Jos kaverinasi on kultsu, niin kerro ihmeessä minulle koirastasi! Onko värivirheitä? Meidän tytöllä on mustaa turkissa. Kohiseeko niin kuin meidän? Se kohisee aina silloin kun haluaa jotain. Lauleskeleeko? Meidän on hyvin melodinen. yms.?
Kultsuilijat!
Camilla
4122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moi!
Mulla on kultsikka, ja kyllä silläkin jonkin verran on laulajan lahjoja :)
Sen olen todennut, että kultsikkani on yksi fiksuimmista koirista joita olen tavannut.
Sitä ei juurikaan tarvitse opettaa, vaan se ymmärtää heti mitä tarkoitan.. ainakin sillon kun se vaan ite haluaa. Silloin tällöin sillä "ei oo korvia päässä" lainkaan, kun se kuulee/näkee jotain todella kiinnostavaa.
Onko sun kultsilla musta kirsu? Meijän koiralla se on lähes kokonaan vaaleanpunainen.
Kirjottele koirasi kuulumisia :)
Kiitti vastauksestasi! Kultsullamme on kanssa vaaleanpunainen kirsu, mutta toinen takajalka on lähes musta. Samoin pepussa on hieman mustaa. Se on muutenkin aika pienikokoinen kultsuksi, mutta ehta oikea kultsu silti. Nyt se on kyl vähän päässy lihoon. Sillä on hirmuinen ruokahalu ja söikin toisen isomman koiramme ruokia öisin salaa. Isompi on aika nirso ja jättää usein ruokaansa. Leikkaus sen kun vaan pahensi tätä ruokahalua...
En ole kultsumme kanssa osallistunut mihinkään koirajuttuihin, mutta usein menemme etsimisleikkiä. Touhuamme myös usein muunlaisia temppuja ja varsinkin metsässä on kiva peuhata. Meidän kultsumme kanssa on todella terävä! Se tuntuu hoksaavan hetkessä sen mitä toinen koiramme ei. Palkkioksi riittää usein kehuminen ja helliminen, niin miellyttämisen haluinen se on. Taitaa olla rodun ominaispiirteitä; nokkeluus ja miellyttämisenhalu. Joskus lähetän miehelleni viestin kultsumme mukana (toiseen huoneeseen), tosin joskus se innostuu sitä repimään matkalla. Se on vallaton ja aika omatahtoinen! Joskus kanssa se ei oo kuulevinaankaan mitään!
Tavaroiden kantelu on kultsumme mieleen. Joskus ihan kauheesti naurattaa sen tapa kirmailla melkein istumaasennossa, varsinkin mutkissa, ja sanonkin sitä silloin jänikseksi. Kaikki pikkueläimet sitä tosi paljon kiinnostaa ja tulee toistenkin koirien kanssa todella hyvin toimeen. Kova se on myös maiskutteleen. Hassu tapa sillä on myös "irvailla" kun se tuntee mielihyvää. Helposti voisi luulla sen olevan vihainen kun se irvistää kun sitä rapsuttaa. Tämä tapahtuu varsinkin silloin kun se on leikkimielellä, eli melkein aina. Se on tosi häijyn näköinen! Ehkä vähän myös pelottavan, sillä ainakin yhdessä valokuvassamme se muistuttaa vihaista sutta eikä sitä katsoessa uskoisi että kyseessä on kiltti koira. Usein irvailu saa sen aivastelemaan.
Kultsumme on myös kova piehtaroimaan ja kieppumaan. Selällään jalat sätkien tai lumessa itseään eteenpäin potkien kokonaan makuultaan tai peppu ilmassa. Kerran se heitti kuperkeikan mäessä ja valui sitä pitkin alas (talvella).
Kova se on myös uimaan ja hyppimään laiturilta! Vanhempi koiramme saa jatkuvasti kyytiä kun kultsu on haastamassa sitä leikkeihin. Aina kun harjaan sitä niin se alkaa väriseen hassusti, varmaan kylmiäväreitä! Se on todella hassu koira monine erikoisine piirteineen! Kerro sinäkin enemmän kultsuliinistasi! Onko se sairastellut mitään? Kuinka vanha se on? Meidän on kuuden.
Kun luin kirjoitustasi, tuntui kuin olisin itse kirjoittanut sen..
Kerroit juuri sellaisista hauskoista piirteistä, joita löytyy myös meidän hauvasta.
Koirani on viisi, mutta mulla se on ollut vasta kaksi vuotta. Sain sen eräältä "tutun tutulta".
Luovutuksen syynä oli se, että kultsikka ei pitänyt heidän toisesta koirasta (suomenpystykorva) kun se vaan räkytti eikä kultsikka paljoa turhaan hauku.
Ei ole ollut sairauksia, ja toivottavasti niiltä voisi myös välttyä. munkin koira on tosin päässyt hieman lihomaan, ruokahalua kun löytyy.
Meillä kanssa on aivan ihanaa talvessa se kun koiran oikein näkee nauttivan lumessa pyörimisestä ja mäenlaskusta. Ja tietysti kaivaminen ja lumipallojen kiinniottaminenkin on ihanaa.
Kesäisin koiramme intohimo on uiminen; olipa millainen kuralammikko tahansa niin sinne on päästävä.. on muutamia hauskoja kuviakin jossa kuoltsimme on loikannut mutalammikkoon ja noussut siltä kuin jokin mutahirviö :)
Kultsini on myös "venekoira", joka himoitsee jokaisen veneen kyytiin (edelliset omistajat vietti paljon aikaa saaressa, joten koira on ollut paljon veden äärellä ja veneen kyydissä). Ikävää on ettei itselläni ole venettä, vaikka meren äärellä asustankin.
Kyllä kultainen noutaja on uskomattoman ihana ja uskollinen ystävä! Ja kun se vielä on luonteeltaan niin monipuolinen, niin en yhtään ihmettele rodun suurta suosiota!
Millanen karva teidän koiralla on; suht suora vai laineikas? Meijän hauvalla se on aikamoisen laineikas, jopa kihara.
Moi vaan! Taitaapi olla kultsuissa ominaista toi viihdyttäminen! Huvitti lukea kirjoitustasi! Kultsumme turkki on melko laineikas, mutta ei varsinaisesti kihara. Selässä menee hauskaa sahalaitaa kuin kyykäärmeellä. Minkä värinen teidän kultsu on? Meidän on kerman värinen ja päällä on komea hame (jota välillä leikkaan minariksi, varsinkin kesällä). Mekin saimme kultsumme kun se oli jo 3-vuotias. Töitteni kautta sen mukaani nappasin eräältä perheeltä, jossa lapselle oli tullut allergiaa. Rakastuin siihen jo ensisilmäyksellä, vaikka se irvailikin...Ajattelin sen sopivan hyvin perheeseemme, jossa oli jo ennestään hauska koira (ja hauskat ihmiset..). Veneeseen me ei kultsuamme kerran saatu, mutta voi olla että sekin olisi vain tottumiskysymys. Harvemmin kuitenkin siihen on mahdollisuutta. Lumipalloja en olekkaan sille heitellyt, mutta tänään sen varmasti teen. Kultsumme on varsinainen kujeilija! Tokihan se osaa myös loukkaantua! Ilmeet ja varsinkin kulmien liikuttelu sen usein kertovat! Mutta onneksi se ei ole pitkävihainen vaan vilpittömästi rakastaa sinua taas hetken päästä! Vaatiakkin se osaa! Kun katsomme telkkaria se tulee eteemme istuun ja kohiseen ja heittää tassua, että nyt pitäis antaa hellyyttä! Joskus kun yritän siirtää sitä pois tieltä, se itsepintaisesti änkee takaisin ja heittää jälleen tassua! Sairauksilta olemme kanssa aika hyvin välttyneet, paitsi viime kesänä sen kohtu tulehtui ja se jouduttiin leikata. Oliko muuten kultsusi kanssa narttu? Kirjottele! On hauska vaihtaa ajatuksia!
P.S Onko muuten mitään mitä kultsusi ei söisi? Meillä syö kaikkea! Kerran lattialle tippui raaka kuorittu peruna, niin se salamana pisteli senkin poskeensa!