Rakentaminen

Yksikään suunnittelijainsinööri tai suunnittelija-arkkitehti ei ole määrännyt, että rakennustarvikkeet täytyy jättää suojaamatta sateisiin. Repikää tästä tumpelot.

Itse olin espoossa töissä ja lastulevyseinät homeessa laitettiin vaan uudet gyprok levyt päälle vittu mitä touhua

Ennenvanhaan tehtiin aina havuista laavu rakennuspaikan päälle ja sitten vasta rakennus pystytettiin.

Nyt näkee sitten sata vuotta vanhoja rakennuksia jotka eivät ole homeessa.

Voi olla että tuo sade on enemmän märkää, kuin aikaisennin.

Laavu ja vielä havuista. "Havuja perkele"! ! !

On se puutavara kuinka märkää hyvänsä ja siitä tekee rakennuksen niin kuivaahan se siellä katon alla kunhan aikaa kuluu.

Liika kiire märän tavaran kanssa tekee ongelman. Ei se muovi kuivaneen rakenteen päällä ole ongelma, kunhan pysyy rakenne kuivana.

Jokainen lauta tulee nykyään nokihomeeseen ulkoilmassa jo ilmankosteuden vuoksi, vaikka ei olisi muovia lähelläkään. Tämä johtuu siitä, että puut metsässä kaadetaan väärään aikaan.

Rakennuspuut pitää kaataa kasvukauden loputtua niin puun ravinnoksi käyttämä sokeri on silloin rungossa pienimmillään. Nämä puun käyttämät sokerit muodostavat rakennuspuussa nokihometta joka näkyy tummina pilkkuina, pienen ajan kuluttua.

Puutavaraliikkeet myyvät pohjamaalattua lautaa jossa on homeenestoainetta ja
se estää homepilkkujen näkymisen. Paksumpi puutavara pidetään ilman kosteuden ulottumattomissa ja kuivassa paikassa niin ymmärtämätön rakentaja maksaa ja on tyytyväinen.

Puun kaato on nykyään ympärivuotista, ei sitä voi tehdä kausiluontoisesti.

Käykää katsomassa 100 v vanhoja luhtalatoja ne seisovat harmaina ja lahoamatta paikallaan. Niiden puutavara oli monesti vuoden parikin kasalla sesisateessa ennen pystytystä.

Täällä sohvarakentajat höyryävät pienistä homepilkuista. Ei rakennuksessa puu homehdu ilman kosteutta. Jopa osaksi laho lauta on säilynyt muuttumattomana luhtaladossa 100 vuotta.

Muutama pahin virhe mitä rakennusmateriaalien kanssa yleensä tehdään ovat yleensä liian tiivis suojaus sateelta liian lähellä maanpintaa eli maasta nouseva kosteus tiivistyy pressun alle kastaen niin puut kuin villat ja homeongelmat ovat valmiit - puut pitäisi nostaa vähintään parikymmentä senttiä irti maasta, pinota ilmavasti listat välissä ilmankierron vuoksi ehjän pressun alle jättäen pressutuksen päät avoimiksi, mutta kuitenkin estäen sateen pääsy kastamaan tavaraa. Toinen virhe on puutteellinen rakennusaikainen suojaus eli jo pystytetyt rakenteet pääsevät kastumaan sateessa. Kolmas on kosteiden rakenteiden peittäminen höyrynsululla ja pintamateriaaleilla liian nopeasti ennen kunnollista kuivumista.

Parhaimmat rakennusajankohdat taas lienevät loppukeväällä (alhaisimmat mikrobipitoisuudet), alkukesästä (ei liian kuumaa huopakaton tekoon) ja keski-kesällä (maasta nouseva kosteus vähäisimmillään) - sateelle ei tietysti voi mitään, mutta kunnollinen suojaus auttaa siinäkin. Loppukesä, syksy ja alkutalvi taas ovat kosteuden ja sateiden takia vaikeita.

Tärkeintä rakentamisessa on pitää niin materiaalit kuin rakenteet kuivina, saada vesikatto valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja antaa valujen ja kosteuseristysten kuivua hyvin ennen pintamateriaalien asentamista - toki myös rakennesuunnittelun tulee olla tehty oikein niin, että rakenteet ovat jo lähtökohtaisesti toimivia ilman vaaraa myöhemmistä kosteusvaurioista ja tämä kaikki hyvää rakennustapaa toteuttaen.