteollisuuden sivutuote ja siksi halpa. Se ei ole mikään huono muovi, mutta se kärsii samoista ongelmista kuin kaikki mutkin pursotettavat muovit, nimittäin pehmintimistä, jotka haihtuvat, jonka jälkeen siitä tulee haurasta.

Staatisessa tilassa viileässa ja pimeässä PE kestää ainakin 30 vuotta, mutta voi kestää 100 vuottakin.

Veneessä suurin riski taitaa olla huono asennus. PE-tankki pitää tukea niin, ettei se pääse liikkumaan eikä se saa täristä alustallaan. Myöskään sisällön liike ei saa vaikuttaa tankin muotoon. Kovin kuumaan paikkaan tankkia ei kannata laittaa.

Veneessä tankin käyttöikä on varmaankin vähintään 10 vuotta, mutta paljonko sen yli, riippuu sitten muista olosuhteista. Tankin elämää voi lyhentää liuottimilla sekä vahvoilla hapoilla ja emäksillä.

Lue lisää

Muovitankki olis kyllä hyvä niin ei tarvitsisi laittaa mittariakaan kun tankin tilanteen näkisi lampun valossa. Taitaa tosin kiinnittäminen kunnolla olla vaikeampaa kuin peltitankin kanssa... Kunnon tekijä vain tarvittaisiin jostain...

muovitankki kirjoitti:

Muovitankki olis kyllä hyvä niin ei tarvitsisi laittaa mittariakaan kun tankin tilanteen näkisi lampun valossa. Taitaa tosin kiinnittäminen kunnolla olla vaikeampaa kuin peltitankin kanssa... Kunnon tekijä vain tarvittaisiin jostain...

Lue lisää

Inkoossa Arifin/Westerling tekee mitä vaan ja todella hyvin. Lompakossa täytyy kuitenkin olla muutakin kuin lottoanomus.

seppomartti kirjoitti:

Tammikuun lopussa tiedän nimen kun käyn Duesselissä, missä sakufirma aina esittelee paksuista muovilevyistä "hitsaamalla" mittojen mukaan tehtäviä säiliöitä.

Löysin sakufirman arkistostani: DL Kunststofftechnik Dietmar Leych. www.dlkunststofftechnik.de. Materiaali on paksua polyetyleeniä mustana tai vaalean puoliläpinäkyvänä. Voi tilata alapohjan vinona, että tyhjenee kokonaan. Tai tankin sisäisen suihkun puhdistusta varten. Tai puhdistusluukkuja tms.

Hst tankki kirjoitti:

Miksi rst kun haponkestävä oikeilla aineilla ja menetelmillä hitsattuna kestää eikä päästä hajua läpi.

Paperikaan ei ole ongelma ja kyllä käytetty wc-paperi kuuluu sinne pönttöön eikä mihinkää erilliseen ällöttävään pussiin tms.

Lue lisää

Vessapaperin käytöllä tai käyttämättömyydellä ei todellakaan ole mitään tekemistä tankin kestävyyden kanssa. Kaikki normaalit venevessat nielee mukisematta paperit ja sylkee ne eteenpäin. Ongelmat alkaa vasta kun putket on liian kalkkeutuneet. Roskis on ällö, mutta joskus se on silti kirkkaissa vesissä hyvä ratkaisu.