No niin kakarat, setä vastaa kaikkiin teitä askarruttaviin kysymyksiin taskulaskimen tarkkuudella.
Kun yhtälöt on saatu suoriksi ja mutkat kurtttuun, soitamme nokkahuilulla.
Ovatko pullot vireessä ja aloitetaanko?
Kun yhtälöt on saatu suoriksi ja mutkat kurtttuun, soitamme nokkahuilulla.
Ovatko pullot vireessä ja aloitetaanko?
Vastaukset 27
Vanhimmat
No minulla olisi vielä kolme laskua, mutta taitaa pää räjähtää kummallakin. XD
Ei onnaa; vihaan matematiikka, joten en jaksa edes ajatella sitä. Nyt olen kuitenkin selviytynyt kokeesta, ja minulla on enää kaksi täyttä kurssia, joista toisen saan suoritettua helvetteen jo seuraavassa jaksossa.
2-1:2
Siis minunko tässä pitää ryhtyä laskemaan? 1,5
Olkoon d positiivisten kokonaislukujen a ja b suurin yhteinen tekijä. Osoita: jos kokonaisluvut x=x1 ja y=y1 toteuttavat yhtälön ax by=c, niin yhtälö tteutuu myös silloin, kun x=x1 nb/d ja y=y1-na/d, missä n on mikä tahansa kokonaisluku. Voidaan osoittaa, että näin saadaan kaikki yhtälön ax by=c kokonaislukuratkaisut. (x1:ssä ja y1:ssä ykkösen pitäisi olla alaindeksi.)
Tämä tehtävä aiheuttaa minulle päänvaivaa melkoisesti.
Yäk. Kai tuon saisi tehtyä, mutta siihen saattaisi mennä kiusallisen paljon aikaa. Laskin jo väärin Pizzankin kotilaskut.
Hallitseeko Nasse matriisilaskentaa?
Entä mekaniikkaa?
Onko nabla tai viivaintegraali tuttuja?
Meinaan päähän sattuu noita vääntäessä.
Sinähän olisit ehkä osannut auttaa siinä laskussa, jota väänsimme hetki sitten? XD
Mahdollisesti. Lukiomatikka kumminkin vuotaa päästä aika tehokkaasti kun pitää raivata tilaa edellä mainituille asioille. Toki integroida ja derivoida pitää edelleen. Ei haittaa, integroiminen (ja tietenkin derivoiminen) on kivaa.
En luottaisi siihen. Enää.
Aikanaan olin matriisilaskennan harjoitustöissä, jossa niiden pitäjä sanoi aivan aluksi "En ymmärrä mihin te näitä tarvitsette, mutta koska tästä maksetaan, niin jospa aloitetaan".
Suoritin kurssin, mutta vain juuri ja juuri (lisäksi ne möhlivät tentin ja siinä oli tehtävä johon ei ollut olemassa vastausta ja se sitten hylättiin kaikilta (ja johon en vastannut itse mitään, mitä eräs piti turhan optimistisesti osoituksena asian ymmärtämisestä))
Toisaalta olen todennut, että jos minä en ymmärrä jotakin asiaa, niin vika ei ole minussa, vaan niissä jotka yrittävät selittää tuon asian minulle.
Matematiikan opetuksessa on se ongelma, että sitä opettavat ovat yleensä erittäin lahjakkaita matematiikassa, ja juuri tuosta syystä he eivät yleensä osaa opettaa sitä. (Veljeni on erityislahjakas matematiikassa, mutta hän ei lainkaan kykene kertomaan miten laskee asioita suoraan päässään).
Matematiikka ja pedagogiikka ovat eri asioita....
No jo on jos assari ei osannut yhtään kertoa, mitä matriiseilla tehdään. Käsittääkseni ovat ohjelmoinnissa hyödyksi, lisäksi niitä voidaan käyttä kemiassa reaktioyhtälön tasapainottamiseen (on kuin ampuisi kärpäsiä tykillä, mutta voi kyllä), parhaillaan pähkäilen virtapiireihin liittyvää matriisitehtävää. Meillä proffa on vastikään perustanut firman, joka ilmeisesti tuottaa erinäköisiä kuvaajia juurikin matriisien avulla, joten osaa jopa välillä kertoa jotain esimerkkejä siitä, mihin näitä voi oikeasti käyttää jos on taitoa ja tehoja tietokoneessa.
Kurssi sen verran alussa, etten osaa tarkemmin sanoa, mutta kyllä matriiseilla pitäisi käytännön sovelluksia olla.
(copypastella wikipediasta) "Matriiseja käytetään yleisesti kaksiulotteisen tiedon havainnollistamiseen sekä lineaaristen yhtälöryhmien käsittelyyn ja ratkaisemiseen." Eli tiedonkäsittelyssä ja isommissa yhtälöryhmissä hyvinkin tarpeellisia.
Se, että joku itse osaa tai ymmärtää asian, ei vielä tarkoita sitä, että hänellä olisi kyky selittää asia muille.
Sitten on vielä niitä, jotka eivät hahmota, että joku toinen oppii eri tavalla tai ei hahmota asiaa ollenkaan samaa kautta kuin itse.
BL:n kanssa ollaan taisteltu tästä. Minä en pysty kuuntelemaan, tajuamaan ja sisäistämään asioita siten kuin hän haluaa ne esittää. Hän taas puolestaan ei pysty esittämään niitä sillä tavalla, kuin minä sen ajatuksen rakennan. BL sentään tiedostaa ongelman, mutta opettaja joka "pakottaa aivosi toimimaan tavalla jolla ne eivät toimi", on aika rasittava.
Nasse Setän ei ole kieliopillisesti oikein. Jos taas se on "Nasse Setän" niin silloin Setä on nimi. Eikä tarkoita setää.
Kuuntelepas miten Loiro sen sanoo ja päättele sitten pikku aivoillasi, että miksi otsikossa puhutaan Nasse-setästä http://www.youtube.com/watch?v=kdh8PsAAkI4
Osoita, että neljän peräkkäisen parittoman kokonaisluvun summa on aina jaollinen luvulla 8. Uskompa, että ekijöihin jako auttaa.
*tekijöihinjako
Sain laskun ratkaistua jo itse, ettei apua enää tarvita, mutta kiitos silti!
Mussukat ymmärsivät tehtävän nyt ihan väärin, mikä saattaa tosin johtua siitä, että setä oli tehtävää antaessaan ihan humalassa. En minä näitä aio laskea.
Mikäs juttu tämä oikeen on. Nasse-setä haluaisi pitää teille matikan tuntia ja lupaa auttaa, niin jonnet täällä alkaa etsimällä etsimään mahdollisimman vaikeita kysymyksiä kysyttäväksi sedältä joka on kaikenlisäksi humalassa.
Hyvä pointti. Olisi kannattanut käyttää hyväksi setän holtitonta mielentilaa ja antaa laskettavaksi matikanläksyjä (eikä ruveta saivartelemaan variaabelikäyrien mutkittelusta matriiseissa).
Minä annoin laskettavaksi oman läksytehtäväni.
Voihan naisen sukuelin. Oletteko te jo tarkistaneet sen koulussa?
Kyllä, mutta en minä siitä ratkaisusta ihan kaikkea tajunnut. Kyseessä oli jonkinlainen johdattelu Diofantoksen yhtälöön.
Huh, eli minun ei tarvitse laskea sitä ': -P Vai pitääkö?
Ei sinun tarvitse sillä alkaa päätäsi vaivaamaan.
Keksin Pizzan laskua tehdessä (vahingossa) hyvän opetusmetodin. Katsoin netistä ohjeita ja rupesin laskemaan. Irrotin ensimmäisen, toisen, kolmanne ja neljännenkin ruutupaperin kierrevihkosta, ja levittelin laskelmat ympäri pöytää. Katsoin uudestaan ohjetta ja pysähdyin pohtimaan, että mikä näistä papereista oli se johon jäin, tai mistä kohdasta pitikään jatkaa.
Valitsin väärän paperin. Itsevarmasti jatkoi laskemista, vaikka kokonaisuus oli kieltämättä vähän kummallinen. Intin Pizzalle, että eikö olekin 32 ja mitä sait äksäksi. Pizzalla taas säilyi tunne, että ratkaisu on ihan lähellä ja minä muka varmistan tuloksen, joten hän jatkoi omaa laskemistaan. No, hän sai oikean tuloksen. Minä en.