Suomenkieliset katsovat ruotsinkielisiä tv-ohjelmia
Helsinki, 7. 11. (STT)
Suomenruotsalaiset tv-ohjelmat viehättävät tätä nykyä suomenkielisiä katsojia. Yleisradion tekemien tutkimusten mukaan joidenkin ruotsinkielisten ohjelmien katsojista jopa 90 prosenttia on suomenkielisiä. Esimerkiksi puuhasteluohjelma Strömsö houkuttelee noin 300 000 katsojaa, joista vain kymmenen prosenttia on ruotsinkielisiä.
Yleisestä suosion noususta kertovat katsojaluvut, jotka ovat useiden FST:n ohjelmien kohdalla nousseet. Strömsön ohella paljon katsojia kerää luonto-ohjelma Utelivet, jota seuraa noin 270 000 ihmistä. Ajankohtaisohjelma OBSilla taas on 200 000 ja Bettina S:llä noin 150 000 katsojaa.
Journalistiikan professorin Tom Moringin mukaan kielivähemmistöä edustavilla tiedotusvälineillä on perustavanlaatuisia tehtäviä. Sen lisäksi, että ne palvelevat kielivähemmistöä heidän omalla äidinkielellään, ne antavat myös valtaväestölle makua siitä, miten vähemmistö elää.
Ihmekkös tuo on, että katsotaan ruotsinkielisten tuotantoa. Ainoita ohjelmia nykyään, jossa on asiaohjelmaakin eikä vain tositeeveetä.
Esim. Outi Koskesta on tullut faktaakin ruotsinkielisiltä kanavilta.
Helsinki, 7. 11. (STT)
Suomenruotsalaiset tv-ohjelmat viehättävät tätä nykyä suomenkielisiä katsojia. Yleisradion tekemien tutkimusten mukaan joidenkin ruotsinkielisten ohjelmien katsojista jopa 90 prosenttia on suomenkielisiä. Esimerkiksi puuhasteluohjelma Strömsö houkuttelee noin 300 000 katsojaa, joista vain kymmenen prosenttia on ruotsinkielisiä.
Yleisestä suosion noususta kertovat katsojaluvut, jotka ovat useiden FST:n ohjelmien kohdalla nousseet. Strömsön ohella paljon katsojia kerää luonto-ohjelma Utelivet, jota seuraa noin 270 000 ihmistä. Ajankohtaisohjelma OBSilla taas on 200 000 ja Bettina S:llä noin 150 000 katsojaa.
Journalistiikan professorin Tom Moringin mukaan kielivähemmistöä edustavilla tiedotusvälineillä on perustavanlaatuisia tehtäviä. Sen lisäksi, että ne palvelevat kielivähemmistöä heidän omalla äidinkielellään, ne antavat myös valtaväestölle makua siitä, miten vähemmistö elää.
Ihmekkös tuo on, että katsotaan ruotsinkielisten tuotantoa. Ainoita ohjelmia nykyään, jossa on asiaohjelmaakin eikä vain tositeeveetä.
Esim. Outi Koskesta on tullut faktaakin ruotsinkielisiltä kanavilta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ruotsinkielisten ohjelmien on pakko olla hyviä, etteivat ahvenanmaalaiset suutu. Muille suomalaisille sopii lähettää sekundaohjelmia.
Olen huomannut tuon saman. Katselen nykyisin paljon ruotisinkielisten tuottamia ohjelmia mm. Bettina. Suoen asemilla vaan tietovisaillaan monella eri tavalla, seikkalaillaan ja musiikkiohjelmat on lähes unohdettu.
Keskivertoihmiselle tehty viihde on väkisinkin joutavaa paskaa, sillä keskivertoihminen inisee mielellään sosiaalisen arvonnousun toivossa miten enemmistö ihmisistä on tyhmää ja joutavaa sakkia. Siksi kansan syviä rivejä pidetään sellaisena ja sen tarpeita tyydyttävät kanavat suoltavat tyhmää ja joutavaa viihdettä. Katsojaluvuista päätellen taktiikka tuntuukin purevan. Keskivertoihminen taitaakin olla inistessään oikeassa kaikessa muussa paitsi siinä, että luokitteleen itsensä tyhmää ja joutavaa sakkia paremmaksi.
ei suotta kehuttu, vastaavaa ei suomenkielisestä ohjelmistosta löydä, jopa ohjelman kotisivut ovat hyvät;)